Kirjautuminen

Aix

2x12 Emacs Org-mode - Viikon VALO #64

5
Keskiarvo: 5 (3 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

Emacs org-mode muokkaa hierarkkisista osista muodostuvaa tekstiä. org-mode tukee kirjoittamista siinä järjestyksessä kuin ongelmanratkaisun pohdiskelu etenee.
valo64-emacs_org-mode.png Org-modessa on vähän samaa ajatusta kuin Tomboy-muistiinpanosovelluksessa. Kun kirjoitetaan tekstiä paperille, se on siinä, korkeintaan pyyhekumia voi käyttää ja kirjoittaa marginaaliin ja rivien väliin. Teksturilla kirjoitettaessa, kunhan pääsee irti paperille kirjoittamisen tottumuksista, voidaan tekstille tehdä kaikenlaisia temppuja kirjoittamisen aikana. Org-mode toimii muistiinpanojen kirjoittamisessa, projektin suunnittelussa, tehtävälistojen teossa ja aikatauluttamisessa, luetteloiden kirjoittamisessa, sisällön hahmottelemisessa ja vieläpä kirjoituksen julkaisemisessa webbisivuna tai LaTeX-tiedostona. Org-moden ominaisuuksia voi lisäksi käyttää tavanomaisessa kirjoittamisessaan tekstin työstämisen tukena. Org-mode_organize.png

Tiedosto tallennetaan tavallisena tekstitiedostona. Tästä on merkittäviä etuja: tiedoston voi siirtää mihin tahansa muuhun tekstinkäsittelysovellukseen ja käyttöjärjestelmään, versionhallintajärjestelmät käsittelevät tiedostot vaivatta, tiedostoa voi muokata Linuxin komentorivin tekstinkäsittelykomennoilla tai omilla skripteillä, käyttöön riittää tekstipääte (ei tarvitse olla graafista käyttöliittymää). Voi siis luottaa voivansa lukea tekstin vielä 50 vuoden päästäkin. Vähäisempien tekstureiden kanssa voi huomata, ettei kyseistä sovellusta enää ole saatavissa kun joskus tulevina vuosina haluaisi tiedostoaan käsitellä.

Org-modella voi aloittaa kirjoitelman laatimalla ensin sisällysluettelon kuten kuvakaappauksessa 1. Sitten kuhunkin lukuun voi kirjoittaa tekstiä inspiraation salliessa. Ne luvut jotka juuri sillä hetkellä eivät kiinnosta voi laskostaa eli piilottaa pois näkyvistä.

Toiminnot ovat kätevästi pikanäppäimissä, joiden opetteluun tosin kuluu hieman aikaa. Org-modessa pikanäppäilyt ovat kohtalaisen tolkullisesti. Nekin on osattu järjestää helpommin muistettaviksi. Käytettäessä Emacsia graafisella käyttöliittymällä ovat toiminnot käytettävissä hiirelläkin, kuten kuvassa 2.

Org-mode osaa luettelot: numeroidut, ranskalaisella viivalla ja määrittelyluettelot. Lisäksi ranskalaisilla viivoilla kirjoitetun luettelon voi muuttaa numeroiduksi ja päinvastoin. Taulukot ovat tuettuja, soluun kirjoittaminen sovittaa automaattisesti sarakkeen leveyden, lisäksi voi käyttää taulukkolaskimen ominaisuuksia eli kirjoittaa laskentakaavoja taulukon soluihin. Tekstiin voi lisätä alaviitteitä (footnotes). Hyperlinkkejä voi käyttää, esimerkiksi pitkän kirjoitelman alussa voi olla hyperlinkit jokaiseen lukuun tai avainkohtiin, eli pääsee helposti haluamaansa kohtaan tekstiä. Hyperlinkit voivat osoittaa myös tiedoston ulkopuolelle. Tehtävälista kirjoitetaan TODO -merkinnöillä haluttuihin kohtaan kirjoitelmaa. Org-mode osaa näyttää hajallaan olevat tehtävät yleisnäkymässä.

Tiedoston voi viedä HTML-muotoisena tai LaTeX:in kautta PDF-tiedostona. Tällöin näkyvät Org-moden tekemät värilliset korostukset yms. Niitä ei ole erityisesti tallennettu tiedostoon, koska se on tavallinen tekstitiedosto. Kuvassa 3 on tekstitiedosto sellaisenaan, kuvassa 4 sama tiedosto vietynä HTML-tiedostoksi.

Org-modella on varsin vilkas moderoitu postituslista. Sen arkistoa voi lukea selaimella.

Laskin, että Org-tutorials -sivulta löytyy 5 tuntia 53 minuuttia videota tai videokaappausta. Yhden elokuvaillan voi viettää mukavasti org-modeen tutustumalla. Luettavia ohjeitakin on paljon, seuraavat illat voi käyttää niihin.

Org-mode:n kehitti Karsten Dominik omaan käyttöönsä astronomisten muistiinpanojen ja töiden organisointiin vuonna 2003 (http://lumiere.ens.fr/~guerry/emacs-orgmode-gnu-hackers-meeting-2011.html kalvo 5). Tekijä ei ole päätoiminen ohjelmoija vaan tiedemies, koodaus on vain harrastus. Projektin kakkosmies on Bastien Guerry (joka näköjään tekee webbisivunsa Org-modella). Projektiin on osallistunut varsin paljon muitakin. Kehitys ja ylläpito jatkuu, uusin vikoja korjaava väliversio 7.8.04 julkaistiin 16. maaliskuuta 2012, sitä edellinen 3. tammikuuta.

Org-modesta löytyy myös MobileOrg-niminen mobiiliversio iPhonelle ja Android-laitteille. Se kykenee synkronoimaan tiedostoja muun muassa Dropboxin, WebDAV-jaon tai ssh-yhteyden kautta. Android-laitteille on myös vaihtoehtoinen toteutus MobileOrgNG.

Kotisivu
http://orgmode.org
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Katso Viikon VALO:sta http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs. Toimii siis samoilla alustoilla kuin Emacs
Asennus
Linux-jakeluissa jakelun omista pakettivarastoista. Sisältyy Emacs versioon 22.1 ja uudempiin (mutta on otettava käyttöön). Jos asennetun Emacsin mukana ei tullut org-modea, joutunet noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita ja esittelyvideoita on runsaasti.
Kätevän pikaohjeen saa kaksipuolisena kolmeen osaan laskostettavana A4-arkkina.
Käsikirjan n. 40 sivuinen tiivistelmä.
Käsikirja n. 200 sivua.
Käsikirja on ostettavissa painettuna kirjana.
Usein kysytyt kysymykset
EmacsWikin artikkeli org-modesta
25 minuutin videokaappaus esittelee org-moden perustoiminnot
n. 45 minuutin Google Tech Talk jossa org-moden tekijä Carsten Dominik esittelee org-moden.
n. 53 minuutin video Floss Weeklystä, jossa Randall Schwartz haastattelee Karsten Dominikia. Tekijä kertoo miten kehitti Org-moden ja perustelee ratkaisujaan, sekä kertoo miten itse käyttää Org-modea.

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Viikko 46 - GNU Emacs

4.4
Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

GNU Emacs on tekstieditori jolla voi tehdä kaiken. Jos jotain ei voi Emacsilla tehdä, se ei ole tekemisen arvoista.
valo46-gnu_emacs.png Emacsia käyttävät etenkin ohjelmoijat, se soveltuukin koodaamiseen kaikenlaisilla ohjelmointikielillä.

Oikeasti löytyy toki kohteita joiden tekemiseen Emacs ei sovellu, mutta koska Emacs on laajennettavissa voi ohjelmoida tarvittavat lisätoiminnot ja sitten Emacsilla voi tehdä senkin.

Alunperin vitsailtiin Emacsin olevan lyhenne sanoista Emacs Makes Any Computer Slow. Aikoinaan tässä olikin totta toinen puoli, Emacs on alunperin kehitetty vuonna 1976, ja GNU Emacs vuonna 1984. Tuohon aikaan tietokoneissa muistin määrä oli rajoitettu ja tehoakin oli hintelästi nykykoneisiin verrattuna. Allekirjoittaneella oli Commodore 64 vuonna 1984, silloin se oli kova luu koska Amiga ja Atari ST julkaistiin vasta vuonna 1985. Emacsin tunnetuin kehittäjä on GNU-projektin alullepanija Richard M. Stallman.

Toinen Unixien alkuajoista asti mukana ollut tekstieditori on vi. Sen filosofia on tyystin erilainen kuin Emacsilla. Vi on pieni yksinkertainen, Emacsin ohjelmatiedosto on kertaluokkaa suurempi.

Emacs on suosionsa ansiosta saanut paljon jäljittelijöitä. Tekstieditoreita tehdään toimimaan samoilla näppäinkomennoilla kuin Emacs, jotta Emacsia osaavien ei tarvitse opetella uusia komentoja. Samoin Linuxin Bash-komentotulkki käyttää Emacsin näppäinkomentoja (voi valita käytettävän vi:n näppäinkomentoja). Sovelluksissa joissa muokataan tekstiä on ehkä mahdollista käynnistää Emacs tekemään muokkaus; esimerkiksi Firefoxin laajennos It's All Text mahdollistaa Emacsin tai muun tekstieditorin käynnistämisen kun selaimessa muokataan tekstikenttää (saatavilla Debian GNU/Linuxissa pakettina xul-ext-itsalltext). Tämäkin teksti on kirjoitettu GNU Emacs versiolla 23 It's All Text -lisäosan avulla. Muutenhan tätä ei olisi kannattanut kirjoittaa lainkaan, kuten artikkelin alussa todettiinkin.

GNU Emacs -projektista haarautui XEmacs 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Koska lähdekoodi on vapaa, voi toinen taho kehittää sovellusta mieleiseensä suuntaan, ja jos eri tahot pysyvät erimielisinä voi syntyä pysyvästi kaksi kehityshaaraa.

Alunperin GNU Emacs toimi tekstipäätteessä. Nykyään Emacseja voi käyttää hiirelläkin, toiminnot ovat pudotusvalikoissa. Samaa Emacsia voi käyttää sekä tekstipäätteessä että X Window -järjestelmässä tai Windowsissa GUI:n kera. Pikakomennot opettelemalla saa nopeammin kirjoitettua molemmissa kun sormia ei tarvitse siirtää pois näppäimistöltä hiirtä hamuamaan.

Toimitilat ovat Emacsin moodeja joissa toiminnallisuus on sovitettu muokattavaan tekstiin. Esimerkiksi Python-moodi osaa korostaa syntaksia ja ymmärtää sisentää koodin kuten Pythonissa kuuluu. Näitä moodeja on paljon vakiona mukana ja lisää löytyy, Debian GNU/Linuxissa 44 kappaletta emacs mode -paketteja.

Koska Emacsin laajennoksia on helppo tehdä, ainakin helpompi kuin muissa tekstieditoreissa joissa niitä ei voi lainkaan tehdä, on kaikenlaista erikoistakin tehty. Vakiona on mukana kaksi laskinta (ohjelmoitava ja tavallinen), kalenteri, noin tusina peliä, sähköpostiohjelma ja usenetin uutisten lukija. Luulin jo Emacsista jätetyn psykiatri pois, mutta sepä ei vaan olekaan työkaluvalikossa. Näppäilemällä Meta-X doctor saa sen käynnistettyä.

Kannattaa opetella Emacs, niin ei tarvitse opetella muita tekstieditoreita kun Emacs on saatavilla joka paikkaan.

Kotisivu
http://www.gnu.org/s/emacs/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Aika kattavasti kaikilla alustoilla. Ehkä voisi arvailla, että jos laitteessa on QWERTY-näppäimistö, siihen saa Emacsin.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muissa Unixeissa Emacs joko tulee valmiiksi mukana tai asennuspaketin voi noutaa jostain tai itse kääntää. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Käyttöohjeet
GNU Emacsissa on sisäänrakennettu ohjetoiminto. Saatavilla on vapaa GNU Emacs käsikirja. Netistä löytyy paljon ohjeita ja kirjakaupasta kirjoja.

Linkkejä:

Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman

Julkaise syötteitä