Kirjautuminen

OpenBSD

warning: Creating default object from empty value in /home2/viikok46/public_html/drupal/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

4x39 Subtitle Editor - Viikon VALO #195

3
Keskiarvo: 3 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Subtitle Editor on vapaa työkalu videoiden tekstitysten tekemiseen ja kääntämiseen.
valo195-subtitleeditor.png

Subtitle Editor on ohjelma, jolla voi luoda ja muokata videotiedostoihin liittyviä tekstitystiedostoja. Tällaisia ovat esimerkiksi paljon käytetyt SubRip-tekstitykset, eli srt-päätteiset tekstitystiedostot. Ohjelma osaa käsitellä monessa eri tiedostomuodossa tallennettua tekstimuotoista tekstitystä. Tekstitystiedostot sisältävät tyypillisesti tiedon näytettävistä teksteistä, näyttämisen aloitusajan millisekunteina sekä näytettävän tekstityksen keston. Monet videotoistimet, kuten VLC-mediasoitin, osaavat näyttää erillisessä tiedostossa tallennettuja tekstityksiä videotiedostojen yhteydessä. Useimpia tekstimuotoisia tekstitystiedostoja on mahdollista muokata suoraan tekstinä, mutta hyvällä ja havainnollisella työkalulla muokkaaminen on vaivattomampaa. Subtitle Editor sisältää muun muassa työkalut tekstitysten muokkaamiseen, tekstitetyn videon esikatselutoiminnon sekä aikajanamaisen näkymän videon ääniraitaan.

Ohjelman muokkausnäkymä voi olla joko ajoitustilassa, jossa näkyvissä ovat tekstien alku- ja loppuajat sekä kesto, taikka käännösnäkymässä, jossa voi kääntää jo oikein ajoitettua tekstitystä toiselle kielelle. Ajoitusnäkymässä valittujen tekstitysten aloitusaikaa ja kestoa voi muokata valikoiden monipuolisilla toiminnoilla. Useimmin käytetyille valikoista saataville toiminnoille on helppoa määritellä omia pikanäppäimiä viemällä hiiren osoitin niiden päälle ja painamalla haluttua pikanäppäintä.

Videonäkymään voi avata halutun videotiedoston, esimerkiksi elokuvan tai tv-sarjan jakson, johon halutaan luoda tekstitystä. Videonäkymä näyttää muokattavan tekstityksen ajoituksen mukaisesti videon päällä.

Aaltomuotonäkymässä (Waveform) näytetään siihen avatun äänitiedoston, joko videon ääniraidan tai jonkin ulkoisen tiedoston, aaltomuotoinen esitys aikajanana. Aikajanan päälle on merkitty kukin muokkausnäkymässä näkyvä tekstitys omana lohkonaan. Lohkoja voi hiirellä vetämällä siirrellä ja venytellä halutun kokoiseksi. Näin tekstejä ei tarvitse sijoitella vain korvakuulolla vaan voi hyödyntää myös ääniraidan aaltomuodossa näkyviä vaihteluita. Aaltomuotonäkymää voi zoomata ja skrollata mieleisekseen.

Kun videota toistetaan esikatselunäkymässä, aaltomuotonäkymä seuraa äänen toiston etenemistä näyttäen koko ajan, missä kohtaa ja minkä tekstityksen kohdalla mennään.

Subtitle Editor osaa hyödyntää käyttöjärjestelmään asennettua oikolukutyökalua, esimerkiksi Voikkoa, ja huomauttaa kirjoitusvirheistä. Virheidentarkistustyökalu näyttää kootusti kaikki sen löytämät tekstitysten ajoitukseen liittyvät virheet, kuten tekstitysten päällekkäisyydet taikka kestoltaan määriteltyjä raja-arvoja lyhyemmät tai pidemmät tekstitykset. Automaattinen korjaustoiminto osaa myös korjata suurimman osan näistä virheistä lähinnä kai säätämällä tekstitysten kestoja.

Tekstityksille voi myös lisäillä erilaisia tyylittelyitä, kuten värejä, riippuen käytettävästä tallennusmuodosta. Kannattaa huomioida, että kaikki tallennusmuodot ja videosoittimet eivät välttämättä tue tyylittelyitä.

Ohjelma tukee ainakin seuraavia tiedostomuotoja (tiedostopääte sulkeissa):
  • Adobe Encore DVD (NTSC) (txt)
  • Adobe Encore DVD (PAL) (txt)
  • Advanced Sub Station Alpha (ass)
  • BITC (Burnt-in timecode) (txt)
  • DCSubtitle (xml)
  • MicroDVD (sub)
  • MPL2 (txt)
  • MPsub (sub)
  • Plain Text Format (txt)
  • Sami (smi)
  • SBV (sbv)
  • Spruce STL (stl)
  • SubRip (srt)
  • Sub Station Alpha (ssa)
  • Subtitle Editor Project (xml)
  • SubViewer 2.0 (sub)
  • Timed Text Authoring Format 1.0 (xml)
Kotisivu
http://home.gna.org/subtitleeditor/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy todennäköisesti jakelun omasta pakettivarastosta.
Ohjeita
Subtitling with Linux Tutorial

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x37 Graphviz - Viikon VALO #193

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Graphviz on automatisoitu työkalu graafien piirtämiseen.
valo193-graphviz.png Graphviz piirtää huolellisesti sijoiteltuja graafeja sille annetusta tekstimuotoisesta tiedosta. Piirrettävän graafin tiedot kirjoitetaan tekstitiedostoon, joka kuvaa graafissa esiintyvät solmut ja niiden väliset kaaret. Solmuille määritellään niiden sisältöteksti sekä ulkoasu, eli väri, muoto, tyyppi sekä muita ominaisuuksia, ja kerrotaan, mitkä solmut on yhdistetty toisiinsa kaarilla. Kaarille voidaan niin ikään määritellä erilaisia ominaisuuksia, kuten väri, viivan tyyppi sekä tekstileima. Graphviz muodostaa saamastaan tiedosta graafin, jonka se sijoittelee parhaaksi näkemällään tavalla tasoon. Graphviz pyrkii minimoimaan kaarien päällekkäisyyksiä ja pitämään tuotetun kuvan muutenkin mahdollisimman selkeänä. Valittavissa on muutama eri tavoin optimoitu algoritmi, joilla tuotettujen kuvien solmut sijoitellaan hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Ohjelma osaa tuottaa kuvia muutamassa erilaisessa tiedostomuodossa, kuten: PS, PDF, SVG, FIG, PNG ja GIF. Näistä muodoista kuvia voidaan toki muuntaa vielä useampiin muotoihin ja vektorimuotoista SVG-kuvaa voidaan tietenkin myös jatkomuokata esimerkiksi Inkscapella. Ohjelma on erityisen käyttökelpoinen tieteellisten tulosten havainnollistamisessa, kun esitettävä graafimuotoinen materiaali on esimerkiksi jonkin ohjelman automaattisesti tuottamaa dataa.

Ohjelman syötteenään käyttämä DOT-tiedostomuoto on varsin selkeä ja ymmärrettävä, joskin solmuille ja kaarille voi valita niin monenlaisia ominaisuuksia, että niihin kannattaa tutustua sopivan dokumentaation ja esimerkkien kautta. DOT-tiedostossa kerrotaan ensimmäiseksi, onko kyseessä suunnattu vai suuntaamaton graafi (digraph tai graph) tämän jälkeen luetellaan aaltosulkeiden sisällä solmut ja kaaret, niiden ominaisuudet sekä koko graafia koskevat ominaisuustiedot. Esimerkiksi:

    digraph G {
        rankdir=LR;
        A -> B [color=red];
        A -> C [style=dotted];
        B -> D;
        C -> D [style=dashed, dir=both];
        C [style=filled];
        D [shape=box];
    }
Yllä oleva esimerkki määrittelee suunnatun graafin, joka koostuu neljästä solmusta, A, B, C ja D, joiden välille on määritelty kaaria "->" operaattorilla. Kaarien ja solmujen ominaisuuksille on määritelty oletusarvoista poikkeavia arvoja hakasulkujen väliin. Solmua ei tarvitse erikseen luetella, jos se esiintyy jonkin kaaren päätepisteenä eikä sille haluta antaa oletusarvoista poikkeavia ominaisuuksia. Graafit kasvavat oletuksena ylhäältä alas päin, mutta tässä esimerkissä on kasvusuunnaksi määritelty vasemmalta oikealle, eli LR.

Tekstimuodossa määritelty graafi käännetään halutun tyyppiseksi kuvaksi jollain tarjolla olevista komentoriviohjelmista: dot, neato, twopi, circo, fdp, sfdp ja patchwork. Nämä ohjelmat soveltavat solmujen ja kaarien sijoitteluun eri algoritmeja ja tuottavat siksi erinäköiset kuvat. Ohjelmat on optimoitu seuraaviin käyttöihin:
  • dot - Suunnatut graafit, erityisesti puumaiset syklittömät graafit
  • neato - Suuntaamattomat graafit
  • twopi - Graafit säteittäisellä asettelulla, jossa yksi solmu on keskipiste ja muut etäisyyden mukaan kehinä sen ympärillä
  • circo - Ympyrän muotoinen asettelu
  • fdp - Suuntaamattomat graafit
  • sfdp - Suuntaamattomat graafit
  • patchwork - Klustereista koostuvien graafien esittämiseen puukarttoina.

Graafin asettelun laskemiseen sovelletaan graafiteorian tuloksia ja algoritmeja.

Edellä esitetty DOT-tiedosto käännetään kuvatiedostoksi esimerkiksi seuraavasti:

   dot -Tpng graphviz.dot -o graphviz.png
Tuotettu lopputulos näyttää tältä: graphviz.png

Minimutkaisemmat graafit voivat muodostua myös aligraafeista. Aligraafeja voidaan käyttää ryhmittelemään graafin solmuja joko niiden asetusten määrittämiseen yhdellä kertaa samanlaisiksi taikka tai niiden sijoitteluun yhtenä ryppäänä.

Graphvizin ymmärtämän DOT-tiedoston luominen ohjelmallisesti on melko yksinkertaista. Lisäksi useimpiin ohjelmointikieliin löytyvät suoraan kytkennät Graphvizin käyttämiseen kirjastona. Monet ohjelmat hyödyntävätkin Graphvizia graafien luomiseen sen sijaan, että yrittäisivät itse laskea sopivaa sijoittelua graafin solmuille. Eräs tällainen ohjelma on debtree, joka tulostaa DOT-tiedoston pyydetyn Debian- ja Ubuntu-jakeluissa käytettävän deb-paketin riippuvuuksista.

Kotisivu
http://www.graphviz.org/
Lisenssi
Eclipse Public License (EPL)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Solaris, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluihin Graphviz löytyy suoraan paketinhallinnasta. Muille alustoille se on ladattavissa ohjelmiston kotisivulta.
Käyttöohjeet
Ohjelman dokumentaatiota
Graafien, solmujen ja kaarien ominaisuuksia
GraphViz for discrete math students

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma tekstipohjaisella käyttöliittymällä.
valo188-midnight_commander.png Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton Commander.

Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus, mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden kautta.

Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee olla gpm asennettuna.

MC-Classeur-vertical_ouvert.png MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää, hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää kuvaa.

Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-, .tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen hakemistoa.

X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä, kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.

Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne., ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä. Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.

Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on useita. Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy Wikipediasta.

Kotisivu
https://www.midnight-commander.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version saa Sourceforgesta. Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta Binaries-sivulta.
Käyttöohjeet
Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1. Wikistä löytyy englanninkielinen käsikirja.

Lisätietoja:

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

4x31 Dolphin - Viikon VALO #187

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Dolphin on selkeä ja monipuolinen tiedostonhallintaohjelma.
valo187-dolphin.png Dolphin on KDE-työpöydän hyvin monipuolinen, mutta selkeä tiedostonhallintaohjelma. Sillä voi hoitaa paikallisen levyn tiedostonhallintatehtävät, mutta myös tiedostojen siirtämiset verkon koneiden tai multimedialaitteiden välillä. Dolphinin toiminta nojaa paljolti KDE-työpöydän KIO-slave-järjestelmään (KDE Input/Output), joka tarjoaa KDE-ohjelmille modulaarisesti pääsyn eri protokollilla tarjottaviin palveluihin. Dolphinissa ovat käytettävissä KIO-protokollina muun muassa tavallisia tiedostoja käsittelevä file, ssh-yhteyden yli toimiva SFTP, Windows-verkkojen selaamiseen käytettävä Samba, eli SMB sekä useat muut protokollat.

Ohjelman käyttöliittymä on varsin yksinkertainen ja selkeä. Se kehitettiin, kun KDE-työpöydälle haluttiin erillinen yksinkertainen tiedostonhallintaohjelma aiemmin sekä tiedostonhallintana että www-selaimena käytetyn Konquerorin rinnalle. Yksinkertaisesta käyttöliittymästään huolimatta Dolphin on varsin monipuolinen juuri KIO-slave-toiminnallisuuden sekä hyödyllisten sivupaneeliensa ansiosta. Ohjelman yläpalkissa on vain muutama nappula, joilla navigoidaan selaushistoriaa eteen- ja taaksepäin, valitaan tiedostojen näyttömuoto, avataan hakutoiminnallisuus, kytketään päälle tiedostojen esikatselu sekä jaetaan tiedostoalue kahteen rinnakkaiseen näkymään. Ohjelman kaikki muut toiminnallisuudet on piilotettu yhden napin takaa esiin saatavaan valikkoon. Valitun näyttömuodon Dolphin muistaa kansiokohtaisesti.

Valitun kansion sijainti näytetään ikkunan yläreunassa hiirellä navigoitavana polkuna vähän samaan tapaan kuin monilla www-sivuilla. Vaihtoehtoisesti polkua voi tarkastella tai muokata puhtaasti tekstinä klikkaamalla polun oikealta puolelta tai painamalla näppäimistöltä yhdistelmää ctrl+L. Ikkunan sivuille voi lisäksi avata lisätoiminnallisuuksia tarjoavia paneeleja. "Places"-, eli "Paikat"-paneeli antaa näkyville järjestelmän ja käyttäjän luomat kirjanmerkit, luettelot viimeksi käytetyistä tiedostoista, tiedostojen haun niiden tyypin mukaan sekä pääsyn eri laitteisiin, kuten usb-levyihin. Tiedostopuupaneeli tarjoaa puunäkymän tiedostojen selaamiseen. Infopaneeli puolestaan näyttää tietoa valitusta tiedostosta sekä esikatselun. Ääni- ja videotiedostojen esikatselu on soitettavissa suoraan infopaneelissa.

Tiedostonäkymän jakaminen kahteen osaan mahdollistaa Dolphinin käytön perinteisen kaksipaneelisen tiedostonhallinnan tavoin, jolloin tiedostojen siirtäminen kahden eri kansion välillä sujuu helposti. Dolphiniin voi avata useita kansioita myös erillisiin välilehtiin. Dolphin-ikkunan alareunaan voi lisäksi avata terminaalinäkymän, johon voi syöttää normaaleja komentorivikäskyjä. Aktiivisena oleva tiedostonäkymä sekä terminaalinäkymä seuraavat toisiaan, joten kansion vaihtaminen jommassakummassa vaihtaa sitä myös toisessa.

Verkkoa Dolphinilla voi selata esimerkiksi SMB- tai SFTP-protokollaa käyttäen. Medialaitteiden, kuten puhelimen tai kameran sisältöön pääsee käsiksi PTP- tai MTP-protokollilla. Dolphin näyttää linkit medialaitteisiin suoraan Places-paneelin laiteosuudessa, johon ilmestyvät näkyviin myös koneeseen liitetyt usb-levyt ja -tikut. Tiedostojärjestelmien sekä verkko- ja usb-laitteiden lisäksi Dolphinilla voi selata myös erilaisten paketoitujen tiedostojen sisältöjä. Esimerkiksi ZIP-paketit voi avata näkyviin suoraan Dolphinilla ja selata niiden sisältämiä tiedostoja samaan tapaan kuin mitä tahansa kansiota. Jos Dolphin ei automaattisesti avaa tiedostopakettia itse, sen voi ottaa käyttöön Dolphinin asetuksista. Dolphinilla voi selata myös ISO-levykuvia käyttämällä iso-protokollaa, eli tiedoston osoitteena 'iso:/'-alkuista polkua. Dolphiniin saa lisättyä myös uusia protokollia ja toiminnallisuuksia lisäosina. Tällaisia lisäosia ovat esimerkiksi tuet erilaisille versionhallintajärjestelmille.

Audio-CD-levyt Dolphin osaa näyttää virtuaalisena levyjärjestelmänä, jonka sisältönä näytetään levyllä olevat kappaleet WAV-tiedostoina sekä omiin kansioihinsa jaoteltuina CDA-, FLAC-, MP3- sekä Ogg Vorbis -tiedostoina. Nämä eivät siis ole todellisia cd-levyllä olevia tiedostoja vaan virtuaalisia tiedostoja, jotka voi Dolphinilla kopioida tietokoneen levyllä oikeiksi tiedostoiksi. KDE-työpöydän järjestelmät hoitavat levyn raitojen muuntamisen ja pakkaamisen haluttuun tiedostomuotoon kopioinnin yhteydessä. Lisäksi, kun cd-levy avataan Dolphinilla, se käy automaattisesti hakemassa verkosta mahdollisuuksien mukaan levyn kappaleiden tiedot, eli muun muassa esittäjän, raidan numeron ja kappaleen nimen. Nämä näytetään kopioitavien tiedostojen tiedostonimissä sekä id3-tagien tiedoissa. Tiedostonimien muodot ja tiedostomuotojen pakkausasetukset ovat säädettävissä KDE-järjestelmän multimedia-asetuksista.

Dolphinin hakutoiminnolla tiedostoja voi etsiä KDE:n muodostamasta tietokannasta tiedostonimen, tyypin sekä sisällön perusteella. Places-paneelissa ovat valmiit haut asiakirja-, kuva, audio- ja video-tiedostotyypeille. Hakukriteereinä voi tekstin ja tyypin lisäksi käyttää myös luontiaikaa sekä KDE:n tietokantaan tallennettua arvostelua haettavasta tiedostosta.

Kotisivu
http://dolphin.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa järjestelmän omista pakettivarastoista. Se asentuu automaattisesti, jos KDE-työpöytäjärjestelmä on asennettuna.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä