Kirjautuminen

OpenBSD

warning: Creating default object from empty value in /home2/viikok46/public_html/drupal/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

4x28 Yakuake - Viikon VALO #184

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja piilottaa tarpeen mukaan.
valo184-yakuake.png Yakuake on terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä, että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE-työpöydän Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.

Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.

Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.

Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta, sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.

Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on Tilda.

Kotisivu
http://yakuake.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa KDE-työpöytä)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x25 KGeography - Viikon VALO #181

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

KGeography on ohjelma maantieteen harjoittelemiseen ja opiskeluun.
valo181-kgeography.png Ohjelmalla voi harjoitella maiden, alueiden sekä osavaltioiden sijainteja ja nimiä sekä opetella maiden pääkaupunkeja ja lippuja. Ohjelmassa voi valita harjoiteltavan alueen lukuisista erilaisista maista, maanosista tai alueista, kuten Suomi, Eurooppa, Amerikka tai vaikka koko maapallo. Harjoittelu tapahtuu tekemällä erilaisia testejä, joihin voi valita käytettävän alueen, kysymysten määrän sekä testityypin. Testityyppejä ovat esimerkiksi kysytyn maan paikallistaminen kartalta, annetun maan karttakuvan sijoittaminen suurempaan karttaan sekä monivalintakysymykset, joissa kysytään maalle pääkaupunkia, pääkaupungille maata, maalle lippua taikka lipulle maata.

Ohjelma antaa kustakin vastauksesta palautteen, oliko vastaus oikein, sekä lopuksi testin yhteenvedon, josta näkee, mitkä vastaukset olivat oikein tai väärin ja mitkä olisivat olleet oikeat vastaukset.

Ohjelma on osa KDE-työpöytäympäristöön liittyvää KDE Education Projectia. Näin ollen se on saatavilla ainakin Linux- ja BSD-alustoille, joilla KDE-työpöytä on käytettävissä. Ohjelma on käytettävissä myös suomeksi.

Kotisivu
http://edu.kde.org/kgeography/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. BSD-järjestelmiin asentaminen tapahtuu luultavasti niiden oman paketinhallinnan kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x21 ShareLaTeX - Viikon VALO #177

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

ShareLaTeX on web-pohjainen ympäristö LaTeX-dokumenttien muokkaamiseen, yhteismuokkaamiseen ja jakamiseen.
valo177-sharelatex.png ShareLaTeX soveltuu LaTeX-kielellä kirjoitettavien julkaisujen kirjoittamiseen sekä yksin että yhdessä. ShareLaTeX toimii palvelinohjelmistona, jota käytetään verkon kautta www-selaimella. Sovellusta voi käyttää joko sharelatex.com-sivuston tarjoamana palveluna tai asentaa omalle palvelimelle. ShareLaTeXilla voidaan luoda useita projekteja, joihin kuuluu useita tiedostoja. Projekteja voidaan jakaa toisten käyttäjien kanssa joko vain luettavassa taikka myös muokattavassa muodossa. ShareLaTeX mahdollistaa myös dokumenttien yhteismuokkauksen, jolloin useampi käyttäjä voi muokata samaa projektia yhtä aikaa. ShareLaTeX on saman kaltainen palvelu kuin suljettua lähdekoodia käyttävä writeLaTeX.

ShareLaTeXin käyttöliittymä koostuu kahdesta rinnakkaisesta näkymästä. Vasemmalla puolella on syntaksikorostuksen kanssa toimiva LaTeX-tekstimuokkain, johon dokumentti kirjoitetaan LaTeX-ladontakielellä. Oikealla puolella on esikatseluikkuna, jossa näytetään pdf-muotoon käännetty versio dokumentista. Esikatselunäkymä ei päivity automaattisesti vaan kääntäminen täytyy käynnistää erikseen painamalla käännösnappia. Käytännössä käännös tehdään palvelimella ja lopputulos käytetään käyttäjän selaimessa. Lisäksi näkymän vasemmassa reunassa on paneeli, josta voi hallita projektin tiedostoja, tarkastella sen historiaa, määrätä sen jakamisesta sekä muokata asetuksia. ShareLaTeXin tekstieditori tukee useita väriteemoja sekä LaTeX-komentojen täydennystä.

Uuden projektin voi aloittaa joko tyhjästä, esimerkin pohjalta tai lataamalla palveluun jo olemassa olevan kirjoitusprojektin zip-pakettina. Projektin voi aloittaa myös valmiista pohjasta, jos sellaisia on asennettuna. Olemassa olevan kirjoitusprojektin käyttäjä voi avata muokattavaksi, kloonata uudeksi projektiksi, ladata omalle koneelleen zip-pakettina, vaihtaa sen nimeä tai poistaa sen. Projekteille voi myös lisätä avainsana-tageja, jotta niiden löytäminen on helpompaa.

Projekteja voi jakaa toisille käyttäjille palvelun sisällä tai julkisesti jakamalla sen osoitteen Twitterin, Facebookin tai Google+:n kautta taikka jollain muulla tavalla. Jos samaan projektiin on annettu kirjoitusoikeus useammalle käyttäjälle, nämä voivat muokata projektin tiedostoja yhtä aikaa. Jos kaksi tai useampi käyttäjä muokkaa samaa tiedostoa samanaikaisesti, näkyvät muokkaukset reaaliaikaisesti kaikilla heillä. Projektiin tehtyjä muokkauksia voi tarkastella jälkikäteen muutoshistoriasta, josta näkyy myös, kuka on minkäkin muokkauksen tehnyt ja milloin.

ShareLaTeX sisältää myös beta-vaiheessa olevan tuen Dropboxille, mikä tarkoittaa sitä, että jos käyttäjä linkittää tunnuksensa Dropbox-palvelun kanssa, voi hän synkronoida projektin tiedostot omalle koneelleen Dropbox-hakemistoon. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että projektiin osallistuva osapuoli voi halutessaan muokata projektin tiedostoja suoraan paikallisilla työkaluilla. Tämän ominaisuuden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, jos kirjoittajia on useita.

Kotisivu
https://www.sharelatex.com/
Lähdekoodi
https://github.com/sharelatex/sharelatex
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
www-selaimet / palvelimet
Asennus
Ohjelmaa voi käyttää palveluna ShareLaTeX sivustolla tai asentaa omalle palvelimelle.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x19 Node.js - Viikon VALO #175

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle esimerkiksi palvelinkäyttöön.
valo175-nodejs.png JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä. Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa, mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.

Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen (event-driven) ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne on toteutettu asynkronisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisesti pitkien levy- tai verkko-operaatioiden ajaksi ohjelma ei pysähdy odottamaan niiden valmistumista vaan jatkaa muuta ohjelman suoritusta. Levy- tai verkko-operaation valmistuttua ohjelma havahtuu käsittelemään valmistumisesta syntyvän tapahtuman. Tekniikasta käytetään myös nimitystä "non-blocking I/O".

Node.js ei tyypillisesti tarvitse erillistä www-palvelinta välittämään sillä toteutettuja sivuja tai sovelluksia vaan se toimii itse palvelimena, joka kuuntelee verkosta tulevia pyyntöjä. Web-sivujen kanssa käytetyn http-protokollan lisäksi Node.js voi toimia yleisemminkin verkkopalvelimena ja sillä onkin melko helppoa toteuttaa mitä tahansa verkon yli tarjottavia palveluita, kuten chat-palveluita.

Node.js sisältää valmiina jonkin verran moduuleja, joilla siihen voidaan ladata lisää ominaisuuksia, kuten fs-olio tiedostojen käsittelyyn sekä http-olio http-yhteyksien luomiseen. Lisäksi siihen on asennettavissa lukuisa määrä erilaisia ja eri tahojen kehittämiä moduuleja. Moduulien asentamiseen käytetään npm-nimistä työkalua (Node Packaged Modules). Monet selainpäässä käytetyistä JavaScript-kirjastoista ovat käytettävissä myös Node.js:n kanssa. JavaScript-kielen käyttämisestä myös palvelinpuolella onkin muun muassa se etu, että asiakas- ja palvelinpään ohjelmistokehitykseen voidaan käyttää samaa kieltä sekä samoja kirjastoja ja tietorakenteita.

Koska JavaScript on tulkittu kieli, Node.js:ää voi käyttää myös interaktiivisena komentorivinä, johon syötetään JavaScript-kielen komentoja. Tämä mahdollistaa nopeita ja lyhyitä kokeiluja sekä pikaisien laskelmien suorittamisia. Node.js:ää voidaan käyttää myös JavaScriptillä tehtyjen skriptien suorittamiseen komentoriviltä aivan samoin, kuten muitakin skriptikieliä, kuten esimerkiksi Bash, Python, PHP tai Perl.

Eräs mielenkiintoinen käyttökohde Node.js:lle on NodeCopter. Node.js:lle on toteutettu moduuleja, joita käyttämällä sillä voidaan ohjata Parrot AR Drone 2.0 -nelikoptereita. Yhteisö järjestää NodeCopter.js-tapahtumia, joissa ohjelmoijaryhmät toteuttavat päivän aikana projekteja nelikoptereiden kanssa ja päivän päätteeksi esittelevät aikaansaannoksiaan.

Kotisivu
http://nodejs.org/
Lähdekoodit
https://github.com/joyent/node
Lisenssi
MIT (osalla käytetyistä kirjastoista muita lisenssejä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelman viimeisin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Node.js on asennettavissa Linux-järjestelmiin myös paketinhallinnan kautta. Paketinhallinnasta asennettu versio ei välttämättä ole viimeisin julkaistu versio.
Käyttöohjeet
Johdanto JavaScript sovellusten kehitykseen Node.js:llä (Jaakko Salonen)
JavaScript-puutarha
Teach Yourself Node.JS in 10 Steps
Felix's Node.js Beginners Guide
How To Node
The Node Beginner Book

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä