Kirjautuminen

OpenBSD

warning: Creating default object from empty value in /home2/viikok46/public_html/drupal/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

4x19 Node.js - Viikon VALO #175

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle esimerkiksi palvelinkäyttöön.
valo175-nodejs.png JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä. Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa, mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.

Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen (event-driven) ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne on toteutettu asynkronisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisesti pitkien levy- tai verkko-operaatioiden ajaksi ohjelma ei pysähdy odottamaan niiden valmistumista vaan jatkaa muuta ohjelman suoritusta. Levy- tai verkko-operaation valmistuttua ohjelma havahtuu käsittelemään valmistumisesta syntyvän tapahtuman. Tekniikasta käytetään myös nimitystä "non-blocking I/O".

Node.js ei tyypillisesti tarvitse erillistä www-palvelinta välittämään sillä toteutettuja sivuja tai sovelluksia vaan se toimii itse palvelimena, joka kuuntelee verkosta tulevia pyyntöjä. Web-sivujen kanssa käytetyn http-protokollan lisäksi Node.js voi toimia yleisemminkin verkkopalvelimena ja sillä onkin melko helppoa toteuttaa mitä tahansa verkon yli tarjottavia palveluita, kuten chat-palveluita.

Node.js sisältää valmiina jonkin verran moduuleja, joilla siihen voidaan ladata lisää ominaisuuksia, kuten fs-olio tiedostojen käsittelyyn sekä http-olio http-yhteyksien luomiseen. Lisäksi siihen on asennettavissa lukuisa määrä erilaisia ja eri tahojen kehittämiä moduuleja. Moduulien asentamiseen käytetään npm-nimistä työkalua (Node Packaged Modules). Monet selainpäässä käytetyistä JavaScript-kirjastoista ovat käytettävissä myös Node.js:n kanssa. JavaScript-kielen käyttämisestä myös palvelinpuolella onkin muun muassa se etu, että asiakas- ja palvelinpään ohjelmistokehitykseen voidaan käyttää samaa kieltä sekä samoja kirjastoja ja tietorakenteita.

Koska JavaScript on tulkittu kieli, Node.js:ää voi käyttää myös interaktiivisena komentorivinä, johon syötetään JavaScript-kielen komentoja. Tämä mahdollistaa nopeita ja lyhyitä kokeiluja sekä pikaisien laskelmien suorittamisia. Node.js:ää voidaan käyttää myös JavaScriptillä tehtyjen skriptien suorittamiseen komentoriviltä aivan samoin, kuten muitakin skriptikieliä, kuten esimerkiksi Bash, Python, PHP tai Perl.

Eräs mielenkiintoinen käyttökohde Node.js:lle on NodeCopter. Node.js:lle on toteutettu moduuleja, joita käyttämällä sillä voidaan ohjata Parrot AR Drone 2.0 -nelikoptereita. Yhteisö järjestää NodeCopter.js-tapahtumia, joissa ohjelmoijaryhmät toteuttavat päivän aikana projekteja nelikoptereiden kanssa ja päivän päätteeksi esittelevät aikaansaannoksiaan.

Kotisivu
http://nodejs.org/
Lähdekoodit
https://github.com/joyent/node
Lisenssi
MIT (osalla käytetyistä kirjastoista muita lisenssejä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelman viimeisin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Node.js on asennettavissa Linux-järjestelmiin myös paketinhallinnan kautta. Paketinhallinnasta asennettu versio ei välttämättä ole viimeisin julkaistu versio.
Käyttöohjeet
Johdanto JavaScript sovellusten kehitykseen Node.js:llä (Jaakko Salonen)
JavaScript-puutarha
Teach Yourself Node.JS in 10 Steps
Felix's Node.js Beginners Guide
How To Node
The Node Beginner Book

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x13 Midori - Viikon VALO #169

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.
valo169-midori.png Midori on kevyt ja nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.

Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen Chrome/Chromium tai Applen Safari. Esimerkiksi nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin. Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.

Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan, jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin samanlainen kuin vastaava työkalu Chromium-selaimessa.

Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla. Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa valitun uutisen sisältö.

Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana, jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita, vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin Chromium-sovelluksia.

Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.

Kotisivu
http://midori-browser.org/
Lisenssi
GNU LGPL v2.1+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai BSD-jakelun pakettilähteistä.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x10 ownCloud - Viikon VALO #166

5
Keskiarvo: 5 (5 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.
valo166-owncloud.png Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä, joiden suhteista esimerkiksi tiedustelupalvelu-NSA:han ei ole tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon säilytettäväksi.

OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin, yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.

OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella käyttöliittymällä, WebDAV-protokollaa käyttämällä taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille. OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.

Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä OpenDocument-muotoiset (ODF) tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa. OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.

Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä, jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud tarjoaa kalenterit myös standardissa CalDAV-muodossa, jolloin ne on helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja kalenteriohjelmiin.

Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla CardDAV-protokollalla eri laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.

OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata useita RSS- ja Atom-muotoisia uutisvirtoja kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja, joita voi halutessaan muotoilla Markdown-syntaksilla. Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.

OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä apps.owncloud.com-palvelusta. Eräs tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin soittamiseen selainkäyttöliittymässä.

OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi. Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai MariaDB:tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla. Useampikin yritys tarjoaa OwnCloudia myös palveluna.

Kotisivu
http://owncloud.org/
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja asennuksen suorittava ohjelma.
Linkkejä
Demo
Videoita
OwnCloud 6 -esittely

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x09 LXDE - Viikon VALO #165

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

LXDE (Lightweight X11 Desktop Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin puolet XFCE:n vaatimasta keskusmuistin määrästä.
valo165-lxde.png

Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen, jossa on alun perin ollut Windows XP. Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli Lubuntu 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio. 32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska 32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman vähemmän muistia kuin 64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4 Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.

Testikoneen kokoonpano: Lxde-kuvituskuva.jpg
Suoritin
Intel Core 2 6300 1,9 GHz
Keskusmuisti
1 Gt
Levy
200 Gt
Näytönohjain
Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller

Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta. Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla. 3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti. Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.

LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös Lubuntu-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi. Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa Linux-jakeluissa.

Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä Unity eikä niin futuristinen kuin KDE. Kun Windows XP korvataan toisella käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows XP:n tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.

LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki samat ohjelmat.

Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä. Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord ja taulukkolaskimena Gnumeric. Vertailun mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt. Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on muistia vain 512 Mt.

LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista:
  • PCManFM, tiedostoselain
  • LXPanel, työpöydän "kojetaulu", eli alareunan työkalupalkki yms.
  • LXSession Lite, istuntomanageri
  • LXSession Edit, istunnon muokkaus
  • LXAppearance, teemanvalitsin
  • LXLauncher, 7 — 10 tuuman ruuduille kehitetty sovellusten käynnistin
  • Openbox, ikkunamanager
  • GPicView, kuvankatselin
  • LeafPad, teksturi, eli tekstitiedoston muokkain
  • LXDE Common, sovellusten yhteinen asetustiedosto integroimaan sovellukset kokonaisuudeksi
  • LXTerminal, pääte
  • XArchiver, pakkaa ja purkaa tiedostoja
  • LXRandR, näyttöjen asetukset. Voi kytkeä toisen näytön tai dataprojektorin
  • LXNM, verkkoyhteyksien hallinta
  • LXMusic, minimalistinen musiikkisoitin
  • GtkNetCat, graafinen edustaohjelma sovellukselle netcat
  • LXShortCut, pikakäynnistimien muokkaus
  • LXInput, näppäimistön ja kohdistinlaitteen (eli hiiren) asetukset

LXDE osaa näyttää pikkusovelmat työkalupalkissa. Esimerkiksi LXNM-pikkusovelma toimii alareunan työkalupalkissa ja osaa muodostaa nettiyhteyden mobiililaajakaistan, WIFIn tai Ethernet-johdon kautta sen mukaan, mitä koneeseen on kytketty. Vielä LXDE:täkin vähemmän muistia käyttäviä työpöytäympäristöjä on saatavilla, mutta niissä voi esimerkiksi nettiyhteydet joutua muodostamaan itse. Jos nettiyhteys on Ethernet-johdon kautta, se kyllä toimii mutta WIFI ja mobiililaajakaista vaativat säätöä lähteäkseen toimimaan.

Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa, saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.

Kotisivu
http://lxde.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat käyttöjärjestelmät
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Käyttöohjeet
LXDE:llä on Wiki jossa ohjeita. Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin puutteellisesti suomennettu.
Lubuntun ohjeet (englanniksi)

Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.

Lisätietoja

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa
Valokuva: Taleman

Julkaise syötteitä