Kirjautuminen

OpenBSD

warning: Creating default object from empty value in /home2/viikok46/public_html/drupal/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

3x48 Chromium - Viikon VALO #152

5
Keskiarvo: 5 (3 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

Chromium on nopea avoimen lähdekoodin www-selain ja sitä tekevä projekti.
valo152-chromium.png Chromium on Googlen johtama projekti, jonka tuottamasta avoimesta lähdekoodista Google muodostaa oman Google Chrome -selaimensa. Alun perin tarkoituksena oli, että projektin nimi olisi Chromium ja sen tuloksena oleva www-selain olisi nimeltään Chrome, mutta monet kolmannet osapuolet, kuten Linux-jakeluiden valmistajat, ovat paketoineet myös lähdekoodista käännettyä selainta nimellä Chromium.

Avoin Chromium toimii suurimmalta osin täsmälleen samoin kuin sen suljettu versio Chrome. Sen käyttöliittymä on selkeän minimalistinen antaen pääosan välilehdille, osoite- ja hakukentälle (Omnibox) sekä itse www-sivun sisällön näyttävälle alueelle. Kaikki valikkotoiminnot on koottu yhden valikkonappulan taakse. Selain on varsin nopea ja varmatoiminen. Se käyttää html-sivun näyttämiseen WebKit-moottorista edelleen kehitettyä Blink-moottoria. JavaSriptin suorittamiseen käytetään Googlen kehittämää nopeaa V8-JavaScript-moottoria. Chromiumissa kukin välilehti toimii omana prosessinaan, mikä tarkoittaa sitä, että yhden välilehden tai esimerkiksi sillä toimivan Flash-lisäosan kaatuminen ei vaikuta muihin välilehtiin tai koko selaimeen. Tämän ansiosta myöskään hitaasti toimiva tai muuten raskas www-sivusto ei hidasta tai jumiuta koko selainta. Lisäksi vähän Chromiumin jakeluversiosta riippuen sivujen renderöinnistä vastuussa olevat prosessit toimivat niin kutsutuissa hiekkalaatikoissa. Hiekkalaatikoiminen lisää selaimen tietoturvallisuutta, sillä hiekkalaatikossa toimivan prosessin ei ole mahdollista päästä käsiksi esimerkiksi tietokoneen tiedostojärjestelmään taikka toisten välilehtien tietoihin.

Chromiumin ulkoasua voi muokata samoilla teemoilla kuin Chrome-selaimen ulkoasua. Käytettävissä on myös sama sovelluskauppa kuin Googlen brändillä varustetussa Chromessa. Mediatiedostomuodoista Chromium tukee oletuksena vain avoimia tiedostomuotoja (Ogg Vorbix, Ogg Theora ja WebM), mutta suljetuille mediatiedostomuodoille on mahdollista asentaa tuki ulkoisina koodekkeina. Chromium on myös erinomainen työkalu web-kehittäjälle, sillä se sisältää hyvät välineet web-sivun rakenteen ja JavaScriptin analysointiin ja testaamiseen.

Chromium- ja Chrome-selainten suurimmat erot ovat:
  • Chromen Google-brändäys
  • Chromiumin logo on siniharmaa. Chromen logo on "Google-värikäs"
  • Chromium on avointa lähdekoodia. Chrome on suljettu ja pyytää käyttäjää hyväksymään ohjelmistolisenssin.
  • Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu pdf-katselin. Sen sijaan käytetään järjestelmään asennettua erillista pdf-katselinta.
  • Chromiumista puuttuu Chromeen integroitu Adoben Flash-soitin, mutta siinä voidaan käyttää tavallista Flash-lisäosaa.
  • Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tulostus- ja esikatselujärjestelmä. Chromium käyttää alla olevan käyttöjärjestelmän normaalia tulostusjärjestelmää.
  • Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tuki suljetuille mediatiedostomuodoille (AAC, MP3, H.264), mutta tuki myös näille on saatavilla ulkopuolisina koodekkeina.
  • Chromium ei hae Chromen tapaan automaattisia päivityksiä, mutta varsinkin Linux-järjestelmissä tämä ominaisuus korvautuu keskitetyllä paketinhallinnalla.
  • Chromiumista puuttuu myös Chromen tarjoama mahdollisuus Googlen käyttäjäseurannalle ja kaatumisraporttien lähettämiseen Googlelle.

Chromium-selain on saatavissa usealle alustalle: BSD-järjestelmät, Linux, Mac OS X, Windows ja Android. Näille alustoille Chromium on ladattavissa Chromium-projektin virallisena joka yö käännettävänä versiona. Suurimmalle osalle Linux-jakeluista Chromium löytyy myös suoraan niiden paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa Chromium saa tätä kautta myös päivitykset versiosta toiseen.

Kotisivu
http://www.chromium.org/
http://download-chromium.appspot.com/
Lisenssi
BSD-lisenssi sekä lisäksi komponentteja useilla sallivilla lisensseillä: MIT, GNU LGPL, MPL, MPL/GNU GPL/GNU LGPL-kolmoislisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Linux, Mac OS X, Windows ja Android
Asennus
Chromiumin voi ladata "Nightly build"-pakettina osoitteesta http://download-chromium.appspot.com/ tai asentaa Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

3x46 BirdFont - Viikon VALO #150

3
Keskiarvo: 3 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Birdfont on vapaa työkalu kirjasintyyppien (eli fonttien) suunnitteluun.
valo150-birdfont.png Birdfontilla onnistuu oman kirjasintyypin tekeminen suhteellisen helposti. Työtä toki vaaditaan, kun jokaisen kirjaimen, numeron tai muun kirjasintyyppiin tarvittavan merkin ulkoasu pitää piirtää erikseen, mutta itse piirtäminen on suhteellisen helppoa. Merkit piirretään suljetuilla bezier-käyrillä, jotka koostuvat käyrän pisteistä ja kulmien pyöristyksistä.

Kirjasinten piirtämistä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus laittaa piirtoalueen taustalle malliksi jokin kuva. Esimerkiksi käsin kirjoitetun kirjasimen voi suunnitella kirjoittamalla kirjaimet ensin käsin paperille, skannaamalla nämä sähköiseksi kuvaksi ja käyttämällä kuvaa taustana, jonka päälle piirretään varsinaiset kirjasimet. Toinen piirtämistä helpottava ominaisuus on joukko erilaisia apuviivoja ja pisteiden kohdistamiseen käytettävä ruudukko. Näiden avulla on helppoa tehdä kirjasimista säännöllisiä ja symmetrisiä.

Ohjelmaan on mahdollista tuoda myös valmiita kuvioita svg-muotoisina tiedostoina esimerkiksi Inkscapesta. Ohjelman "export"-toiminto tallentaa kirjasintyypin kolmena erityyppisenä fonttitiedostona: eot-, svg- ja ttf-muodoissa.

Birdfont tukee myös kirjasintyyppien välistystä (kerning), eli eri kirjasimien välisten etäisyyksien määrittämistä kirjainparikohtaisesti. Esimerkiksi 'A'- ja 'V'-kirjaimien viemän tilan voi tällä menetelmällä sallia menevän hieman ristiin.

Ohjelman lisenssijärjestely vaikuttaa hieman erikoiselta, sillä Birdfontia tarjotaan sen kotisivuilla kolmella eri tavalla:
  1. Lähdekoodipakettina, jonka lisenssinä on GPL (ja muutama kääntämiseen tarvittava tiedosto MIT-lisenssillä)
  2. Freewareksi sanotut ilmaiset binäärimuotoiset ajettavat versiot, joilla saa tehdä SIL-Open Font Lisenssin mukaan lisensoituja kirjasintyyppejä
  3. Maksullinen versio kaupallisten fonttien tekemiseen

Käytännössä asetetuilla rajoituksilla on vaikutusta lähinnä Windows-alustalle, sillä muihin tuettuihin järjestelmiin ohjelman asentaminen suoraan GPL-lisenssillä tarjotusta lähdekoodipaketista ei ole kovin vaikea seuraamalla README-tiedoston ohjeita. Testitilanteessa tosin asennusskripti kopioi käytettävät kirjastotiedostot hakemistoon /usr/lib64 toimivan /usr/lib -hakemiston sijaan ja tämä jouduttiin korjaamaan käsin. Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla myös Gitorius-lähdekoodivarastosta.

Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin ohjelman voi asentaa helpommin myös tekijöiden tarjoamasta ppa-pakettilähteestä. OpenBSD-alustalle ohjelma on tarjolla suoraan sen omista lähteistä. (graphics/birdfont)

Kotisivu
http://birdfont.org/
Lähdekoodit: https://gitorious.org/birdfont/birdfont
Lisenssi
GNU GPL v.3 (ja muutama käännöstyökalu MIT-lisenssillä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, OpenBSD
Asennus
Lisenssiltään rajoitetummat suoritettavat versiot Windows- ja Mac OS X -alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin voi käyttää tekijöiden tarjoamaa ppa-lähdettä. OpenBSD-järjestelmiin ohjelma on asennettavissa sen omista lähteistä. Varmasti vapaan version voi asentaa suhteellisen helposti myös suoraan lähdekoodeista niiden mukana tulevan README-tiedoston ohjeita seuraamalla.
Käyttöohjeet
Ohjelman kotisivuilla on joukko hyödyllisiä tutoriaaleja, joista osa on varustettu opastavalla videolla.
Tutoriaali ja videot: http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

3x39 ClamAV - Viikon VALO #143

5
Keskiarvo: 5 (2 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

Clam Antivirus on avoimen lähdekoodin virustorjuntamoottori, joka on suunniteltu havaitsemaan troijalaisia, viruksia ja muita haittaohjelmia.
valo143-clamav.png ClamAV etsii tiedostoista haittaohjelmia ja viruksen saastuttamia tiedostoja. Tiedoston voi siirtää karanteenihakemistoon, poistaa tai vain ilmoittaa löydöstä.

Linux-koneissa ei tietokoneviruksista liiemmälti ole haittaa, mutta virustorjuntaa voi silti käyttää tutkimaan tiedoston ennen kuin lähettää sen Windows-koneen käyttäjälle. Posti- tai tiedostopalvelimena toimivassa Linux-koneessa on hyvä tutkia viestit virusten ja muiden haittaohjelmien varalta ennen niiden välittämistä eteenpäin. ClamAV:n mukana tulee virustunnistetiedot ajan tasalla pitävä taustaohjelma freshclam. J_Alves_germ_1c.png

Windows-koneissa sitä vastoin tulisi olla käytössä virustorjunta. ClamAV:stä on kaksikin Windowsille tarkoitettua versiota, ClamWin ja Immunet 3.0, powered by ClamAV.

ClamWin on ClamAV täydennettynä Windowsissa toimivalla graafisella käyttöliittymällä. Virustarkistus tehdään käyttäjän pyytäessä, eli valitsemalla tiedostoselaimessa tiedosto tai hakemisto ja valitsemalla tarkista ClamWinillä. Lisäksi Outlook-sähköpostiohjelmaan on mahdollista saada toiminnallisuus joka tarkistaa jokaisen saapuvan ja lähtevän sähköpostin.

Harmittavasti ClamWin ei sisällä toimintoa, joka tutkisi tiedostoja sitä mukaa, kun niitä levylle kirjoitetaan, tai tutkisi käynnistettävän tiedoston ennen kuin se päästetään käynnistymään. Puutetta voi kiertää asentamalla selaimeen lisäosan, joka tutkituttaa ladatun tiedoston ClamWinillä. Esimerkiksi Firefoxiin on saatavilla Fireclam.

Toinen lähestymistapa on sovelluksella nimeltä Clam Sentinel. Se on Windows-ohjelma, joka tiedostojärjestelmän muutoksen huomatessaan tutkii tiedoston ClamWinillä.

Kattavampi suojaus saadaan sovelluksella Immunet powered by ClamAv, jossa on myös käynnistettävät ohjelmat ennen käynnistystä tutkiva toiminto. ClamAV:n lisäksi sen mukana on pilvipohjainen viruksia tunnistava osa. Immunet on toiminnallisuudeltaan vastaava kuin kaupalliset virustorjuntaohjelmistot. Saatavilla on myös maksullinen Plus-versio, jossa on joitakin lisäominaisuuksia. Toisin kuin ClamAV ja ClamWin, Immunet ei ole vapaa ohjelma. Lähdekoodia ei siis ole saatavilla ilmaisestakaan Immunetin versiosta.

ClamAV:n uusin versio 0.98 julkaistiin 19. syyskuuta 2013.

Kotisivu
http://www.clamav.net/lang/en/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
AIX, HP-UX, BSD, Linux, Mac OS X, OpenVMS, OSF, Solaris, Windows
Asennus
ClamAV löytynee Linux-jakelun omista pakettivarastoista. Clamwin asennetaan webbisivultaan http://www.clamwin.com/. Immunet 3.0, Powered by ClamAV asennetaan webbisivultaan http://www.clamav.net/lang/en/.
Käyttöohjeet
Sovellusten mukana tulee ohje, tai sovelluksen webbisivulla on ohjetiedostoja. Niihin on syytä tutustua, jotta saa virustorjunnan koneellaan toimimaan kuten pitää, ja ettei epähuomiossa tee mitään joka estäisi virustorjuntaa toimimasta.

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Openclipart.org, Drawn by:J. Alves

Lisätietoja

3x38 MariaDB - Viikon VALO #142

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi korvata MySQL-tietokannan.
valo142-mariadb.png MariaDB on SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla, se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita yhtäaikaisia käyttäjiä.

MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael "Monty" Wideniuksen yhdessä ruotsalaisen David Axmarkin kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä. MySQL nimettiin Wideniuksen tyttären, Myn mukaan. Sun Microsystems osti MySQL-tietokantaa kehittäneen ruotsalaisen yrityksen, MySQL AB:n, vuonna 2008 ja vuonna 2010 tietokantajätti Oracle osti puolestaan Sun Microsystemsin. Tätä kautta oikeudet käytetyimpään avoimen lähdekoodin tietokantapalvelinjärjestelmään päätyivät kilpailevan kaupallisen tietokantayrityksen käsiin. Tämä käänne aiheutti avoimen lähdekoodin yhteisöissä pientä huolestumista MySQL:n avoimen kehityksen jatkumisesta ja harmitti selvästi myös MySQL:n alkuperäistä kehittäjää, Monty Wideniusta. Tämän seurauksena Widenius päätti lähteä kehittämään tietokantajärjestelmää haluamaansa suuntaan yhteisövetoisesti. Tämä oli täysin mahdollista MySQL:n avoimen lähdekoodin ansiosta. Widenius nimesi oman haaransa, eli forkin, toisen tyttärensä mukaan MariaDB:ksi ja sen kehityksestä vastaa sitä varten perustettu säätiö, MariaDB Foundation.

MariaDB on pyrkinyt ainakin kehityksensä alkuvaiheessa pysymään yhteensopivana alkuperäisen MySQL:n kanssa, jotta siirtyminen siihen olisi mahdollisimman vaivatonta. Myös sen versionumerot ovat seuranneet MySQL:n vastaavien versioiden numeroita, mutta jatkossa versionumerot lähtevät liikkeelle versiosta 10.0 samalla kun MariaDB alkaa erottua ominaisuuksiltaan edeltäjästään. Ainakin MariaDB-säätiön oman mainonnan mukaan MariaDB on "An enhanced, drop-in replacement for MySQL", eli paranneltu versio, jonka voi suoraan vaihtaa MySQL:n tilalle. MariaDB käyttää samoja portteja ja samoja tiedostonimiä kuin edeltäjänsä ja muutenkin ulospäin MariaDB näkyy aivan samanlaisena kuin MySQL, eli esimerkiksi PhpMyAdmin toimii myös MariaDB:n kanssa. Moni Linux-jakelu onkin joko ottanut MariaDB:n vaihtoehdoksi MySQL:n rinnalle pakettivalikoimiinsa taikka vaihtanut sen MySQL:n tilalle oletuksena käytettäväksi "MySQL-tietokannaksi". Muun muassa Gentoo, openSUSE, Slackware, Arch Linux, Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ovat jo tehneet tämän siirtymän. Ubuntuun ja Debianiin MariaDB on nähtävästi tulossa seuraaviin versioihin. Muihin järjestelmiin MariaDB on asennettavissa MariaDB-säätiön tarjoamista lähteistä.

MariaDB:n suosio on nousussa myös suurilla, tähän asti MySQL:ää käyttäneillä, palveluilla. Wikimedia ilmoitti huhtikuussa 2013 siirtävänsä Wikipedian palvelimia vähitellen MySQL-tietokantojen käytöstä MariaDB:n käyttöön. Syyskuussa 2013 puolestaan Google ilmoitti siirtyvänsä käyttämään MariaDB:tä.

Nähtäväksi jää, kuinka pian www-palvelimien yhteydessä yleisesti käytetyssä lyhenteessä LAMP (Linux, Apache, MySQL ja PHP (tai Perl tai Python)) kirjaimen M merkitys korvautuu MariaDB:llä.

Kotisivu
https://mariadb.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2 ja GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Tarvittavat ohjelmistopaketit ovat ladattavissa MariaDB:n kotisivujen kautta. Osaan Linux-jakeluista MariaDB löytyy jo suoraan paketinhallinnan kautta. Osaan MariaDB on tulossa vasta tulevaisuudessa ja toistaiseksi se täytyy asentaa MariaDB-säätiön tarjoamista lähteistä.
Muuta
"MariaDB: The new M in LAMP"
Muita avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmiä
MySQL
PostgreSQL
MongoDB (NoSQL)
CouchDB (NoSQL)

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä