Kirjautuminen

OpenBSD

warning: Creating default object from empty value in /home2/viikok46/public_html/drupal/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

4x13 Midori - Viikon VALO #169

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.
valo169-midori.png Midori on kevyt ja nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.

Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen Chrome/Chromium tai Applen Safari. Esimerkiksi nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin. Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.

Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan, jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin samanlainen kuin vastaava työkalu Chromium-selaimessa.

Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla. Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa valitun uutisen sisältö.

Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana, jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita, vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin Chromium-sovelluksia.

Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.

Kotisivu
http://midori-browser.org/
Lisenssi
GNU LGPL v2.1+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai BSD-jakelun pakettilähteistä.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x10 ownCloud - Viikon VALO #166

5
Keskiarvo: 5 (5 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.
valo166-owncloud.png Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä, joiden suhteista esimerkiksi tiedustelupalvelu-NSA:han ei ole tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon säilytettäväksi.

OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin, yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.

OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella käyttöliittymällä, WebDAV-protokollaa käyttämällä taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille. OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.

Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä OpenDocument-muotoiset (ODF) tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa. OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.

Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä, jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud tarjoaa kalenterit myös standardissa CalDAV-muodossa, jolloin ne on helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja kalenteriohjelmiin.

Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla CardDAV-protokollalla eri laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.

OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata useita RSS- ja Atom-muotoisia uutisvirtoja kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja, joita voi halutessaan muotoilla Markdown-syntaksilla. Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.

OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä apps.owncloud.com-palvelusta. Eräs tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin soittamiseen selainkäyttöliittymässä.

OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi. Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai MariaDB:tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla. Useampikin yritys tarjoaa OwnCloudia myös palveluna.

Kotisivu
http://owncloud.org/
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja asennuksen suorittava ohjelma.
Linkkejä
Demo
Videoita
OwnCloud 6 -esittely

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x09 LXDE - Viikon VALO #165

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

LXDE (Lightweight X11 Desktop Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin puolet XFCE:n vaatimasta keskusmuistin määrästä.
valo165-lxde.png

Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen, jossa on alun perin ollut Windows XP. Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli Lubuntu 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio. 32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska 32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman vähemmän muistia kuin 64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4 Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.

Testikoneen kokoonpano: Lxde-kuvituskuva.jpg
Suoritin
Intel Core 2 6300 1,9 GHz
Keskusmuisti
1 Gt
Levy
200 Gt
Näytönohjain
Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller

Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta. Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla. 3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti. Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.

LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös Lubuntu-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi. Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa Linux-jakeluissa.

Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä Unity eikä niin futuristinen kuin KDE. Kun Windows XP korvataan toisella käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows XP:n tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.

LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki samat ohjelmat.

Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä. Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord ja taulukkolaskimena Gnumeric. Vertailun mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt. Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on muistia vain 512 Mt.

LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista:
  • PCManFM, tiedostoselain
  • LXPanel, työpöydän "kojetaulu", eli alareunan työkalupalkki yms.
  • LXSession Lite, istuntomanageri
  • LXSession Edit, istunnon muokkaus
  • LXAppearance, teemanvalitsin
  • LXLauncher, 7 — 10 tuuman ruuduille kehitetty sovellusten käynnistin
  • Openbox, ikkunamanager
  • GPicView, kuvankatselin
  • LeafPad, teksturi, eli tekstitiedoston muokkain
  • LXDE Common, sovellusten yhteinen asetustiedosto integroimaan sovellukset kokonaisuudeksi
  • LXTerminal, pääte
  • XArchiver, pakkaa ja purkaa tiedostoja
  • LXRandR, näyttöjen asetukset. Voi kytkeä toisen näytön tai dataprojektorin
  • LXNM, verkkoyhteyksien hallinta
  • LXMusic, minimalistinen musiikkisoitin
  • GtkNetCat, graafinen edustaohjelma sovellukselle netcat
  • LXShortCut, pikakäynnistimien muokkaus
  • LXInput, näppäimistön ja kohdistinlaitteen (eli hiiren) asetukset

LXDE osaa näyttää pikkusovelmat työkalupalkissa. Esimerkiksi LXNM-pikkusovelma toimii alareunan työkalupalkissa ja osaa muodostaa nettiyhteyden mobiililaajakaistan, WIFIn tai Ethernet-johdon kautta sen mukaan, mitä koneeseen on kytketty. Vielä LXDE:täkin vähemmän muistia käyttäviä työpöytäympäristöjä on saatavilla, mutta niissä voi esimerkiksi nettiyhteydet joutua muodostamaan itse. Jos nettiyhteys on Ethernet-johdon kautta, se kyllä toimii mutta WIFI ja mobiililaajakaista vaativat säätöä lähteäkseen toimimaan.

Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa, saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.

Kotisivu
http://lxde.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat käyttöjärjestelmät
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Käyttöohjeet
LXDE:llä on Wiki jossa ohjeita. Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin puutteellisesti suomennettu.
Lubuntun ohjeet (englanniksi)

Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.

Lisätietoja

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa
Valokuva: Taleman

4x03 Git - Viikon VALO #159

4
Keskiarvo: 4 (2 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä ohjelmointiin ja muuhun tekstintuottamiseen.
valo159-git.png Git on ohjelmointiprojektien tai muiden tekstipohjaisten projektien versioiden hallintaan käytettävä hajautetusti toimiva työkalu. Sen etuina joihinkin muihin versionhallintajärjestelmiin ovat muun muassa hajautettu rakenne, helppo rinnakkaisten versioiden tekeminen ja skaalautuvuus pienistä projekteista jättimäisiin. Git toimii hyvin niin pienissä yhden hengen yhdellä koneella toteutettavissa tuotoksissa kuin suurissa monen tekijän ja monen koneen välillä synkronoitavissa projekteissakin.

Git-järjestelmän ohjelmoi alunperin Linus Torvalds Linux-ytimen versionhallintaa varten tilanteessa, jossa aiemmin käytetyn kaupallisen BitKeeper-ohjelman käyttö kävi mahdottomaksi ja muut vapaat versionhallintajärjestelmät eivät hänen mielestään täyttäneet Linux-projektin vaatimuksia. Sana "git" on brittislangia ja tarkoittaa ääliötä. Linus on itse sanonut olevansa egoisti, joka nimeää projektinsa itsensä mukaan: "I'm an egotistical bastard, and I name all my projects after myself. First Linux, now git."

Git on toteutukseltaan hajautettu versionhallinta, joka tarkoittaa sitä, että toisin kuin Subversionin kaltaisessa keskitetyssä versionhallinnassa, versioiden ylläpito ja varastointi tapahtuukin suoraan käyttäjän koneella projektin omassa kansiossa keskitetyn palvelimen sijaan. Kullakin käyttäjällä on siis oma repository, jossa projektin tiedostojen versiot ovat tallessa. Tämän takia käyttäjä voi hyödyntää versiointia myös ilman verkkoyhteyttä. Hajautetun versionhallinnan kanssa käytössä voi toki olla myös projektiin osallistuvien yhteinen verkossa oleva repository, jonka kanssa paikalliset repositoryt synkronoidaan. Hajautetun toteutuksen avulla käyttäjä voi siis hyötyä versionhallinnan tuomista eduista myös ollessaan verkon tai keskitetyn repositoryn tavoittamattomissa esimerkiksi matkan aikana.

Muita Gitin ominaisuuksia ovat esimerkiksi helppo versiohaarojen (branch) luominen, versiohistorian eheys ja hyvä skaalautuvuus. Gitillä uusien versiohaarojen tekeminen, vertailu ja yhdistäminen on tehty tarkoituksella helpoksi, jotta käyttäjän on helppoa tehdä esimerkiksi erilaisia kokeilevia versioita häiritsemättä päähaaraa (master) tai muita mahdollisia haaroja. Kokeellisen versiohaaran onnistuessa ja valmistuessa se on helppo yhdistää (merge) takaisin päähaaraan. Monissa tilanteissa Git osaa limittää uuden version tiedostoihin tehdyt muutokset automaattisesti oikein päähaaran tiedostoihin. Vaikeammissa tapauksissa se pyytää käyttäjää ratkaisemaan ristiriidat käsin. Ristiriitojen ratkaisemiseen Git osaa ehdottaa käyttäjälle koneelta löytyviä ohjelmia, kuten Meld. Tarkoituksena onkin, että esimerkiksi ohjelmointiprojektissa uuden ominaisuuden toteuttamista varten voidaan luoda oma haaransa, jossa ominaisuus kehitetään valmiiksi häiritsemättä päähaaraa, minkä jälkeen testattu haara yhdistetään takaisin päähaaraan.

Versiohistorian eheydellä tarkoitetaan sitä, että aina kun uusi muutos viedään versionhallintaan (commit), kyseiselle muutokselle lasketaan tarkistussummana nimi, joka on käytännössä yksikäsitteinen koko maailmassa. Tarkistussumman laskemiseen käytetään muun muassa kyseistä muutosta edeltävän muutoksen (tai edeltävien muutosten, jos kyseessä haarojen yhdistäminen) nimiä, käyttäjän sähköpostiosoitetta, itse tiedostoja sekä muutamia muita tietoja. Näin kukin muutos on aina kytketty yksikäsitteisesti edeltäjiinsä eikä muutoshistoriaa voi jälkikäteen väärentää. Eräs tämän käytännön etu on, että jos saman niminen muutos löytyy kahden käyttäjän repositoryistä, voidaan olla varmoja, että kyse on silloin täysin samasta versiosta.

Git soveltuu erityisesti tekstimuotoisen datan versiointiin ja sitä voi hyvin käyttää ohjelmointiprojektien lisäksi myös esimerkiksi oppikirjojen kirjoittamiseen. Myös tieteellisessä tutkimustyössä on mahdollista käyttää versionhallintaa, kun tutkijat kirjoittavat yhdessä tieteellisiä artikkeleita. Tieteelliseen käyttöön onkin kehitetty myös erikoisversio SciGit, jossa on tarkoituksena yksinkertaistaa käyttöliittymää ja tuoda paremmin esille tieteellisessä työssä oleellisia ominaisuuksia ohjelmoinnissa tarvittavien sijaan.

Binäärimuotoisia tiedostoja, kuten kuvia, voi toki myös laittaa mukaan versionhallintaan, mutta niiden versioiden hallinta, esimerkiksi rinnakkaisia versioita yhdistäessä, ei ole yhtä suoraviivaista kuin tekstitiedostoilla. Pelkästään binäärisistä tiedostoista koostuvien projektien versionhallintaan saattaa löytyä parempiakin työkaluja.

Gitin perustyökalut ovat kokoelma komentoriviohjelmia, joista kukin tekee oman tehtävänsä. Git-versionhallinnan käyttöön löytyy kuitenkin myös useita graafisia käyttöliittymiä. Osassa on keskitytty erityisesti versiohistorian selailuun ja graafiseen havainnollistamiseen, kuten esimerkiksi Gitin mukana tuleva yksinkertainen gitk tai hieman "kauniimpi" qgit. Osa taas integroi versionhallinnan komentoja muuten käytössä oleviin tiedostonhallintaohjelmiin, kuten Windowsiin asentuva Tortoisegit tai KDE-ympäristön Dolphin-tiedostoselaimen lisäosana toimiva kdesdk-dolphin-plugins -paketti. GitX on puolestaan Mac OS X -ympäristössä käytettävä vapaa graafinen käyttöliittymä. Myös monet ohjelmointiin käytettävät tekstieditorit, kuten Eclipse, osaavat käyttää Git-versionhallintaa käyttöliittymänsä kautta joko suoraan tai lisäosan avulla. Muita graafisia käyttöliittymiä löytyy sivulta: http://git-scm.com/downloads/guis ja vielä pidempi lista muita käyttöliittymiä ja työkaluja sivulta: https://git.wiki.kernel.org/index.php/InterfacesFrontendsAndTools .

Git-versionhallinta osaa olla yhteydessä palvelimella olevaan repositoryyn useammallakin tavalla, muun muassa ssh-yhteyden tai http-yhteyden kautta. Palvelinkäyttöä varten on olemassa myös ohjelmistoja ja valmiita palveluita. Yksi suosituimmista Gitin kanssa käytetyistä palveluista on GitHub osoitteessa http://github.com . Vastaavia avoimella lähdekoodilla toimivia palveluita ja omallekin palvelimelle asennettavissa olevia ohjelmistoja ovat Gitorius ja Gitlab. Nämä kaikki tarjoavat mahdollisuuden repositoryjen, niiden tiedostojen, haarojen sekä historian selaamiseen www-selaimella sekä paljon muita kehitystyöhön hyödyllisiä toiminnallisuuksia.

Kotisivu
http://git-scm.com/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, PC-BSD, Solaris
Asennus
Git löytyy Linux- ja BSD-järjestelmien paketinhallinnasta. Muille järjestelmille sen voi ladata ohjelmiston kotisivujen kautta.
Käyttöohjeet
Git Linux.fi:ssä
Git tutorial
Git by example (a little tutorial)
Git for ages 4 and up (Youtube) Elokuvan mittainen havainnollinen esitys Gitin toiminnasta

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä