<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes" ?>
<rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <channel>
    <title>Tietokanta on Viikon VALO</title>
    <link>https://viikonvalo.fi/tagit/tietokanta/</link>
    <description>Recent content in Tietokanta on Viikon VALO</description>
    <generator>Hugo -- gohugo.io</generator>
    <language>fi-fi</language>
    <lastBuildDate>Sun, 18 Oct 2015 21:00:00 +0000</lastBuildDate>
    
	<atom:link href="https://viikonvalo.fi/tagit/tietokanta/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml" />
    
    
    <item>
      <title>LibreOffice 5</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/libreoffice_5/</link>
      <pubDate>Sun, 18 Oct 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/libreoffice_5/</guid>
      <description>LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.
Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat &amp;quot;ominaisuudet&amp;quot;, &amp;quot;tyylit ja muotoilut&amp;quot;, &amp;quot;galleria&amp;quot; sekä &amp;quot;rakenneselain&amp;quot;. &amp;quot;Ominaisuudet&amp;quot;-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Ajoneuvojen avoin data 4.1</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/ajoneuvojen_avoin_data_4.1/</link>
      <pubDate>Fri, 05 Jun 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/ajoneuvojen_avoin_data_4.1/</guid>
      <description>Ajoneuvojen avoin data 4.1 on Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) julkaisema tietokanta suomalaisista ajoneuvoista.
Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi, on julkaissut avoimena datana tiedot kaikista liikennekäytössä olevista suomalaisista ajoneuvoista. Aineisto sisältää ajoneuvojen rekisteröinti-, hyväksyntä- ja teknisiä tietoja Trafin ylläpitämästä ajoneuvoliikennerekisteristä. Aineisto ei luonnollisestikaan sisällä yksilöiviä henkilötietoja vaan vain ajoneuvoon liittyvää tietoa. Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Aineisto koostuu ZIP-pakatusta CSV-tiedostosta (comma separated values), jossa on yhtensä 5 088 354 riviä aineistoa.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>DB Browser for SQLite</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/db_browser_for_sqlite/</link>
      <pubDate>Mon, 04 May 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/db_browser_for_sqlite/</guid>
      <description>DB Browser for SQLite on graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen käsittelyyn.
DB Browser for SQLite on usealla käyttöjärjestelmällä toimiva graafinen käyttöliittymä tiedostopohjaisen SQLite-tietokannan tietokantatiedostojen käsittelyyn. Sillä voidaan luoda tietokantoja, etsiä niistä tietoa sekä syöttää uutta tietoa kantaan. Taulujen luontia ja määrittelyä voidaan tehdä graafisella työkalulla ja tietoja voi syöttää suoraan taulukkonäkymässä. Vaihtoehtoisesti ohjelmalle voidaan antaa suoritettavaksi komentoja SQL-kyselykieltä käyttäen.
Ohjelman tuonti- ja vientitoiminnoilla voidaan tietokantaan tuoda ja sieltä viedä tauluja pilkulla eroteltuun tekstimuotoiseen tiedostoon (csv, comma separated values).</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>SQLite</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/sqlite/</link>
      <pubDate>Sat, 02 May 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/sqlite/</guid>
      <description>SQLite on kevyt, yhtä tiedostoa käyttävä relaatiotietokantajärjestelmä.
Toisin kuin suurin osa muista tietokantajärjestelmistä, SQLite ei toimi palvelimena, johon otetaan yhteyttä asiakasohjelmalla, vaan tietokantatoiminnallisuus tulee kevyen SQLite-kirjaston kautta suoraan sovellusohjelmaan. SQLite-tietokanta tallennetaan kokonaisuudessaan yhteen tiedostoon, jota sovellus osaa käsitellä SQLite-kirjaston avulla. SQLiten lähdekoodi on julkista omaisuutta (Public Domain) ja se on saatavilla jotakuinkin kaikille mahdollisille alustoille. Samoin se on käytettävissä lähes kaikilla ohjelmointikielillä.
Koska SQLite-kanta tallennetaan yhteen tiedostoon ja koska SQLite-kirjasto on hyvin pieni, on siitä tullut varsin suosittu tapa tallentaa erilaisten sovellusohjelmien sisäisesti käyttämää tietoa.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>LibreOffice Base</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/libreoffice_base/</link>
      <pubDate>Sat, 07 Dec 2013 22:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/libreoffice_base/</guid>
      <description>LibreOfficen Base on täysin varusteltu tietokantaohjelma, joka on suunniteltu täyttämään monenlaisten käyttäjien tarpeet.
LibreOffice on avoimeen lähdekoodiin perustuva ilmainen toimisto-ohjelmisto, joka sisältää tekstinkäsittelyohjelman (Writer), taulukkolaskentaohjelman (Calc), esitysgrafiikkaohjelman (Impress), tietokantaohjelman (Base), vektorigrafiikan tuottamiseen tarkoitetun piirto-ohjelman (Draw) sekä matemaattisten kaavojen kirjoittamiseen tarkoitetun ohjelman (Math).
 Writer ja Impress on valotettu jo aiemmin, nyt on vuorossa Base. Base on vapaa tietokantaohjelma, saman tapainen kuin kaupallinen Microsoft Access. Basella voi luoda ja muokata tietokantoja. Base toimii myös edustaohjelmana muille tietokantaohjelmille kuten MariaDB, MySQL ja PostgreSQL.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>MariaDB</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/mariadb/</link>
      <pubDate>Sat, 14 Sep 2013 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/mariadb/</guid>
      <description>MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi korvata MySQL-tietokannan.
MariaDB on SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla, se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita yhtäaikaisia käyttäjiä.
MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael &amp;quot;Monty&amp;quot; Wideniuksen yhdessä ruotsalaisen David Axmarkin kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä.</description>
    </item>
    
  </channel>
</rss>