<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes" ?>
<rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <channel>
    <title>Palvelin on Viikon VALO</title>
    <link>https://viikonvalo.fi/tagit/palvelin/</link>
    <description>Recent content in Palvelin on Viikon VALO</description>
    <generator>Hugo -- gohugo.io</generator>
    <language>fi-fi</language>
    <lastBuildDate>Sat, 01 Sep 2018 15:02:01 +0300</lastBuildDate>
    
	<atom:link href="https://viikonvalo.fi/tagit/palvelin/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml" />
    
    
    <item>
      <title>Nextcloud</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/nextcloud/</link>
      <pubDate>Sat, 01 Sep 2018 15:02:01 +0300</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/nextcloud/</guid>
      <description>Nextcloud on pilvipalvelualusta, jonka voi asentaa omalle palvelimelle. Omassa ylläpidossa oma data on omassa hallinnassa.
Kun on tarve käyttää pilveen synkronoitavia palveluita, kuten tiedostojen, yhteystietojen ja kalenterin synkronointia useamman laitteen välillä, muttei halua luottaa tietojaan suurten palveluntarjoajien haltuun, on itse omalla palvelimella ylläpidettävä Nextcloud hyvä vaihtoehto. Näkyvimpänä ominaisuutena Nextcloudissa on tiedostojen pilvitallennus, joka vastaa esimerkiksi Dropbox-, GoogleDrive- ja OneCloud-palveluita. Sen lisäksi Nextcloud voi kuitenkin sisältää myös monia muita sovelluksia, joita siihen on mahdollista asentaa sisäänrakennetun sovellusvalikoiman kautta.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Moodle</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/moodle/</link>
      <pubDate>Sun, 29 Nov 2015 14:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/moodle/</guid>
      <description>Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.
Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.
Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>ShareLaTeX</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/sharelatex/</link>
      <pubDate>Sat, 17 May 2014 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/sharelatex/</guid>
      <description>ShareLaTeX on web-pohjainen ympäristö LaTeX-dokumenttien muokkaamiseen, yhteismuokkaamiseen ja jakamiseen.
ShareLaTeX soveltuu LaTeX-kielellä kirjoitettavien julkaisujen kirjoittamiseen sekä yksin että yhdessä. ShareLaTeX toimii palvelinohjelmistona, jota käytetään verkon kautta www-selaimella. Sovellusta voi käyttää joko sharelatex.com-sivuston tarjoamana palveluna tai asentaa omalle palvelimelle. ShareLaTeXilla voidaan luoda useita projekteja, joihin kuuluu useita tiedostoja. Projekteja voidaan jakaa toisten käyttäjien kanssa joko vain luettavassa taikka myös muokattavassa muodossa. ShareLaTeX mahdollistaa myös dokumenttien yhteismuokkauksen, jolloin useampi käyttäjä voi muokata samaa projektia yhtä aikaa.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Node.js</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/node.js/</link>
      <pubDate>Sat, 03 May 2014 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/node.js/</guid>
      <description>Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle esimerkiksi palvelinkäyttöön.
JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä. Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa, mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.
Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen (event-driven) ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne on toteutettu asynkronisesti.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>ownCloud</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/owncloud/</link>
      <pubDate>Sat, 01 Mar 2014 22:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/owncloud/</guid>
      <description>OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.
Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä, joiden suhteista esimerkiksi tiedustelupalvelu-NSA:han ei ole tarkkaa tietoa.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>EtherCalc</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/ethercalc/</link>
      <pubDate>Sat, 05 Oct 2013 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/ethercalc/</guid>
      <description>EtherCalc on verkkopalveluna toimiva taulukkolaskentaohjelma, jolla usea käyttäjä voi muokata samaa taulukkoa yhtä aikaisesti.
EtherCalc on taulukkolaskennalle samaa kuin Etherpad on tekstinkäsittelylle ja JSBin web-ohjelmoinnille. Se toimii selainpohjaisesti ja taulukon sisällön tallentaminen tapahtuu automaattisesti palvelimelle. Kukin laskentataulukko yksilöidään sen URL-osoitteen perusteella, samoin kuin Etherpadissä ja JSBinissä, ja kuka tahansa, joka tietää taulukon osoitteen, pääsee muokkaamaan sen sisältöä. Avoimen luonteensa vuoksi EtherCalc ei siis sovellu arkaluonteisen tiedon muokkaamiseen vaan on tarkoitettu erityisesti julkisesti tapahtuvaan yhteismuokkaamiseen.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>MariaDB</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/mariadb/</link>
      <pubDate>Sat, 14 Sep 2013 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/mariadb/</guid>
      <description>MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi korvata MySQL-tietokannan.
MariaDB on SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla, se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita yhtäaikaisia käyttäjiä.
MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael &amp;quot;Monty&amp;quot; Wideniuksen yhdessä ruotsalaisen David Axmarkin kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>MediaWiki</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/mediawiki/</link>
      <pubDate>Sat, 07 May 2011 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/mediawiki/</guid>
      <description>MediaWiki on suosittu wikiohjelmisto. Lukuisten vapaaehtoisten ja Wikimedia Foundationin kehittämä MediaWiki pyörittää wikisivustoja suunnattoman suositusta ja tunnetusta Wikipediasta työpaikkojen sisäisten dokumentointiwikien kautta harrastepiirien ja yksityishenkilöiden omiin pikkuwikeihin. Lukuisia käyttötarpeita vastaamaan löytyy yli tuhat laajennosta, jolla voi laajentaa jo itsessään hyvin mukautettavaa MediaWikiä osaamaan uusia asioita. Lisäksi MediaWikin kotoistettavuus (lokalisaatio) on hyvin pitkälle vietyä. MediaWikiä on käännetty sadoille kielille, joukossa mukana myös meidän suomemme.
 MediaWiki on kirjoitettu PHP:llä eikä sen asentamiseen tarvita kuin tietokanta (MySQL, SQLite tai PostgreSQL) ja Web-palvelin sekä PHP.</description>
    </item>
    
  </channel>
</rss>