Viikon VALO #244
Linux
Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alulle panema UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän ydin. Sen julkistamisesta tulee 25. elokuuta 2016 kuluneeksi 25 vuotta. Sen jälkeen Linux on valloittanut maailman puhelimista ja reitittimistä palvelimiin ja supertietokoneisiin saakka.
Linuxin kehitys alkoi, kun Helsingin Yliopistossa silloin opiskellut Linus Torvalds halusi
ohjelmoida UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän omiin tarpeisiinsa. Ensimmäinen versio toimi vain Torvaldsin itsensä
omistaman koneen tyyppisissä laitteissa. Aikaansaannoksen julkistus 25.8.1991 sen ajan "sosiaalisessa mediassa", Usenet News -ryhmässä comp.os.minix oli melko vaatimaton ilmoitus vapaasta "harrasteprojektista", josta
"ei tule mitään suurta ja ammattimaista, kuten GNU-järjestelmästä". Linus pyysi muilta Minix-järjestelmän
käyttäjiltä kommentteja ja ehdotuksia siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia heidän mielestään Minixissä oli
ja mihin suuntaan uutta käyttöjärjestelmää heidän mielestään pitäisi kehittää. Erityisesti Torvalds painotti,
että järjestelmä ei ole sovitettavissa muun tyyppisille laitteille ja että se tulee tuskin koskaan tukemaan
muun tyyppisiä levyjä kuin niitä, joita hänellä itsellään sattui olemaan käytössä.
Hello everybody out there using minix -
I'm doing a (free) operating system (just a hobby, won't be big and professional like gnu) for 386(486) AT clones. This has been brewing since april, and is starting to get ready. I'd like any feedback on things people like/dislike in minix, as my OS resembles it somewhat (same physical layout of the file-system (due to practical reasons) among other things).
I've currently ported bash(1.08) and gcc(1.40), and things seem to work. This implies that I'll get something practical within a few months, and I'd like to know what features most people would want. Any suggestions are welcome, but I won't promise I'll implement them :-)
Linus (torv...@kruuna.helsinki.fi)
PS. Yes - it's free of any minix code, and it has a multi-threaded fs. It is NOT protable (uses 386 task switching etc), and it probably never will support anything other than AT-harddisks, as that's all I have :-(.
(Linus Torvaldsin alkuperäinen viesti Googlen arkistoimana)
Historia on kuitenkin näyttänyt, miten pahasti Linus aliarvioi aloittamansa projektin merkityksen. Erityisesti hänen päätöksensä lisensoida Linux Richard M. Stallmanin ja Free Software Fondationin GNU-projektia varten esittelemällä GNU GPL -lisenssillä vaikutti ratkaisevasti käyttöjärjestelmäytimen jatkokehitykseen ja menestykseen. Vapaa avoimen lähdekoodin lisensointi mahdollisti järjestelmän avoimen kehityksen ja houkutteli mukaan asiasta kiinnostuneita ohjelmoijia.
Linuxin vapaa ja avoin lähdekoodi on mahdollistanut myös sen sovittamisen mitä moninaisimpiin laitteisiin. Pieniin ja vähillä resursseilla varustettuisiin laitteisiin, kuten reitittimiin, siitä on voitu riisua kaikki ylimääräinen ja suuriin tehokkaisiin supertietokoneisiin siitä on ollut mahdollista räätälöidä tehokkaita ja skaalautuvia versioita. Hajautetusti tapahtuva kehitys on suuri talkooprojekti, josta jokainen osallistuva osapuoli hyötyy moninkertaisesti enemmän kuin oman työpanoksensa verran. Linuxin kehitystä onkin sanottu maailman suurimmaksi ohjelmistoprojektiksi.
Suuri osa Internetin toiminnasta tukeutuukin Linuxiin aina liikennettä ohjaavista reititinlaitteista suurten toimijoiden, kuten Googlen, Facebookin, Twitterin, Wikipedian ja Amazonin, palvelinsaleihin.
Linux-ydintä jaetaan tyypillisesti jakeluiksi kutsuttujen käyttöjärjestelmäkokonaisuuksien osana. Tunnetuimpia jakeluita ovat esimerkiksi Red Hat Enterprise Linux, sen yhteisövetoinen versio Fedora, Ubuntu, sen taustalla oleva yhteisöllisesti kehitettävä Debian GNU/Linux, Linux Mint, openSUSE sekä lukuisat muut versiot. Koska jakelut sisältävät Linux-ytimen lisäksi valtavan joukon muitakin ohjelmistoja, halutaan toisinaan antaa kunniaa myös GNU-projektin aikaansaannoksille käyttämällä kokonaisuudesta nimitystä "GNU/Linux".
Jakeluina levitettäviä käyttöjärjestelmäversioita käytetään tyypillisesti työpöytäkäytössä (varsinaiset työpöytäkoneet ja kannettavat tietokoneet) sekä palvelimissa. Näiden lisäksi Linux-ydin esiintyy myös lukemattomissa kuluttajalaitteissa, joiden Linux-pohjaisuus ei näy päälle päin ja joiden käyttäjät eivät edes tiedä käyttävänsä Linuxia. Näitä ovat muun muassa Android-puhelimet ja -tabletit, suuri osa reitittimistä ja langattomista tukiasemista, monet älytelevisiot ja medialaitteet sekä Googlen kehittämään järjestelmään perustuvat Chromebook-kannettavat.
Linuxin työpöytävalloitus on ollut jo pitkään vuosittainen vitsin aihe. "Onko tämä vuosi työpöytä-Linuxin vuosi?" Varsinaiseen työpöytäkäyttöön Linux-järjestelmät ovat olleet oikeasti käyttöliittymiensä kannalta valmiita jo vuosia. Työpöytäympäristöjä on ollut tarjolla jopa useampia erilaisiin makuihin. Valloitusta on kuitenkin hidastanut erityisesti esiasennettujen laitteiden puute sekä kuluttajien haluttomuuus vaihtaa tutusta järjestelmästä toiseen. Työpöytäkäytön vähentyminen on kuitenkin luonut uudenlaisen tilanteen ja samalla esimerkiksi Googlen markkinoille tuomat Chromebook-laitteet ovat viimeisteltyinä ja pelkistettyinä tuotteina keränneet uudenlaista suosiota myös Linuxille. Muun perinteisen tietokonemyynnin laskiessa Chromebookit ovat lisänneet myyntiään ja jopa vallanneet Amazonin joulumyynnin kärkipaikat.
Oman lisänsä Linux-tarjontaan tuovat Androidin rinnalle nousseet uudet mobiilialustat, kuten Ubuntun puhelin- ja tablettiversio, Jollan Sailfish OS sekä Samsungin Tizen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
