Kirjautuminen

OpenBSD

warning: Creating default object from empty value in /home2/viikok46/public_html/drupal/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

5x01 Screen - Viikon VALO #209

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.
valo209-screen.png Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia, niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia, siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.

Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen

Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.

Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa. Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.

Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:

 screen
Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:
 irssi
Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach. Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.

Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle

 [detached]
jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.

Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:

 screen -r
Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat, jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.

Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:

 There are several suitable screens on:
     30852.pts-3.etakone  (03/01/2015 04:25:27 PM)        (Detached)
     8604.pts-3.etakone   (03/01/2015 03:59:10 PM)        (Detached)
 Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.
Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan, mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:
 screen -r 8604
Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:
 screen -S irssi
Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:
 screen -r irssi
Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa, Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi välttää kahdella tavalla. Komennolla:
 screen -d -r
Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:
 screen -x
Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.

Alueet ja ikkunat Screenin sisällä

Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin, joita kutsutaan alueiksi (region).

Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split) terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä. Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen). Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.

Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only), joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.

Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään. Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan. Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ". Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan. Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.

Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title). Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.

Historian selaaminen

Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä. Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle. Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].

Tärkeimmät näppäinkomennot

Näppäinyhdistelmänimimerkitys
C-a " (windowlist -b) Esitä valintalista kaikista ikkunoista.
C-a tab (focus) Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)
C-a a (meta) Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.
C-a A (title) Nimeä nykyinen ikkuna
C-a c (screen) Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.
C-a d (detach) Irrota screen tästä terminaalista.
C-a space (next) Vaihda seuraavaan ikkunaan.
C-a backspace (prev) Vaihda edelliseen ikkunaan.
C-a Q (only) Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.
C-a S (split) Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)
C-a X (remove) Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)
C-a C-\ (quit) Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.
C-a [, C-a esc (copy) Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.
C-a ] (paste) Liitä kopioitu teksti.

Lisää näppäinyhdistelmiä ja toimintoja löytyy Screenin man-sivulta komennolla:
 man screen
Kotisivu
http://www.gnu.org/software/screen/
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x52 BasKet Note Pads - Viikon VALO #208

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

BasKet Note Pads, eli Basket on joustava muistiinpano-ohjelma KDE-työpöydälle.
valo208-basket.png Basket Note Pads on työkalu muistiinpanojen tekemiseen, järjestelemiseen ja hallintaan. Sillä on helppoa luoda nopeasti uusia muistiinpanoja, korostaa niitä, luokitella niitä sekä järjestää ja ryhmitellä niitä.

Basketin näkymä koostuu "muistiinpanokoreista" (basket), joihin käyttäjä voi tehdä muistiinpanojaan. Näin esimerkiksi samaan projektiin liittyvät aliprojektit voidaan niputtaa yhteen. Koreja voi järjestellä puumaiseen hierarkiaan asettamalla niitä toistensa alikoreiksi. Kullekin korille voi antaa nimen, kuvakkeen, taustavärin- tai kuvan sekä valita siinä käytettävien sarakkeiden määrän. Koriin voi luoda uusia muistiinpanoja jotka ovat tekstejä, sähköpostiosoitteita, kuvaliitteitä tai muita tiedostoja, kuvakaappauksia, käynnistyskuvakkeita tai muita vastaavia.

Muistiinpanoalkioille voi määrittää erilaisia tageja, eli leimoja, joko valmiiksi valittavista tai itsekeksityistä. Valmiina ohjelmassa on tarjolla kuvakkeilla varustetut tagit esimerkiksi tärkeille (important), tiedoille (information) ja ideoille (idea). Osa valmiista tageista on toiminnallisia. Esimerkiksi To Do -tagi lisää muistiinpanoon rastiruudun, jolloin tehdyn työn voi rastilla merkitä valmiiksi. Progress-tagi puolestaan näyttää edistystä kuvaavan palkin, jota klikkaamalla voi päivittää kyseisen kohdan valmiusasteen. Tagien lisäksi muistiinpanoille

Yksittäiset muistiinpanot voivat olla korissa joko vapaasti sijoiteltuina taikka järjestettynä valittuun määrään sarakkeita. Muistiinpanoja voi järjestellä hiirellä raahaamalla ja niitä voi halutessaan ryhmitellä kokonaisuuksiksi. Näin on helppoa tehdä esimerkiksi tehtävälista, jossa on yhdeksi ryhmäksi niputettuna listan otsikko sekä joukko rastiruudulla (To Do -tagi) varustettuja muistiinpanoja.

Ohjelman suodatintoiminnolla (filter) on helppo etsiä muistiinpanoja joko hakusanan tai tagin perusteella. Ohjelma tallentaa muistiinpanot automaattisesti, joten erillistä tallennusta ei tarvitse muistaa tehdä. Korit on mahdollista myös suojata kryptauksella ja salasanalla. Vaihtoehtoina on käyttää olemassa olevia GnuPG-/PGP-avaimia tai korikohtaista salasanaa. Kryptaus tehdään PGP-salauksella. Valitettavasti ohjelmaa kokeiltaessa sen käytettävyys kärsi siitä, että salasanasuojattua koria avattaessa ohjelma jostain syystä kysyi salasanaa useita kertoja. Ilmeisesti salasanaa kysyttiin jokaisen erillisen muistiinpanon purkamista varten erikseen.

Muistiinpanoja voi tuoda myös useasta muusta muistiinpano-ohjelmasta ja koreja voi viedä html-muotoon tai ohjelman omaan arkistotiedostomuotoon.

Kotisivu
http://basket.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta.

Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x51 Krita - Viikon VALO #207

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Krita on vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.
valo207-krita.png Krita on Calligra Suite -ohjelmistopakettiin kuuluva piirto- ja kuvankäsittelyohjelma, joka on asennettavissa Linux- ja BSD-järjestelmien lisäksi myös Windows-alustalle. Krita on alun perin KDE-työpöytäympäristölle suunnattu vaihtoehto esimerkiksi Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle. Kritalla voi tehdä perinteistä kuvankäsittelyä, mutta erityisesti Krita on suunnattu toimimaan digitaalisena piirto- ja maalaustyökaluna. Krita tarjoaa erinomaiset maalaustyökalut useine siveltimineen ja muokattavine käyttöliittymineen. Krita tukee hyvin piirtopöydän käyttöä ja myös käyttöliittymässä on ominaisuuksia, jotka helpottavat kynällä piirtämistä.

Krita käyttää muiden kuvankäsittelyohjelmien tapaan tasoja ja se tukee niitä monen tyyppisinä. Käytössä ovat esimerkiksi normaalit rasteritasot erilaisilla väriavaruuksilla, ryhmittelytasot, joilla tasoista voidaan koota hierarkkisia rakenteita sekä suodatintasot, joilla voidaan luoda sen alla oleville tasoille erilaisia efektejä, kuten sumennusta, muuttamatta itse tasoja. Lisäksi Krita tukee vektoritasoja, joille voi piirtää vektorimuotoista sisältöä. Kritassa onkin varsin kattavat työkalut myös vektorimuotoiseen piirtämiseen. Värienhallinnan osalta Krita tukee RGBA-, harmaasävy-, CMYKA-, Law-, YCbCr- ja XYZ-väriavaruuksia 8- ja 16-bittisillä kokonaisluvuilla sekä 16- ja 32 bittisillä liukuluvuilla esitettyinä.

Piirtämisen avuksi Krita tarjoaa erilaisia työkaluja. Perinteisin on tavallinen ruudukko, jonka saa näkymäään piirtoalueen taustalla halutulla ruudun koolla. Viivain-työkalulla voi piirtoalueelle luoda myös omia apuviivoja, -ellipsejä, -käyriä tai kolmiulotteista piirtämistä helpottavia perspektiiviruudukkoja. Nämä apukuviot ovat helposti liikuteltavissa, muokkailtavissa ja poistettavissa samaan tapaan, mutta monipuolisemmin, kuin tavallinen viivain paperille piirtämisen apuvälineenä. Lisäksi tarjolla on erilaisia symmetriatyökaluja, joilla voi tehdä tavallista peilaamista monipuolisempia efektejä. Esimerkiksi taustakuvien tekemistä helpottaa niin kutsuttu "wrap-araound"-tila, jossa piirtoalueen kuva toistetaan rinnakkain ja päällekkäin joka suuntaan. Tässä tilassa toistuvaksi tarkoitetun taustakuvan piirtäminen on helpompaa.

Kritan käyttöliittymä koostuu ikkunan reunoille telakoitavista työkaluikkunoista, joita voidaan siirtää raunalta toiselle, avata ja sulkea, asetella keskenään välilehdiksi tai irrottaa kokonaan kelluviksi ikkunoiksi. Mieleisensä käyttöliittymäasettelun voi tallentaa tulevia käyttökertoja varten ja Kritassa onkin valmiina muutamia joihinkin käyttötapoihin optimoituja asetteluita. Käyttöliittymän kannalta piirtopöydän kanssa käytettävän kynän käyttöä tukee erityisesti hiiren kakkosnapilla hiiren kohdistimen kohdalle esiin ponnahtava pyöreä valikko, jolla voi nopeasti vaihtaa piirtovälinettä sekä piirtoväriä. Krita sisältää myös mahdollisuuden luoda, tallentaa ja muokata piirtotapahtumista koostuvia makroja.

Krita tarjoaa käyttöön useita sivellinkoneistoja. Sivellinkoneisto ei koostu pelkästä piirtokuviosta vaan on laajempi kokonaisuus, joka sisältää tiedot siitä, miten kyseinen sivellin käyttäytyy piirrettäessä. Mikä on sen peittävyys? Miten se reagoi kynän painamiseen? Miten se sekoittuu piirroksessa jo olevan värin kanssa? Tuleeko piirtojälkeen jonkinlaista satunnaisuutta? Näistä ja monista muista asetuksista koostuu yhdessä käytettävä sivellin. Kuvankäsittelyssä alueiden valinta on usein tärkeässä osassa. Valintojen tekemiseen Krita tarjoaa monia työkaluja.

Ohjelmaa käynnistettäessä Krita tarjoaa valmiin kuvan avaamisen tai tyhjän piirtoalueen luomisen lisäksi muutamia valmiita pohjia, kuten esimerkiksi sarjakuvasivun valmiilla ruuduilla. Ohjelman ulkoasun värityksen voi valita erilaisista teemoista. Usein kuvankäsittelijät saattavat haluta valita käyttöön tumman teeman, jolloin ohjelman käyttöliittymä häiritsee mahdollisimman vähän itse sisällön muokkaamista ja värimaailmaa.

Kotisivu
http://krita.org
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, (Mac OS X kokeellinen)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta tai ohjelman kotisivujen kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x50 Calligra Suite - Viikon VALO #206

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Calligra Suite on avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistopaketti.
valo206-calligra_suite.png Calligra Suite on toimisto-ohjelmisto, jonka juuret ovat KDE-työpöydän käyttöön tehdyssä KOffice-ohjelmistossa. Calligra Suite haarautui KOfficesta vuonna 2010. Calligra Suite sisältää kymmenen sovellusta perinteisistä tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmista projektinhallintaan ja miellekarttojen piirtämiseen käytettäviin sovelluksiin. Calligra Suite on käytettävissä ensisijaisesti Linux- ja BSD-järjestelmissä, mutta siitä on olemassa esiversiot myös Mac OS X:lle ja Windowsille. Esimerkiksi kuvankäsittelyohjelma Krita on suoraan asennettavissa myös näille alustoille.

Ohjelmistopaketin ohjelmat on suunniteltu toimimaan keskenään suurimmaksi osaksi samalla käyttölogiikalla ja samanlaisella työkalujen asettelulla. Huomiota herättävintä verrattuna esimerkiksi muihin tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmiin on se, miten Calligra Suite hyödyntää paremmin nykyään yleisten laajakuvanäyttöjen muodon. Perinteisissä ohjelmissa valikot ja painikepalkit on sijoitettu varsinaisen työskentelyalueen ylä- tai alapuolelle. Tämä on kuitenkin ongelmallista näytöillä, joiden korkeus on selvästi pienempi kuin leveys. Erityisesti tekstinkäsittelyohjelmissa näkymä on joko skaalattu koko näytön levyiseksi, jolloin asiakirjasta näkyy pystysuunnassa vain vähän kerrallaan, tai vaihtoehtoisesti näytölle jää sivusuunnassa paljon hyödyntämätöntä tilaa. Calligra Suitessa kaikki työkalut on sijoitettu ikkunan oikean reunan palkkiin, jolloin itse työskentelyalue on luonnollisemman muotoinen. Työkalut voi toki siirtää myös itse haluamaansa reunaan tai irrottaa kelluvaksi ikkunaksi.

Calligra Suite sisältää seuraavat ohjelmistot:

Words

Paketin tekstinkäsittelyohjelmalle on annettu nimeksi yksinkertaisesti Words. Words hyödyntää työkalupalkkeja hyvin näyttämällä tekstin muokkaamiseen käytettävät toiminnot, kuten tyylien valinnat, lihavoinnit ja muuta vastaavat toiminnot yhdellä välilehdellä. Muilta välilehdiltä löytyvät muun muassa viittaustiedot (sisällysluettelo, alaviitteet, kirjallisuusviitteet), sivun asettelu (marginaalit, ylä- ja alatunniste), kommentointityökalut, upotettujen objektien (kuvat, kuviot, kaavat, kaaviot) hallinta sekä polkujen piirtämiset.

Words käyttää oletuksena tallennusmuotona OpenDocument-standardin tekstinkäsittelytiedostomuotoa, eli samaa ODT-tiedostomuotoa kuin esimerkiksi LibreOffice Writer. Se osaa avata ainakin jollain tarkkuudella myös MicroSoftin Word-tiedostomuotoja sekä muutamaa muuta tiedostomuotoa. Tallentamiseen ohjelma tarjoaa OpenDocument-tiedostomuotoja, HTML:ää sekä mobi- ja epub-muotoisia e-kirjatiedostoja.

Käyttöliittymältään Words on hieman erilainen kuin monet muut tekstinkäsittelyohjelmat ja sen käyttö vaatii hetken totuttelua. Totuttelun jälkeen sen käyttöliittymä on kuitenkin varsin miellyttävä. Wordsin toiminta kappaleiden ja alikappaleiden numeroinnin kanssa on kuitenkin hieman hämmentävää. Mistään ei tuntunut löytyvän keinoa vaihtaa numerointia päälle tai pois päältä.

Sheets

Taulukkolaskentaohjelma Sheets on nimetty samaan suoraviivaiseen tapaan kuin Words. Sheets käyttää käyttöliittymässä samanlaista välilehdillä varustettua sivupalkkia kuin Words ja myös sen käyttö on varsin selkeää.

Stage

Ohjelmistopaketin esitystyökalu on nimeltään Stage (näyttämö). Myös Stage käyttää samanlaista sivupalkkia kuin Words ja Sheets. Sen käyttö on suoraviivaista ja selkeää. Yksinkertaisten esitysten tekeminen on sillä hyvin helppoa. Käytettävyydeltään Stage tuntui paikoin miellyttävämmältä kuin LibreOfficen vastaava työkalu Impress. Erityisesti Stage on selvästi Impressiä kevyempi käyttää. Stage osaa myös näyttää esitystilassa ollessaan itse esityksen yhdellä näytöllä sekä esittäjän näkymän muistiinpanoineen ja kelloineen toisella näytöllä.

Stage osaa varsin hyvin avata sekä OpenDocument-muotoisia ODP-tiedostoja että MicroSoftin PowerPoint-tiedostoja. Tallentaminen sen sijaan onnistuu vain OpenDocument-muodossa sekä vientinä PDF-muotoon. Miinuspuolena voidaankin todeta ohjelman yhteensopivuus muiden ohjelmien kanssa, sillä OpenDocument-muotoisena tallennettu tiedosto aukesi tyyleiltään varsin erinäköisenä LibreOfficen Impressillä. Vaikea sanoa, kumman ohjelman ongelmasta on kyse, mutta tämä voi vaikeuttaa Calligran Stagella tehtyjen tiedostojen katselua muilla ohjelmilla.

Plan

Plan on Calligra Suiten työkalu projektinhallintaan. Sillä voi hallita projektin resursseja, ajanhallintaa, tehtävälistoja sekä monia muita projektinhallintaan liittyviä toimintoja. Siitä saa tulostettua Gantt-kaavioita sekä muita raportteja.

Krita

Krita on ohjelmistopaketin kuvankäsittelyohjelma. Krita on kehittynyt nopeaa vauhtia hyväksi kilpailijaksi GIMP-kuvankäsittelyohjelmalle ja saanut sen jo aika hyvin kiinni. Krita soveltuu erityisesti piirtämiseen ja sen käytössä on hyötyä piirtopöydästä.

Kritasta on tarjolla vakaa versio Linux-järjestelmien lisäksi myös Windowsille ja kokeellinen versio Mac OS X:lle.

Kexi

Kexi on visuaalinen työkalu tietokantojen hallintaan. Sillä voidaan käsitellä sekä paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja että erilaisilla palvelimilla olevia tietokantoja. Sillä voi luoda uusia tauluja, muokata niiden rakennetta ja tietosisältöä sekä tehdä niihin kyselyitä.

Kexin oletuksena käyttämä tietokantamuoto on SQLite 3 -muotoinen tiedosto. Muita tuettuja tietokantoja ainakin MySQL- ja PostgreSQL-kannat. Tietoa voi ohjelmaan tuoda myös ainakin Microsoftin Access-kannasta ja csv-tiedostosta.

Karbon

Karbon on ohjelmistopaketin vektoripiirto-ohjelma, eli vaihtoehto Inkscapelle. Myös Karbon käyttää oikean reunan työkalupalkkia. Karbonin käyttöliittymä poikkeaa jonkin verran Inkscapesta. Inkscapeen verrattuna Karbonilla on helpompi tehdä kaavioita, joissa on toisiinsa viivoilla kytkettyjä elementtejä, sillä Karbonissa on työkalu, jolla voi piirtää tällaisia kytköksiä niin, että ne päivittyvät myös elementtejä siirrettäessä.

Karbon osaa tallentaa OpenDocumentin piirtotiedostoina, SVG-tiedostoina sekä muutamassa rasterimuodossa. Avaaminen puolestaan onnistuu edellä mainittujen vektorimuotojen lisäksi myös muun muassa Xfig-, PDF-, PS- ja EPS-muodoista.

Flow

Flow on työkalu erilaisten kaavioiden ja diagrammien, kuten vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden ja verkkokaavioiden piirtämiseen. Toinen sitä vastaava ohjelma on Dia. Myös Flow käyttää Calligra Suiten yhtenäistä tapaa käyttää työkalupalkkia. Flow tarjoaa monta erilaista palettia valmiita piirroskuvioita, kuten nuolia, tähtiä, standardeja vuokaavioiden symboleja, kytkentäkaavioiden komponenttien symboleja, verkkolaitteiden symboleja ja niin edelleen. Symboleja voi raahata ja sijoitella piirtoalueelle, käännellä sekä kytkeä toisiinsa erilaisilla viivoilla ja nuolilla.

Flowlla piirrettyjä kaavioita voi tallentaa ja avata käyttäen vastaavia tedostomuotoja kuin Karbon-sovelluksella.

Braindump

Braindump on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja miellekarttejen muodostamiseen.

Author

Author on ohjelmistopaketin uusin sovellus. Se muistuttaa toistaiseksi hyvin paljon Wordsiä, mutta siitä on tarkoitus kehittyä erikoistunut työkalu pitkien tekstien ja esimerkiksi interaktiivisuutta sisältävien sähkökirjojen tekemiseen iBooks Authorin tapaan. Tallennusmuotona Author käyttää OpenDocumentin tekstitiedostoja ja standardia EPUB-tiedostomuotoa.

Kotisivu
https://www.calligra.org/
Lisenssi
GNU GPL / GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD. Jotkin ohjelmat myös Windows- ja Mac OS X -alustoilla.
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osaan ohjelmista, kuten Kritaan asennuspaketit Windowsille tai Mac OS X:lle saattavat löytyä ohjelman omalta kotisivulta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä