Kirjautuminen

OpenBSD

3x10 KDE - Viikon VALO #114

3.75
Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

KDE SC on täyden työpöytäympäristön sisältävä vapaa ohjelmistokokonaisuus usealle käyttöjärjestelmälle.
valo114-kde.png KDE SC (Software Compilation) on yhteisnimitys kokonaisuudelle, joka koostuu KDE Plasma -työpöydästä (KDE Plasma Workspaces), KDE-ohjelmistoalustasta sekä suuresta joukosta KDE-sovellusohjelmia (KDE Apps). Kokonaisuutta kehittää KDE-yhteisö.

KDE:n kehitys alkoi vuonna 1996, jolloin todettiin, että Unix-tyyppisten järjestelmien ohjelmille kaivattaisiin yhtenäistä ulkoasua. Ratkaisuna syntyi KDE, joka oli alkujaan lyhenne sanoista Kool Desktop Environment (kool = cool), ja myöhemmin vain sanoista K Desktop Environment. Qt-kirjastoon pohjautuva KDE toi mahdollisuuden tehdä yhtenäiseen ulkoasuun pohjautuvia helppokäyttöisiä ohjelmia, joiden kontrollit toimivat keskenään samoin. Sittemmin projekti on siirtynyt käyttämään yhteisöstä nimeä KDE ja ohjelmistokokonaisuudesta lyhennettä KDE SC.

KDE-ympäristön näkyvimpiä osia ovat Plasma-työpöytä sekä ikkunanhallintaohjelma Kwin, jotka huolehtivat käyttöliittymän toteuttamisesta. Työpöytänä Plasma koostuu erilaisista sovelmista, plasmoideista, jotka voivat joko olla itse toiminnallisia tai sisältää muita plasmoideja. Esimerkiksi työpöydän tausta sekä paneelit ovat plasmoideja, jotka sisältävä muita plasmoideja, kuten kuvakkeita, valikoita, kellon, kalenterin, ikkunaluettelon ja niin edelleen. Tämä rakenne sekä lukuisa määrä erilaisia sovelmia mahdollistaa työpöydän joustavan muokkaamisen käyttäjän omien mieltymysten mukaan. Oletuksena Plasma-työpöytä on varsin vähäeleinen ja selkeä, tyhjä taulu, jonka käyttäjä voi itse täytää makunsa mukaan, jos haluaa.

Perinteisesti työpöydällä näytetään joukko käyttäjän kotihakemiston Desktop-kansiossa (tai Työpöytä-kansiossa) olevia kuvakkeita. KDE:n Plasma-työpöydällä tämä on oletuksena toteutettu siten, että työpöydällä on "Kansionäkymä"-plasmoidi (Folder View), joka näyttää sisältönään kyseisen kansion sisällön. Tämän toteutuksen erityisenä hyötynä on se, että plasmoidi on vain yksi muiden joukossa ja se on helppoa vaihtaa näyttämään jonkin toisen kansion sisällön. Samoin "Kansionäkymä"-plasmoideja voi olla työpöydällä useita ja niihin voi määritellä näkymään esimerkiksi kulloinkin meneillään olevan projektin tiedostot. Lisäksi on mahdollista asettaa näkymälle suodattimia, joilla kansiosta näytetään vain tietyn tyyppiset tiedostot. Jos työpöytäkuvakkeiden esittäminen tällä tavoin ei miellytä, on toki mahdollista valita myös perinteiden tapa näyttää kuvakkeet suoraan työpöydällä.

Työpöydän ulkoasun muokkaamiseen KDE-projektilla on käytössä kde-look.org-sivusto, johon yhteisö on tuottanut suuren määrän taustakuvia, plasmoid-tyylejä, ikkunoinnin tyylejä, kuvakekokoelmia sekä muuta ulkoasullista materiaalia. Sivuston käyttö on integroitu suoraan KDE:n käyttöliittymään siten, että esimerkiksi työpöydän taustakuvaa vaihtaessa "Hae uusia taustakuvia"-nappia painamalla esiin tulee luettelo kde-look.org-sivustolta löytyvistä taustakuvista, joita on mahdollista selata esimerkiksi arvostelujen ja latausmäärien mukaisessa järjestyksessä ja joita voi tästä listasta asentaa omaan käyttöön vain nappia painamalla. Samalla tavoin plasmoidien tyylit, ikkunointityylit, kuvakekokoelmat ja väriteemat ovat ladattavissa suoraan niiden vaihtoon käytettävän työkalun kautta menemättä erikseen selaimella kde-look.org-sivustolle. Myös uusien plasmoidien lataaminen kde-apps.org-sivustolta hoituu samaan tapaan.

konqi-official-logo-aboutkde-150x250.png Plasma-työpöytä tarjoaa oletuksena käyttöön kaksi virtuaalityöpöytää joilla auki olevia ikkunoita voi ryhmitellä helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Virtuaalityöpöytien määrää voi joustavasti lisätä ja vähentää oman tarpeen mukaan. Oletuksena Plasma-työpöydän alapalkissa on perinteisen kaltainen aukiolevien ohjelmien lista, joka osaa tarvittaessa niputtaa saman ohjelman erilliset ikkunat yhden valinnan taakse sekä näyttää valinnan mukaan ikkunat joko kaikilta tai vain valitulta työpöydältä. Vaihtoehtona tälle voi toki käyttää myös "Kuvakenäkymä"-plasmoidia, joka näyttää auki olevat ohjelmat samaan tyyliin, kuin monet muutkin nykyiset työpöydät (Ubuntun Unity, Windows 7, Mac OS X) vain yhtenä kuvakkeena. Auki olevan ohjelman kuvakkeen voi hiiren oikean näppäimen takaa valita pysymään näkyvissä käynnistyskuvakkeena myös ohjelman ollessa suljettuna.

Plasma-työpöytä sisältää lisäksi ominaisuuden nimeltä Aktiviteetit (Activities), jolla on mahdollista muodostaa useampi erilainen rinnakkain käytettävä työpöytänäkymä. Käyttäjä voi esimerkiksi luoda erillisen aktiviteetin työkäyttöön ja toisen vapaa-ajalle. Tällöin työkäyttöön tarkoitettu aktiviteetti voi sisältää työpöydällä esimerkiksi kansionäkymät sillä hetkellä käynnissä oleviin työprojekteihin sekä kuvakkeita työssä tarvittaviin ohjelmiin, kun taas vapaa-ajalle tarkoitettu aktiviteetti voi ulkoasultaan näyttää aivan toisenlaiselta. Kuhunkin aktiviteettiin avatut ikkunat näkyvät vain siinä, jos niin halutaan. Aktiviteetteja voi hyödyntää myös yhdessä virtuaalityöpöytien kanssa, jolloin kullekin virtuaalityöpöydälle on mahdollista valita eri plasmoideja.

Työpöytäkäyttöön suunnatun Plasma Desktop -ympäristön lisäksi KDE Plasma Workspaces tarjoaa rinnakkaiset Plasma Netbook ja Plasma Active -toteutukset. Näistä ensimmäinen on suunnattu rajallisella näyttötilalla varustettuihin miniläppäreihin (netbooks) ja jälkimmäinen tablettikäyttöön. Nämä Plasman kolme toteutusta muodostavat siis kolme eri käyttöyhteyteen suunnattua näkymää samaan käyttöympäristöön.

Työpöydän lisäksi KDE-ohjelmistokokoelma sisältää suuren määrän tietokoneen peruskäytössä tarvittavia ohjelmia, joilla on yhtenäinen ulkoasu ja käyttölogiikka. Näitä ovat esimerkiksi Konqueror- ja Rekonq-www-selaimet, Okular-katseluohjelma pdf-tiedostoille sekä monille muille dokumenttityypeille, Gwenview-kuvankatselin, Dolphin-tiedostonhallinta, Amarok-musiikkisoitin, DigiKam-albumiohjelma, Kate-tekstieditori, Kontact-kokonaisuus sähköpostien, kalenterin, yhteystietojen yms. hallintaan sekä Marble-karttaohjelma. Myös pelejä löytyy melko laaja valikoima. KDE-ympäristön kanssa toimivat toki myös kaikki muut samalla käyttöjärjestelmällä käytettävissä olevat ohjelmat, jotka voivat kuitenkin ulkoasultaan poiketa jonkin verran KDE-ohjelmista. Silti esimerkiksi gtk-pohjaiset ohjelmat KDE pyrkii näyttämään mahdollisimman saman kaltaisella teemalla kuin KDE-ohjelmat.

Tekniseltä puolelta KDE-ohjelmistoalusta pyrkii yhtenäistämään esimerkiksi multimedian ja erikoislaitteiston, kuten piirtopöydän, käsittelyn niin, että yksittäisen KDE-ohjelman tekijän ei tarvitse huolehtia niiden toteutuksesta. Näin esimerkiksi musiikkisoittimen tekijän ei tarvitse itse toteuttaa vaikkapa ogg-, mp3- ja flac-tiedostomuotojen tukea vaan hän voi käyttää KDE-ohjelmistoalustan Phonon-multimediajärjestelmän tarjoamaa toteutusta. Toinen erinomainen KDE:n tarjoama ominaisuus on KIO (KDE Input/Output), joka mahdollistaa sen, että mikä tahansa KDE-ohjelma pystyy avaamaan ja käsittelemään tiedostoja minkä tahansa KIO:n tukeman käytännön (protokollan) kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi Gwenview-kuvankatseluohjelmalla voi avata kuvan suoraan ssh-yhteyden yli toiselta koneelta tai http-yhteydellä halutusta www-osoitteesta. Samoin Kate-tekstieditorilla voi muokata vaikka html-tiedostoa suoraan palvelimella ssh- tai ftp-yhteyden kautta. KIO tukee useita protokollia, kuten: http, ftp, smb, ssh, fish, sftp, svn ja tar.

KDE:n taustalla käytetyn Qt-kirjaston ansiosta se on melko laajalti sovitettavissa usealle alustalle. Pitkälti samoin toimiviin Unix-tyyppisiin järjestelmiin KDE-ympäristö on helposti saatavilla. Lisäksi ympäristöstä on kokeiluasteella olevat versiot myös Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

Kotisivu
http://kde.org
Lisenssi
GNU LGPL (ja muita)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris sekä kokeiluasteella Windows ja Mac OS X
Asennus
Asennuspaketit löytyvät Linux-jakeluihin tyypillisesti paketinhallinnan kautta. Osa jakeluista käyttää KDE-ohjelmia oletuksena, ja osaan ne ovat asennettavissa jälkikäteen. Esimerkiksi Ubuntun voi asentaa suoraan KDE-käyttöliittymällä käyttäen Kubuntu-versiota taikka asentaa KDE:n jälkikäteen kubuntu-desktop -paketilla.
Käyttöohjeet
KDE-yhteisön tuottamia ohjeita ja tutorialeja löytyy KDE UserBase-sivustolta myös suomeksi. (englanniksi)
Logo ja Konqi-maskotti
Lähde: http://www.kde.org/stuff/clipart.php
Copying of the KDE Logo is subject to the LGPL copyright license.
KDE, K Desktop Environment and the KDE Logo are trademarks of KDE e.V.

Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa

3x07 LibreOffice Impress - Viikon VALO #111

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Impress on vapaa avoimeen lähdekoodiin perustuvan toimisto-ohjelmistopaketin, LibreOfficen, esitysohjelma.
valo111-libreoffice_impress.png LibreOffice-toimisto-ohjelmiston yhtenä osana on esitysgrafiikan luomiseen ja esittämiseen tarkoitettu Impress. Impress on toiminnaltaan ja ominaisuuksiltaan saman kaltainen kuin Microsoft Officen PowerPoint taikka Googlen Docs-palvelun vastaava ohjelma. Impressin oma tallennusmuoto on vapaa OpenDocument-tiedostomuoto, mutta se osaa avata ja tallentaa myös PowerPoint-ohjelman uudempia ja vanhempia tiedostomuotoja.

Oletuksena Impressin käyttöliittymä jakautuu valikoiden ja toimintonappuloiden lisäksi kolmeen näkymään. Näistä vasemmalla on dialista, jossa ovat nähtävissä ja helposti järjesteltävissä pienoiskuvat esityksen diaruuduista. Keskimmäisessä näkymässä on itse muokattava diaruutu ja sen oikealla puolella "haitareihin" jaoteltuina dian pohjatyylin, asettelun, taulukoiden ulkoasun, animoitujen tehosteiden ja diojen välisten siirtymien muokkaamiseen käytettävät työkalut ja valinnat. Muokkausalueella voidaan vaihtoehtoisesti näyttää myös esityksen jäsentämiseen käytettävä rakennenäkymä, esittäjän omien muistiinpanojen tekemiseen soveltuva näkymä, tiivistelmäsivujen suunnittelunäkymä sekä diojen järjestelyyn sopiva yleisnäkymä.

Esitystilassa Impress osaa näyttää itse esityksen ulkoisella näytöllä tai projektorilla ja samanaikaisesti tietokoneen varsinaisella näytöllä näkymän, josta esityksen pitäjä näkee samalla omat muistiinpanonsa sekä muita esityksen pitämistä helpottavia toimintoja. Esitystilassa on lisäksi mahdollista käyttää hiirtä korostuskynänä, jolla esityksestä voi merkitä tärkeitä kohtia.

400px-LibreOffice_Mimetype_Icon_Draft2_Ivan.png Uusia esitysten ulkoasuja voi luoda muokkaamalla niin kutsuttuja master-sivuja eli pohjatyylisivuja. Tähän tilaan siirrytään valitsemalla valikosta "Näytä", "Pohja", "Dian pohja" ("View", "Master", "Slide Master"). Tässä tilassa vasemmassa reunassa luetteloidaan esityksen diojen sijaan pohjasivut ja muokkausalueella on muokattavana jokin pohjasivuista. Pohjasivuun tehdyt tyylimuutokset tulevat voimaan kaikkiin niihin dioihin, joiden pohjana kyseistä pohjasivua on käytetty. Tiedoston, johon on luotu halutut pohjasivut ja muut tarvittavat asetukset, voi tallentaa odp-päätteisen esitystiedoston sijasta myös otp-päätteisenä esityspohjana (template), jota voidaan käyttää uusien luotavien esitysten pohjana.

Esitykset on mahdollista tallentaa muiden LibreOffice-ohjelmien tapaan myös pdf-tiedostoksi. Tämä on hyödyllistä siksi, että pdf-tiedosto on tiedostomuodon yleisyyden vuoksi melko varma vaihtoehto, jonka saa todennäköisesti avattua koneessa kuin koneessa. Pdf-tiedosto on myös kätevä jaettavien tiedostojen muodoksi, kun vastaanottajien ei ole tarkoitus muokata niitä.

Helmikuussa 2013 julkaistu versio 4.0 toi LibreOfficeen jonkin verran uusia ominaisuuksia. Näiden mukana tuki CMIS-standardia käyttäville dokumentinhallintajärjestelmille, kuten SharePoint, Alfresco ja Nuxeo, tuki Mozillan Firefox- ja Thunderbird-ohjelmissakin ulkoasun muokkaamiseen käytetyille Personas-teemoille sekä aiempaa parempi tuki muiden toimisto-ohjelmistojen tiedostomuodoille. Impressiin uusi versio tuo tullessaan muun muassa mahdollisuuden käyttää Android-laitetta esityksen kauko-ohjaimena joko langattoman verkon tai bluetooth-yhteyden kautta. Aluksi tämä toiminnallisuus on tarjolla vain joissain Linux-jakeluihin saatavissa versioissa, mutta sen lupaillaan tulevan seuraavien versiopäivitysten myötä kaikille alustoille.

Kotisivu
https://www.libreoffice.org
http://fi.libreoffice.org/ (Suomenkielinen sivusto)
Lisenssi
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluista LibreOffice Impress löytyy paketinhallinnan kautta. Juuri julkaistu versio 4 on ladattavissa ohjelmiston kotisivuilta. LibreOfficea voi käyttää myös suomeksi asentamalla suomenkieliset kielipaketit.
VALO-CD
LibreOffice-toimistopaketti löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.
Esimerkkitiedostoja:
Viikon_valo.odp
Viikon_valo.pdf

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

2x51 WordPress - Viikon VALO #103

5
Keskiarvo: 5 (2 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

WordPress on helppokäyttöinen työkalu verkkosivujen luomiseen. valo103-wordpress.png
WordPress on palvelimelle asennettava sisällönhallintaohjelmisto, jota erityisesti blogin kirjoittajat käyttävät. Ohjelmisto on helposti muovattavissa ja laajennettavissa, jolloin sitä voi käyttää myös muunlaisen sisällön julkaisuun. Sen avulla voi kirjoittaa blogiviestejä tai luoda staattisia Web-sivuja. Lisäykset ja muutokset tehdään nettiselaimella. Kirjoittaja kirjautuu nettisivuille käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, jonka jälkeen avautuu ohjausnäkymä. Valikoissa on toimintoja uusien artikkelien ja sivujen kirjoittamiseen sekä kommenttien, käyttäjien ja asetusten hallintaan.

Ohjelmiston kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat keskittyä sisällön tuottamiseen ilman että tekniset asiat häiritsevät työntekoa. Suunnittelussa on pyritty siihen, että WordPress on helppo asentaa ja käyttää. Käyttäjän tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia oletusasetuksiin. Tekijöiden tavoitteena on, että asennusaika pysyy alle viidessä minuutissa. Jatkossa WordPress päivittyy hallintapaneelin nappulaa painamalla. Tekijät ovat julkaisseet ison ohjelmistopäivityksen noin puolen vuoden välein.

Käyttöliittymässä on pyritty selkeyteen ja turhia ominaisuuksia on yritetty rajata. Sivuston sisältöä voi hallita yksin tai yhdessä muiden käyttäjien kanssa ja käyttäjäprofiileilla määritellään, minkälaisia muutoksia kukin saa tehdä. Sisältö voidaan julkaista kaikille nähtävinä, yksityisinä tai salasanalla suojattuina sivuina. Sivustojen ulkoasua voi muuttaa teemoilla, ja muutokset näkyvät heti koko sivustolla. Teemoja voi ladata WordPressin kotisivuilta tai tehdä ja muokata itse. Syntyneet sivut mukailevat W3C:n standardeja ja skaalautuvat erikokoisille ruuduille. Oletuksena kommenttikenttä on aktivoitu, jolloin lukijat voivat lähettää palautetta kirjoittajalle.

WordPress-ohjelmistoon on saatavilla kattava valikoima lisäosia. Lisäosan avulla voi esimerkiksi suodattaa kommenttien roskapostiviestejä, optimoida sivut hakukonetta varten tai yhdistää sosiaalisen median palveluita omille sivuilleen. Lisäosia voi ladata WordPressin kotisivuilta tai suoraan ohjelman oman hallintapaneelin avulla. Käyttäjät voivat arvostella lisäosia, jolloin sopivan löytäminen kymmenientuhansien joukosta helpottuu.

Asentaminen vaatii PHP:tä ja MySQL:ää tukevan palvelimen. Monet webhotellit tarjoavat palvelun, jossa WordPressin voi aktivoida yhdellä hiiren napsautuksella. Jos WordPress-ohjelmistoa haluaa kokeilla ilman omaa palvelinta, voi käyttää sitä hyödyntäviä Web-sivustoja. Esimerkiksi WordPress.com käyttää alustanaan WordPress-ohjelmistoa, mutta toiminnot ovat rajallisempia.

Kotisivu
https://fi.wordpress.org/
Lisenssi
GNU GPL v2
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Ohjelman voi ladata WordPressin kotisivuilta tai useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Useilla webhotelleilla on yhden klikkauksen asennus.

Teksti: Mikko Harhanen
Kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

2x50 Subversion - Viikon VALO #102

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Subversion on versionhallintajärjestelmä, varsin suosittu vapaissa ohjelmistoprojekteissa.
valo102-subversion.png Versionhallinnalla hallitaan muutosta. Erityisesti ohjelmistoprojekteissa on tarpeen pitää kirjaa ohjelmakoodiin tehdyistä muutoksista. Versionhallintajärjestelmä näyttää milloin ja mikä muutos on tehty, kuka sen teki ja mahdollisesti muutakin tietoa. Versionhallintajärjestelmästä on saatavilla halutun tiedoston vanhakin versio, tai voi verrata tiedoston kahta versiota. Tästä on hyötyä, jos ohjelma toimi toissapäivänä mutta ei toimi nyt, ja halutaan nähdä mitä on muuttunut.

Ohjelmistoprojektien lisäksi mitä tahansa projektia, jossa käsitellään tiedostoja voi pyrkiä saamaan ruotuun versionhallinnalla. Erityisesti versionhallinta sopii, jos tiedostot ovat tekstitiedostoja, koska tällöin versionhallintajärjestelmä pystyy muodostamaan deltan, eli kahden peräkkäisen tiedostoversion välisen eron. Tästä on hyötyä tallennustilan säästönä, voidaan esimerkiksi tallentaa tiedoston ensimmäinen versio kokonaan ja sen jälkeen vain deltat, joista sitten pystytään muodostamaan tiedoston haluttu versio.

Versionhallintajärjestelmiä on useita. Yksi varsin suosittu on Subversion. Subversion kehitettiin alun perin CVS:n korvaajaksi. Tavoitteena oli lisätä CVS:tä puuttuvat ominaisuudet ja korjata kiusaavat viat. Projekti keskittyi tavoitteeseensa eikä alkanut kehittämään versionhallintajärjestelmää joka korvaisi kaikki versionhallintajärjestelmät, niinpä projekti valmistuikin ajallaan ja lopputulos oli hyvä. Wikipedia vertailee versionhallintajärjestelmiä: Comparison_of_revision_control_software.

Toinen tunnettu ja suosittu vapaa versionhallintajärjestelmä on Git. Toisin kuin Subversion, Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä, ts. jokainen "asiakas" tallentaa kaiken projektin tiedon ja voi toimia myös "keskuspalvelimena". Git suunniteltiin nimenomaan Linux-ytimen kehitysprojektille, mutta käyttäjiä on hyvin paljon muitakin. Tässä pikakurssissa näytetään miten sama asia tehdään Git:llä ja Subversionilla.

Käytettäessä versionhallintaa noudetaan ensin työkopio versionhallinnan varastoalueelta (check-out). Terminologia vaihtelee hieman eri versionhallintajärjestelmissä, mutta Subversionissa varastoalue nimetään repositoryksi. Työkopiota muokataan, eli tiedostoja muutetaan, lisätään tai poistetaan. Tässä vaiheessa tulisi tarkistaa työkopion tiedostojen olevan kunnossa, esimerkiksi ohjelmoitaessa katsotaan ettei kääntäjä ilmoita virheistä tiedostoissa. Työkopio tallennetaan varastoalueelle toiminnolla commit (eli tehdään check-in). Tästä työnkulusta on kaavio kuvassa SVN Työnkulkukaavio.

Projektin muut työntekijät menettelevät samalla tavalla. Muiden tekemät muutokset saa omaan työkopioonsa tekemällä svn update, se noutaa varastoalueelta muutokset omaan työkopioon. Tämän jälkeen varastoalue ja oma työkopio ovat synkronissa.

Halutun version voi merkitä, eli tehdään sille tag. Komennolla svn copy luodaan nimetty snaphot, jossa on halutun version mukaiset tiedostot koko projektista. Esimerkiksi julkaistaessa versio halutaan myöhemminkin päästä käsiksi tiedostoihin juuri sellaisina kuin ne olivat versiota julkaistaessa.

 $ svn copy http ://svn.example.com/repos/calc/trunk \ 
    http ://svn.example.com/repos/calc/tags/release-1.0 \ 
    -m "Tagging the 1.0 release of the 'calc' project."
 Committed revision 902.
Kun julkaisun jälkeen jatketaan projektin kehittämistä, tarvitaan kehityshaaroja. Seuraavaa versiota kehitetään päähaarassa (joka Subversionissa on trunk), vanhaan versioon tehdään korjauksia sivuhaarassa joka nimetään julkaistun version mukaan tai miten nyt halutaan. Vanhan version vikoja korjaavat ohjelmoijat noutavat työkopiokseen sivuhaaran, uutta versiota kehittävät käyttävät päähaaraa. Tarvittaessa voidaan limittää muutoksia haarojen välillä, esimerkiksi sivuhaarassa on korjattu vika joka on myös päähaarassa, tällöin limitetään muutos päähaaraan (svn merge).

Subversion ja muutkin versionhallintajärjestelmät toimivat myös varmuuskopiona. Kun käsiteltävät tiedostot on tallennettu versionhallintaan, ovat tiedostot sieltä saatavissa jos onnistuu hävittämään ne työkopiostaan. Mikäli versionhallinnan varastoalue on etäkoneella, saa versioidut tiedostot takaisin vaikka oma tietokone tuhoutuisi kokonaan.

Subversionin ensimmäinen versio julkaistiin 12 vuotta sitten 20. lokakuuta vuonna 2000. Hieman historiaa Subversionista. Uusin versio 1.7.7. julkaistiin 9. lokakuuta 2012, varsin tuore siis. Kehitys jatkuu.

Kotisivu
http://subversion.apache.org
Lisenssi
Apache License, versio 2.0.
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, Linux, Mac OS X, Unix, Windows, luultavasti kaikille muillekin käyttöjärjestelmille.
Asennus
Linux-jakeluissa löytyy jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille kotisivulta tai muualta, Androidille esimerkiksi Google Play tarjoaa ilmaisia ja maksullisia subversion-ohjelmia.
Käyttöohjeet
Erinomaiset käyttöohjeet ovat saatavilla vapaana kirjana, joka on julkaistu samalla ASL käyttöoikeudella kuin ohjelmakin
Youtubessa on viiden minuutin video Subversionin olemuksesta ja versionhallinnan tarpeellisuudesta

Teksti: Taleman
kuvat: Taleman, Pesasa

Julkaise syötteitä