KDE SC on täyden työpöytäympäristön sisältävä vapaa ohjelmistokokonaisuus usealle käyttöjärjestelmälle.
KDE SC (Software Compilation) on yhteisnimitys kokonaisuudelle, joka koostuu KDE Plasma -työpöydästä (KDE Plasma Workspaces), KDE-ohjelmistoalustasta sekä suuresta joukosta KDE-sovellusohjelmia (KDE Apps). Kokonaisuutta kehittää KDE-yhteisö.
KDE:n kehitys alkoi vuonna 1996, jolloin todettiin, että Unix-tyyppisten järjestelmien ohjelmille kaivattaisiin yhtenäistä ulkoasua. Ratkaisuna syntyi KDE, joka oli alkujaan lyhenne sanoista Kool Desktop Environment (kool = cool), ja myöhemmin vain sanoista K Desktop Environment. Qt-kirjastoon pohjautuva KDE toi mahdollisuuden tehdä yhtenäiseen ulkoasuun pohjautuvia helppokäyttöisiä ohjelmia, joiden kontrollit toimivat keskenään samoin. Sittemmin projekti on siirtynyt käyttämään yhteisöstä nimeä KDE ja ohjelmistokokonaisuudesta lyhennettä KDE SC.
KDE-ympäristön näkyvimpiä osia ovat Plasma-työpöytä sekä ikkunanhallintaohjelma Kwin, jotka huolehtivat käyttöliittymän toteuttamisesta. Työpöytänä Plasma koostuu erilaisista sovelmista, plasmoideista, jotka voivat joko olla itse toiminnallisia tai sisältää muita plasmoideja. Esimerkiksi työpöydän tausta sekä paneelit ovat plasmoideja, jotka sisältävä muita plasmoideja, kuten kuvakkeita, valikoita, kellon, kalenterin, ikkunaluettelon ja niin edelleen. Tämä rakenne sekä lukuisa määrä erilaisia sovelmia mahdollistaa työpöydän joustavan muokkaamisen käyttäjän omien mieltymysten mukaan. Oletuksena Plasma-työpöytä on varsin vähäeleinen ja selkeä, tyhjä taulu, jonka käyttäjä voi itse täytää makunsa mukaan, jos haluaa.
Perinteisesti työpöydällä näytetään joukko käyttäjän kotihakemiston Desktop-kansiossa (tai Työpöytä-kansiossa) olevia kuvakkeita. KDE:n Plasma-työpöydällä tämä on oletuksena toteutettu siten, että työpöydällä on "Kansionäkymä"-plasmoidi (Folder View), joka näyttää sisältönään kyseisen kansion sisällön. Tämän toteutuksen erityisenä hyötynä on se, että plasmoidi on vain yksi muiden joukossa ja se on helppoa vaihtaa näyttämään jonkin toisen kansion sisällön. Samoin "Kansionäkymä"-plasmoideja voi olla työpöydällä useita ja niihin voi määritellä näkymään esimerkiksi kulloinkin meneillään olevan projektin tiedostot. Lisäksi on mahdollista asettaa näkymälle suodattimia, joilla kansiosta näytetään vain tietyn tyyppiset tiedostot. Jos työpöytäkuvakkeiden esittäminen tällä tavoin ei miellytä, on toki mahdollista valita myös perinteiden tapa näyttää kuvakkeet suoraan työpöydällä.
Työpöydän ulkoasun muokkaamiseen KDE-projektilla on käytössä kde-look.org-sivusto, johon yhteisö on tuottanut suuren määrän taustakuvia, plasmoid-tyylejä, ikkunoinnin tyylejä, kuvakekokoelmia sekä muuta ulkoasullista materiaalia. Sivuston käyttö on integroitu suoraan KDE:n käyttöliittymään siten, että esimerkiksi työpöydän taustakuvaa vaihtaessa "Hae uusia taustakuvia"-nappia painamalla esiin tulee luettelo kde-look.org-sivustolta löytyvistä taustakuvista, joita on mahdollista selata esimerkiksi arvostelujen ja latausmäärien mukaisessa järjestyksessä ja joita voi tästä listasta asentaa omaan käyttöön vain nappia painamalla. Samalla tavoin plasmoidien tyylit, ikkunointityylit, kuvakekokoelmat ja väriteemat ovat ladattavissa suoraan niiden vaihtoon käytettävän työkalun kautta menemättä erikseen selaimella kde-look.org-sivustolle. Myös uusien plasmoidien lataaminen kde-apps.org-sivustolta hoituu samaan tapaan.
Plasma-työpöytä tarjoaa oletuksena käyttöön kaksi virtuaalityöpöytää joilla auki olevia ikkunoita voi ryhmitellä helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Virtuaalityöpöytien määrää voi joustavasti lisätä ja vähentää oman tarpeen mukaan. Oletuksena Plasma-työpöydän alapalkissa on perinteisen kaltainen aukiolevien ohjelmien lista, joka osaa tarvittaessa niputtaa saman ohjelman erilliset ikkunat yhden valinnan taakse sekä näyttää valinnan mukaan ikkunat joko kaikilta tai vain valitulta työpöydältä. Vaihtoehtona tälle voi toki käyttää myös "Kuvakenäkymä"-plasmoidia, joka näyttää auki olevat ohjelmat samaan tyyliin, kuin monet muutkin nykyiset työpöydät (Ubuntun Unity, Windows 7, Mac OS X) vain yhtenä kuvakkeena. Auki olevan ohjelman kuvakkeen voi hiiren oikean näppäimen takaa valita pysymään näkyvissä käynnistyskuvakkeena myös ohjelman ollessa suljettuna.
Plasma-työpöytä sisältää lisäksi ominaisuuden nimeltä Aktiviteetit (Activities), jolla on mahdollista muodostaa useampi erilainen rinnakkain käytettävä työpöytänäkymä. Käyttäjä voi esimerkiksi luoda erillisen aktiviteetin työkäyttöön ja toisen vapaa-ajalle. Tällöin työkäyttöön tarkoitettu aktiviteetti voi sisältää työpöydällä esimerkiksi kansionäkymät sillä hetkellä käynnissä oleviin työprojekteihin sekä kuvakkeita työssä tarvittaviin ohjelmiin, kun taas vapaa-ajalle tarkoitettu aktiviteetti voi ulkoasultaan näyttää aivan toisenlaiselta. Kuhunkin aktiviteettiin avatut ikkunat näkyvät vain siinä, jos niin halutaan. Aktiviteetteja voi hyödyntää myös yhdessä virtuaalityöpöytien kanssa, jolloin kullekin virtuaalityöpöydälle on mahdollista valita eri plasmoideja.
Työpöytäkäyttöön suunnatun Plasma Desktop -ympäristön lisäksi KDE Plasma Workspaces tarjoaa rinnakkaiset Plasma Netbook ja Plasma Active -toteutukset. Näistä ensimmäinen on suunnattu rajallisella näyttötilalla varustettuihin miniläppäreihin (netbooks) ja jälkimmäinen tablettikäyttöön. Nämä Plasman kolme toteutusta muodostavat siis kolme eri käyttöyhteyteen suunnattua näkymää samaan käyttöympäristöön.
Työpöydän lisäksi KDE-ohjelmistokokoelma sisältää suuren määrän tietokoneen peruskäytössä tarvittavia ohjelmia, joilla on yhtenäinen ulkoasu ja käyttölogiikka. Näitä ovat esimerkiksi Konqueror- ja Rekonq-www-selaimet, Okular-katseluohjelma pdf-tiedostoille sekä monille muille dokumenttityypeille, Gwenview-kuvankatselin, Dolphin-tiedostonhallinta, Amarok-musiikkisoitin, DigiKam-albumiohjelma, Kate-tekstieditori, Kontact-kokonaisuus sähköpostien, kalenterin, yhteystietojen yms. hallintaan sekä Marble-karttaohjelma. Myös pelejä löytyy melko laaja valikoima. KDE-ympäristön kanssa toimivat toki myös kaikki muut samalla käyttöjärjestelmällä käytettävissä olevat ohjelmat, jotka voivat kuitenkin ulkoasultaan poiketa jonkin verran KDE-ohjelmista. Silti esimerkiksi gtk-pohjaiset ohjelmat KDE pyrkii näyttämään mahdollisimman saman kaltaisella teemalla kuin KDE-ohjelmat.
Tekniseltä puolelta KDE-ohjelmistoalusta pyrkii yhtenäistämään esimerkiksi multimedian ja erikoislaitteiston, kuten piirtopöydän, käsittelyn niin, että yksittäisen KDE-ohjelman tekijän ei tarvitse huolehtia niiden toteutuksesta. Näin esimerkiksi musiikkisoittimen tekijän ei tarvitse itse toteuttaa vaikkapa ogg-, mp3- ja flac-tiedostomuotojen tukea vaan hän voi käyttää KDE-ohjelmistoalustan Phonon-multimediajärjestelmän tarjoamaa toteutusta. Toinen erinomainen KDE:n tarjoama ominaisuus on KIO (KDE Input/Output), joka mahdollistaa sen, että mikä tahansa KDE-ohjelma pystyy avaamaan ja käsittelemään tiedostoja minkä tahansa KIO:n tukeman käytännön (protokollan) kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi Gwenview-kuvankatseluohjelmalla voi avata kuvan suoraan ssh-yhteyden yli toiselta koneelta tai http-yhteydellä halutusta www-osoitteesta. Samoin Kate-tekstieditorilla voi muokata vaikka html-tiedostoa suoraan palvelimella ssh- tai ftp-yhteyden kautta. KIO tukee useita protokollia, kuten: http, ftp, smb, ssh, fish, sftp, svn ja tar.
KDE:n taustalla käytetyn Qt-kirjaston ansiosta se on melko laajalti sovitettavissa usealle alustalle. Pitkälti samoin toimiviin Unix-tyyppisiin järjestelmiin KDE-ympäristö on helposti saatavilla. Lisäksi ympäristöstä on kokeiluasteella olevat versiot myös Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.
- Kotisivu
- http://kde.org
- Lisenssi
- GNU LGPL (ja muita)
- Toimii seuraavilla alustoilla
- Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris sekä kokeiluasteella Windows ja Mac OS X
- Asennus
- Asennuspaketit löytyvät Linux-jakeluihin tyypillisesti paketinhallinnan kautta. Osa jakeluista käyttää KDE-ohjelmia oletuksena, ja osaan ne ovat asennettavissa jälkikäteen. Esimerkiksi Ubuntun voi asentaa suoraan KDE-käyttöliittymällä käyttäen Kubuntu-versiota taikka asentaa KDE:n jälkikäteen kubuntu-desktop -paketilla.
- Käyttöohjeet
- KDE-yhteisön tuottamia ohjeita ja tutorialeja löytyy KDE UserBase-sivustolta myös suomeksi. (englanniksi)
- Logo ja Konqi-maskotti
- Lähde: http://www.kde.org/stuff/clipart.php
- Copying of the KDE Logo is subject to the LGPL copyright license.
- KDE, K Desktop Environment and the KDE Logo are trademarks of KDE e.V.
- KDE:n sisäänkirjautumisruutu, KDM.
- KDE:n Plasma-työpöytä on oletusasetuksilla varsin tyhjä ja neutraali odottaen käyttäjän omia valintoja.
- Taustakuvaksi on tarjolla lukematon määrä verkosta ladattavia yhteisön tuottamia kauniita taustakuvia.
- Työpöydälle voi asetella erilaisia toimintoja toteuttavia sovelmia eli plasmoideja kansionäkymistä ja kelloista sanakirjaan, tietokonealgebraan sekä rss- ja Twitter-virtoihin.
- Myös muita työpöydän ulkoasuun vaikuttavia komponentteja ja teemoja voi ladata käyttöön suoraan verkosta.
- Virtuaalityöpöydillä työskentelyyn käytettäviä ohjelmia ja ikkunoita voi kätevästi ryhmitellä. Virtuaalityöpöytien välillä on helppo siirtyä ja niitä on helppo lisätä ja poistaa tarpeen mukaan.
- Jos plasmoidien käyttäminen työpöydällä ei miellytä, voi käyttää perinteisempää työpöytänäkymää, jossa kuvakkeet ovat suoraan työpöydällä. Avoinna olevien ohjelmien listana voi vaihtoehtoisesti käyttää pelkistä kuvakkeista koostuvaa listaa samaan tapaan kuin monessa muussakin nykyisessä työpöytäjärjestelmässä.
- Plasma-työpöytä mahdollistaa erittäin joustavan muokkaamisen oman mielen mukaan. Työpöytä on myös sopivalla paneelien asettelulla ja sopivasti valituilla plasmoideilla helppoa saada muistuttamaan muita järjestelmiä, jos mieli niin tekee.
- KDE-ohjelmistokokoelma sisältää useita keskenään yhtenevän näköisiä ja yhtenevästi toimivia ohjelmia, kuten kuvan Kontact ja Okular.
- Krunner on KDE-ympäristön monipuolinen ja tehokas hakukenttä, jolla voi muun muassa käynnistää sovelluksia, suorittaa laskutoimituksia, hakea tiedostoja, sähköposteja ja www-kirjanmerkkejä ja paljon muuta.
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
LibreOffice-toimisto-ohjelmiston yhtenä osana on esitysgrafiikan luomiseen ja esittämiseen tarkoitettu Impress. Impress on toiminnaltaan ja ominaisuuksiltaan saman kaltainen kuin Microsoft Officen PowerPoint taikka Googlen Docs-palvelun vastaava ohjelma. Impressin oma tallennusmuoto on 
Uusia esitysten ulkoasuja voi luoda muokkaamalla niin kutsuttuja master-sivuja eli pohjatyylisivuja. Tähän tilaan siirrytään valitsemalla valikosta "Näytä", "Pohja", "Dian pohja" ("View", "Master", "Slide Master"). Tässä tilassa vasemmassa reunassa luetteloidaan esityksen diojen sijaan pohjasivut ja muokkausalueella on muokattavana jokin pohjasivuista. Pohjasivuun tehdyt tyylimuutokset tulevat voimaan kaikkiin niihin dioihin, joiden pohjana kyseistä pohjasivua on käytetty. Tiedoston, johon on luotu halutut pohjasivut ja muut tarvittavat asetukset, voi tallentaa odp-päätteisen esitystiedoston sijasta myös otp-päätteisenä esityspohjana (template), jota voidaan käyttää uusien luotavien esitysten pohjana.
Lukuvalo
