<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes" ?>
<rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <channel>
    <title>Linux on Viikon VALO</title>
    <link>https://viikonvalo.fi/alustat/linux/</link>
    <description>Recent content in Linux on Viikon VALO</description>
    <generator>Hugo -- gohugo.io</generator>
    <language>fi-fi</language>
    <lastBuildDate>Sat, 08 Jun 2019 08:30:00 +0300</lastBuildDate>
    
	<atom:link href="https://viikonvalo.fi/alustat/linux/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml" />
    
    
    <item>
      <title>Jupyter Notebook</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/jupyter_notebook/</link>
      <pubDate>Sat, 08 Jun 2019 08:30:00 +0300</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/jupyter_notebook/</guid>
      <description>Jupyter Notebook on datatieteilijöiden keskuudessa suosittu ohjelmointiympäristö, jolla luodaan tekstiä, kuvia ja ohjelmointikieltä yhdistäviä muistioita.
Tietotekniikan maailmassa on noussut trendikkääksi termiksi datatiede, jolla pyritään tilastollisin menetelmin ja koneoppimisen keinoin löytämään tietomassasta poikkeamia, toistuvia malleja ja sääntöjä. Esimerkiksi datatieteilijä voi selvittää asiakkaan ostohistorian perusteella, mitä tuotetta kannattaa seuraavaksi suositella. Tämän tyylisiä analyyseja voi tehdä useilla eri välineillä, mutta suosituiksi työkaluiksi ovat tulleet Python-ohjelmointikieli ja sen kehitysympäristö Jupyter Notebook.
Jupyter Notebook on selaimella käytettävä ohjelmointityökalu, jolla voi Pythonin lisäksi ohjelmoida useilla eri kielillä, kuten R:llä, Julialla tai Octavella, kunhan asentaa tarvittavat ytimet.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Nextcloud</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/nextcloud/</link>
      <pubDate>Sat, 01 Sep 2018 15:02:01 +0300</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/nextcloud/</guid>
      <description>Nextcloud on pilvipalvelualusta, jonka voi asentaa omalle palvelimelle. Omassa ylläpidossa oma data on omassa hallinnassa.
Kun on tarve käyttää pilveen synkronoitavia palveluita, kuten tiedostojen, yhteystietojen ja kalenterin synkronointia useamman laitteen välillä, muttei halua luottaa tietojaan suurten palveluntarjoajien haltuun, on itse omalla palvelimella ylläpidettävä Nextcloud hyvä vaihtoehto. Näkyvimpänä ominaisuutena Nextcloudissa on tiedostojen pilvitallennus, joka vastaa esimerkiksi Dropbox-, GoogleDrive- ja OneCloud-palveluita. Sen lisäksi Nextcloud voi kuitenkin sisältää myös monia muita sovelluksia, joita siihen on mahdollista asentaa sisäänrakennetun sovellusvalikoiman kautta.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Joplin</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/joplin/</link>
      <pubDate>Sun, 26 Aug 2018 11:04:19 +0300</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/joplin/</guid>
      <description>Vapaa ojelmisto muistiinpanojen ja tehtävälistojen tekemiseen, järjestämiseen muistikirjoiksi sekä synkronoimiseen eri laitteille.
Joplinissa käyttäjä voi organisoida muistiinpanonsa muistikirjoiksi, joita voi järjestellä myös sisäkkäin. Yksittäiset muistiinpanot ovat tyypiltään joko pelkkiä muistiinpanoja taikka tehtäviä.
Muistiinpano on Markdown-kielellä kirjoitettu teksti. Teksti voi sisältää muun muassa:
 otsikoita kappaleita listoja todo-listoja, joissa lista-alkion eteen tulee rastiruutu linkkejä kuvia  Tavallisten Markdown-ominaisuuksien lisäksi Joplin tukee LaTeX-muodossa kirjoitettua matematiikkaa. Muistiinpanoon voi lisäksi liittää liitetiedostoja, esimerkiksi kuvia tai muita liitteitä, sekä aihetunnisteita (tageja).</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>ReText</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/retext/</link>
      <pubDate>Sun, 01 Jan 2017 14:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/retext/</guid>
      <description>ReText on yksinkertainen, mutta tehokas, työkalu tekstien ja muistiinpanojen kirjoittamiseen Markdown-, reStructuredText- tai Textile-merkintäkielillä.
Markdown, reStructuredText ja Textile ovat merkintäkieliä, joilla muotoiluja sisältäviä tekstidokumentteja voidaan kirjoittaa puhtaasti tekstimuotoisena. Valmis dokumentti käännetään yleensä näytettäväksi johonkin toiseen muotoon, kuten html- tai pdf-tiedostoiksi. Näissä kielissä muotoilut merkitään mahdollisimman luonnollisilla tavoin, jolloin myös merkintäkielinen alkuperäinen teksti pysyy helposti luettavana. Esimerkiksi luettelot merkitään rivin aloittavilla &amp;quot;-&amp;quot;-merkeillä.
ReText on sovellus, jolla näillä kielillä kirjoitettujen dokumenttien muokkaaminen on helppoa.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Linux</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/linux/</link>
      <pubDate>Thu, 25 Aug 2016 08:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/linux/</guid>
      <description>Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alulle panema UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän ydin. Sen julkistamisesta tulee 25. elokuuta 2016 kuluneeksi 25 vuotta. Sen jälkeen Linux on valloittanut maailman puhelimista ja reitittimistä palvelimiin ja supertietokoneisiin saakka.
Linuxin kehitys alkoi, kun Helsingin Yliopistossa silloin opiskellut Linus Torvalds halusi ohjelmoida UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän omiin tarpeisiinsa. Ensimmäinen versio toimi vain Torvaldsin itsensä omistaman koneen tyyppisissä laitteissa. Aikaansaannoksen julkistus 25.8.1991 sen ajan &amp;quot;sosiaalisessa mediassa&amp;quot;, Usenet News -ryhmässä comp.os.minix oli melko vaatimaton ilmoitus vapaasta &amp;quot;harrasteprojektista&amp;quot;, josta &amp;quot;ei tule mitään suurta ja ammattimaista, kuten GNU-järjestelmästä&amp;quot;.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Hugo</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/hugo/</link>
      <pubDate>Wed, 30 Dec 2015 22:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/hugo/</guid>
      <description>Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.
Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella, palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>QGIS</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/qgis/</link>
      <pubDate>Sun, 29 Nov 2015 15:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/qgis/</guid>
      <description>QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.
Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä: Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.
Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin paikkatieto-ohjelmille.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Moodle</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/moodle/</link>
      <pubDate>Sun, 29 Nov 2015 14:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/moodle/</guid>
      <description>Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.
Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.
Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>GNU Octave</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/gnu_octave/</link>
      <pubDate>Sat, 14 Nov 2015 22:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/gnu_octave/</guid>
      <description>GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen suorittamiseen käytettävä ohjelma.
Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.
Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon. Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>LibreOffice 5</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/libreoffice_5/</link>
      <pubDate>Sun, 18 Oct 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/libreoffice_5/</guid>
      <description>LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.
Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat &amp;quot;ominaisuudet&amp;quot;, &amp;quot;tyylit ja muotoilut&amp;quot;, &amp;quot;galleria&amp;quot; sekä &amp;quot;rakenneselain&amp;quot;. &amp;quot;Ominaisuudet&amp;quot;-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Debian 8 Jessie</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/debian_8_jessie/</link>
      <pubDate>Sun, 26 Jul 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/debian_8_jessie/</guid>
      <description>Debian 8 &amp;quot;Jessie&amp;quot; on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.
Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze ja Debian Wheezy.
Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta. Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Onlyoffice</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/onlyoffice/</link>
      <pubDate>Tue, 14 Jul 2015 09:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/onlyoffice/</guid>
      <description>Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.
Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.
Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Calibre</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/calibre/</link>
      <pubDate>Sat, 04 Jul 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/calibre/</guid>
      <description>Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.
Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.
Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Okular</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/okular/</link>
      <pubDate>Fri, 26 Jun 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/okular/</guid>
      <description>Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.
Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.
Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.
Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>KDE Connect</title>
      <link>https://viikonvalo.fi/kde_connect/</link>
      <pubDate>Sat, 09 May 2015 21:00:00 +0000</pubDate>
      
      <guid>https://viikonvalo.fi/kde_connect/</guid>
      <description>KDE Connect on ohjelmisto tietokoneiden ja mobiililaitteiden väliseen Viestintään.
KDE Connect on ohjelma, joka mahdollistaa tietokoneen ja mobiililaitteiden yhteistoiminnan samassa lähiverkossa. Kun tietokoneeseen ja Android-laitteeseen on asennettu niiden omat versiot KDE Connectista, ne näkevät toisensa ollessaan samassa (langattomassa) lähiverkossa. Kun laitteet on paritettu, niiden välillä voidaan siirtää helposti tiedostoja ja käyttää mobiililaitetta tietokoneen etäohjaamiseen. Ohjelma on nimensä mukaisesti suunniteltu KDE:n Plasma-työpöydälle, mutta se toimii myös muiden Linux-työpöytien kanssa.
Tietokoneessa käynnissä olevan KDE Connectin kanssa voidaan yhdistää, eli parittaa, useita mobiililaitteita ja niille kullekin voidaan määritellä käytössä olevat toiminnallisuudet.</description>
    </item>
    
  </channel>
</rss>