OpenBSD

Nmap on verkkoanalysoinnin työkalu, jota voi käyttää tutkimus- ja turvallisuustarkoituksiin.

Komentorivipohjainen Nmap on vapaa avoimen lähdekoodin ohjelma. Sen avulla voi tunnistaa verkon avoimia portteja, käytössä olevia palveluja, palvelinohjelmien versioita sekä käyttöjärjestelmiä. Tästä on apua tietoturvan tarkastamisessa, sillä tarpeettomat tietoturvariskiä lisäävät tekijät voidaan tunnistaa ja korjata. Ohjelmaa voidaan käyttää myös ylläpidon tehtävissä: Nmap voi auttaa hahmottamaan verkon rakennetta ja palvelinohjelmien päivitysten tarvetta.

Nmapia käytetään komentoriviltä. Komennon perään lisätään valitsimilla halutut toiminnat ja tutkittava verkko-osoite tai -alue. Tekstipohjaisuutensa vuoksi Nmapia on helppo käyttää skripteissä. Lisäksi Nmap ymmärtää Lua-ohjelmointikielellä kirjoitettuja skriptejä, joilla voidaan automatisoida tehtäviä.

Vaihtoehtoisesti Nmapia voi käyttää erillisellä graafisella käyttöliittymällä. Suosittu vaihtoehto on Nmapin kehittäjien luoma Zenmap. Sen tarkoitus on tehdä Nmapista helpommin lähestyttävä uusille käyttäjille. Käyttäjä voi esimerkiksi tutkia verkkoa tietyllä valmiiksi luodulla profiililla, joka on nimetty tehtävänsä mukaan. Profiili sisältää vaadittavat valitsimet. Käyttäjän tarvitsee vain valita haluttu tehtävä ja kohde sekä käynnistää skannaus painikkeesta.

Yksi ohjelman tyypillisistä käyttötarkoituksista on TCP- ja UDP-porttien tilojen selvitys. Tällöin tavoitteena on selvittää, vastaanottaako jokin tietokoneen palvelu verkkoliikennettä. Nmap kertoo, onko portti auki, kiinni vai selvittämättömissä. Vaikkei portin tarkka tila selviäisi, Nmap kuitenkin ilmoittaa, vastasiko portti ollenkaan kyselyyn. Vastauksesta riippuen portin tilaksi ilmoitetaan filtered tai unfiltered. Nmapin selvitystyötä voi vaikeuttaa esimerkiksi palomuuri tai reititin.

Skannauksen tuloksia voidaan tutkia eri tavoin. Tavanomaisessa tilassa tulokset ryhmitellään ja tulostetaan lukijalle ymmärrettävään muotoon. Tulokset voidaan myös muotoilla toisiin ohjelmiin sopiviksi. Silloin sisältö ryhmitellään esimerkiksi siten, että sitä on mahdollista käsitellä rivipohjaisesti säännöllisillä lausekkeilla (esimerkiksi grep-ohjelmalla). Vaihtoehtoisesti tulokset voidaan tulostaa XML-muodossa.

Nmap-työkaluihin kuuluu myös muita ohjelmia. Esimerkiksi Ndiff-ohjelmaa voi käyttää kahden eri skannaustuloksen vertailuun. Tämä on hyödyllistä etenkin silloin, kun verkkoa tarkkaillaan säännöllisesti ja halutaan tietää muutoksista. Muita mukana tulevia ohjelmia ovat nping ja ncat.

Ohjelmisto on kattavasti dokumentoitu. Tietoa on saatavilla esimerkiksi Man-sivuilta, Webin lukuisista johdatusohjeista, kirjoista ja akateemisista julkaisuista.

Kotisivu

http://nmap.org/

Lisenssi

GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, Mac OS X, Windows, Unix

Asennus

Asennustiedostosta ohjelman kotisivuilta tai pakettienhallintaohjelmistolla

Käyttöohjeet

Englanninkieliset käyttöohjeet

Huomautus

Verkkojen ja koneiden skannaaminen ilman lupaa ei ole hyvän tavan mukaista. Tällainen toiminta on myös rikoslain kannalta ongelmallista (ks. esim. Tietotekniikkarikosten tunnusmerkistöjä ja KKO:2003:36).

• Iflist-valitsimella saadaan selville verkkolaitteet ja reitit.
• Pingaamalla koko lähiverkkoalue saadaan selville verkossa olevat laitteet.
• Nmap osaa arvuutella, mikä käyttöjärjestelmä kohdelaitteessa on. Tällä kertaa Nmap ei tiennyt, mikä ohjelma pitää tietyt portit avoinna.
• Nmapia voi käyttää myös interaktiivisessa tilassa. Tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun ei halua jättää komentorivihistoriaan jälkiä skannauksesta.
• Kuvassa on Nmapin graafinen käyttöliittymä Zenmap. Ajettava nmap-komento määräytyy Target- ja Profile-kohdan valinnoista.
• Zenmap osaa piirtää kaavion lähiverkon laitteista.

Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

JS Bin on web-pohjainen ympäristö, jolla voi nopeasti kokeilla HTML-koodista, CSS-tyyleistä sekä Javascript-tiedostoista koostuvaa kokonaisuutta.
JS Bin on avoimen lähdekoodin palvelinohjelmisto, jota voi käyttää www-tekniikoiden opetteluun, opettamiseen, harjoitteluun sekä kokeilemiseen taikka ohjelmointivirheiden etsimiseen yhteistyössä web-pohjaisesti selaimella. Sitä on mahdollista käyttää jsbin.com-palvelussa tai vaihtoehtoisesti sen voi asentaa omalle koneelle tai palvelimelle.

Palvelun toimintaideana on, että näyttö on valinnan mukaan jaettu korkeintaan viiteen palstaan, joissa ovat nähtävillä tai muokattavissa HTML-koodi, CSS-tyylisäännöt, Javascript-ohjelmakoodi, interaktiivinen Javascript-konsoli sekä näistä muodostuvan www-sivun sisällön näyttävä Output-näkymä. Kunkin sarakkeista voi kytkeä päälle tai pois näkymän yläreunassa olevilla nappuloilla. HTML-koodin ja CSS-tyylien muokkaaminen päivittävät tulostussarakkeen sisältöä välittömästi. Javascript taas suoritetaan valinnan mukaan joko jokaisen päivityksen yhteydessä automaattisesti taikka vasta nappia painamalla.

Uuden JS Bin -työn, eli binin, aloittaminen luo palveluun uuden tähän istuntoon viittaavan url-osoitteen, esimerkiksi http://jsbin.com/ohevev/1/edit ja aloittaan kyseisen sivukokonaisuuden ensimmäisen version muokkaamisen. Muokkaukset tallentuvat automaattisesti palvelimelle ja samaa biniä pääsee muokkaamaan menemällä selaimella uudelleen samaan muokkausosoitteeseen. Nykyisen version pystyy lukitsemaan, jonka jälkeen muokkaaminen tapahtuu seuraavalla versionumerolla. Versionumero on aina nähtävissä binin osoitteessa. Osoitteen voi myös jakaa muille käyttäjille nähtäväksi katseluversiona (esimerkiksi http://jsbin.com/ohevev/2/watch), joka päivittyy reaaliaikaisesti sitä mukaa kun muokkausversiota päivitetään. Binistä voi jakaa myös vain valmiin tuloksen näyttävän näkymän (esimerkiksi http://jsbin.com/ohevev/2). Binistä voi myös tehdä itselleen kloonin, joka on kopio alkuperäisestä, mutta uudella osoitteella. Tätä ominaisuutta voi käyttää esimerkiksi opetuksessa antamalla opiskelijoille linkin alkuperäiseen tehtävänantona toimivaan biniin ja käskemällä opiskelijoita kloonaamaan sen itselleen ja tekemään omaan versioonsa käsketyt tehtävät.

JS Biniin on mahdollista myös rekisteröityä. Rekisteröitynyt käyttäjä pystyy selaamaan kaikkia muokkaamiaan binien versioita. Tarpeeksi uudessa JS Binin versiossa on lisäksi ominaisuus, joka suojaa rekisteröityneen käyttäjän aloittamat binit niin, että vain sama käyttäjä voi muokata sitä. Jos joku muu käyttäjä yrittää muokata tällaista suojattua biniä, luodaan siitä automaattisesti uusi klooni uudella url-osoitteella.

Muokattavaan biniin voi pudotusvalikosta lisätä yleisimpiä Javascript-kirjastoja. Listassa ovat valittavina muun muassa jQuery, jQuery-ui, jQuery Mobile, Bootstrap, Prototype ja MooTools. HTML-näkymään voi toki lisätä script-tagilla viittauksen myös mihin tahansa muuhun kirjastoon. HTML-, CSS- ja Javascript-palstoilla on lisäksi valittavissa asetus, joka määrää, missä muodossa niiden sisältö syötetään. HTML-palstaan on mahdollista syöttää puhtaan html-tekstin sijasta myös Markdown-syntaksilla kirjoitettua tekstiä, jossa esimerkiksi listat on merkitty rivin aloittavalla tähdellä. Sisältö on mahdollista kirjoittaa myös Jade-kielellä. Myös tyylit on mahdollista kirjoittaa normaalin CSS-kielen sijasta LESS- tai Stylus-kielillä. Javascript voidaan puolestaan korvata CoffeeScriptillä taikka muutamalla muulla Javascriptiksi käännettävällä kielellä. Vaihtoehtoisilla kielillä kirjoitetut sisällöt, tyylit sekä ohjelmakoodit on mahdollista muuntaa kirjoittamisen jälkeen html-, css- ja Javascript-koodiksi. Bin on myös mahdollista ladata itselleen yhtenä html-tiedostona, joka sisältää tyylisäännöt ja Javascript-koodin.

JS Bin tukee myös syntaksin korostusta sekä Zen Coding -lyhenteiden käyttöä.

JS Bin on alun perin toteutettu PHP-kielellä, mutta sen kehitys on sittemmin siirtynyt käyttämään Javascriptiä Node.js-alustalla. Ohjelma on asennettavissa käyttämään kumpaa tahansa näistä kielistä, mutta eräät viimeisimmistä ominaisuuksista toimivat vain Node.js-versiossa.

Kotisivu

http://jsbin.com

Lisenssi

MIT

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, palvelinohjelma

Asennus

JS Binin lähdekoodi ja asennusohjeet ovat saatavilla Githubista. Ohjelma vaatii toimiakseen Node.js-ympäristön. Sen varhaisemmat versiot toimivat myös PHP-alustalla.

Käyttöohjeet

Opasvideoita JS Binin käyttöön löytyy Youtubesta.

• Uusi bin valmiina aloitettavaksi. Näkyvissä HTML-palsta sekä tulostepalsta.
• Uudella binillä on yksilöivä url-osoite. Näkyvissä HTML-koodi, CSS-tyylit sekä niiden mukainen sivu.
• Javascriptillä voi luoda sivuun toiminnallisuutta.
• JS Binissä on suoraan pudotusvalikosta valittavissa joukko yleisimmin käytettyjä Javascript-kirjastoja.
• Bin voidaan jakaa muille pelkkänä lopputuloksen näyttävänä reaaliaikaisesti päivittyvänä sivuna, muokkaustilana, muuhun sivuun upotettavana elementtinä taikka koodin kehittymistä reaaliaikaisesti näyttävänä katselutilana.
• Sivun sisältö voidaan kirjoittaa html-koodin sijasta myös Markdown-merkintäkielellä taikka Jade-kielellä.
• Sisältö Markdown-kielellä. Tyylit voidaan kirjoittaa myös LESS- tai Stylus-kielellä.
• Ohjelmakoodi voi olla Javascriptin lisäksi kirjoitettu CoffeeScript-, Processing-, Traceur- tai TypeScript-kielillä.
• JS Bin käynnissä omalla koneella. Tietokantana toimii Sqlite. JS Bin osaa myös Emmet / Zen Coding -lyhenteiden käytön html-koodin kirjoittamiseen.
• JS Bin osaa myös Emmet / Zen Coding -lyhenteiden käytön html-koodin kirjoittamiseen.
• Rekisteröitynyt käyttäjä voi tarkastella listaa kaikista muokkaamistaan binien versioista.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Kig on vapaa työkalu geometristen kuvioiden piirtämiseen.
Kig on KDE edutainment -projektin interaktiivisen geometrian sovellus, jolla käyttäjä voi piirtää erilaisia geometrisia konstruktioita. Piirretyt kuviot ovat interaktiivisia, eli kuvion pisteitä ja muita osia voi liikutella, jolloin myös liikuteltavasta objekteista riippuvat muut kuviot päivittyvät. Ohjelmassa on monipuolinen valikoima käytettävissä olevia objekteja kuten piste, suora, puolisuora, jana, ympyrä, kulma, ellipsi sekä paraabeli. Objektien piirtämisessä voi hyödyntää leikkauspisteitä, keskipisteitä, kohtisuoria, kulmanpuolittajia sekä monia muita geometrisia käsitteitä. Objektien ominaisuuksia, kuten väriä, viivan paksuutta ja tekstejä, voi muokata hiiren oikealla näppäimellä objektin kohdalta saatavan kontekstivalikon kautta. Koordinaatistona ohjelmassa voi käyttää joko tavallista karteesista koordinaatistoa taikka polaarikoordinaatistoa.

Kig käsittelee piirrettyjä kuvioita objekteina ja niiden piirtäminen tapahtuu joko lisäämällä piirtoalustalle uusia pisteitä tai hyödyntämällä jo olemassa olevia objekteja. Esimerkiksi ympyrän voi määritellä kahden joko olemassa olevan tai vasta luotavan pisteen, keskipisteen ja kehäpisteen, avulla taikka yhden pisteen ja jo olemassa olevan janan pituuden avulla. Kuvion luomisen jälkeenkin objektit säilyttävät keskinäisen riippuvuutensa. Esimerkiksi, jos ympyrä on luotu käyttämällä sen säteenä jonkin olemassa olevan janan pituutta, muuttuu ympyrän koko, jos janan päätepistettä siirretään. Ohjelmassa on myös mahdollista määritellä omia makroja, eli uusia kuviotyyppejä. Esimerkiksi kahden pisteen välisen janan keskinormaali on mahdollista määritellä makroksi piirtämällä ensin kyseinen keskinormaali itse geometrisena konstruktiona ja opettamalla tämän jälkeen uudelle makrolle, mitkä piirretyn kuvion osista ovat syöte (kaksi pistettä) ja mikä tai mitkä lopputulos (keskinormaali). Ohjelman toimintaa on myös mahdollista skriptata Python-kielellä.

Kuvia on mahdollista tallentaa Kigin oman tiedostomuodon lisäksi useammassa bittikarttamuodossa, svg- ja xfig-vektorimuodoissa sekä asymptote- ja latex-muodoissa. Latex-muotoinen tallennus tapahtuu PSTricks-, Tikz/PGF- tai asymptote-piirtokäskyinä. Kigillä piirrettyjä kuvia on siis mahdollista käyttää monipuolisesti erilaisissa käyttötarkoituksissa.

Kig eroaa aiemmin esitellystä GeoGebrasta muun muassa sillä, että Kig keskittyy erityisesti geometriseen piirtämiseen, kun GeoGebra hallitsee lisäksi myös esimerkiksi funktioiden kuvaajien piirtämisen. Toinen ero on se, että Kig istuu natiivina sovelluksena ulkoasultaan ja käyttölogikaltaan paremmin muiden KDE-ohjelmien joukkoon, kun taas GeoGebra Java-sovelluksena toimii useammalla laitealustalla ja jopa www-sivulle upotettuna sovelmana.

Kotisivu

http://edu.kde.org/kig/

Lisenssi

GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus

Linux-jakeluihin Kig löytyy paketinhallinnan kautta. Muihin Unix-tyyppisiin järjestelmiin ohjelma löytyy tyypillisesti samaa kautta kuin muutkin asennettavat KDE-ohjelmat. Windows-alustalle KDE-ohjelmista on toistaiseksi tarjolla vasta kokeellisia versioita.

Käyttöohjeet

Kig-esittely Linux Journal -lehdessä.

Kig-käsikirja

• Kig ja tyhjä piirtoalue. Ylhäällä valikot ja toimintopalkki. Vasemmalla työkalupalkit pisteiden, janojen ympyröiden ja monien muiden objektien piirtämiseen. Oikealla paneelit muunnosten, kuten siirtojen, peilausten, kiertojen ja skaalausten tekoon.
• Kuvioita koostetaan erilaisista objekteista. Kuvassa kahden pisteen kautta piirretty suora sekä kahden pisteen välille piirretty jana. Parhaillaan piirretään ympyrää, jonka keskipisteenä on annettu piste ja säteeksi valitaan annetun janan pituus.
• Uusia objekteja voi luoda aiempien pohjalta. Kuvassa kaksi ympyrää, joiden keskipisteet ovat annetun janan päätepisteet ja säteinä toisen annetun janan pituus. Kuvassa muodostetaan ympyröiden leikkauspisteet.
• Kahden pisteen välisen janan keskinormaalin konstruointi. Ympyröiden säteinä käytetty kuvassa näkyvän janan pituutta, ympyröiden kaksi leikkauspistettä etsitty leikkauspistetyökalulla ja näiden leikkauspisteiden kautta piirretty suora, eli haettu keskinormaali. Kuvaan punaisella merkitty kulma on suora kulma, kuten käy ilmi kulmalle annetusta automaattisesti päivittyvästä tekstikentästä sekä kohtisuoruustestillä muodostuvasta, niin ikään automaattisesti päivittyvästä kentästä.
• Yhden objektin, esimerkiksi pisteen siirtäminen päivittää kaikkia siitä riippuvia muita objekteja.
• Ohjelmalla on mahdollista luoda uusia makroja piirtämällä ensin halutunlainen konstruktio ja sen jälkeen kertomalla makrotyökalulle, mitkä objektit ovat makron syötteitä ja mikä objekti makrolla tuotettava lopputulos.
• Kuva havainnollistaa, miten mikä tahansa ympyrän kaarta vastaava kehäkulma on puolet vastaavasta keskuskulmasta. Kuvan kaikki neljä pistettä ovat siirrettäviä.
• Kaikki tarjolla olevat objektit ovat valittavissa valikosta ja omia makroja tekemällä niitä voi luoda lisää.
• Ohjelmalla on mahdollista piirtää myös vektoreita ja muun muassa niiden summan, joka päivittyy alkuperäisiä vektoreita muokattaessa.
• Suoria, paraabeleja, ympyröitä, ellipsejä ja hyperbelejä voi piirtää niillä olevia pisteitä syöttämällä. Yleisen kartioleikkauksen voi syöttää antamalla viisi sillä olevaa pistettä. Kuvaajien karteesisen yhtälön voi laittaa tekstinä näkyviin. Tekstikentissä voi viitata muuttujilla objektien ominaisuuksiin, kuten suoran kulmakertoimeen tai ympyrän pinta-alaan. Objektien värejä, viivan paksuutta tai tyyliä, tekstejä yms. voi muuttaa hiiren kakkosnäppäimellä esiin tulevasta kontekstivalikosta.
• Ohjelma tukee useita geometrisia kuvauksia, kuten peilauksia ja kiertoja. Ohjelma opastaa objekteja piirtäessä käyttäjää sekä ikkunan alareunassa olevalla työkaluohjeella sekä hiiren viereen jo valmiiden objektien kohdalle siirryttäessä ilmestyvillä tilannekohtaisilla ohjeilla.
• Kolmannen asteen käyrä, paraabeli sekä paraabelin pisteeseen piirretty tangentti. Koordinaatistoksi valittu euklidisen koordinaatiston sijaan polaarikoordinaatisto.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

AbiWord on pieni ja kevyt tekstinkäsittelyohjelma monelle käyttöjärjestelmäalustalle.
AbiWord on erityisesti kevyeksi ja ketteräksi tehty tekstinkäsittelyohjelma. AbiWord on osa GnomeOfficea. Keveydestään huolimatta se kykenee hoitamaan tärkeimmät tekstinkäsittelyohjelman tehtävät sekä tukee useita eri tiedostomuotoja. Lisäksi se on saatavilla useille käyttöjärjestelmille. Ohjelman keveys on saavutettu osittain sillä, että itse ohjelma sisältää olennaisimmat tekstinkäsittelyohjelman toiminnallisuudet ja loput ominaisuudet on toteutettu lisäosina, joita voi asentaa ja ottaa pois käytöstä tarpeen mukaan. Ohjelman tukemia avattavia tiedostomuotoja ovat sen oman tiedostomuodon lisäksi muun muassa OpenOfficen ja LibreOfficen Writer-tekstinkäsittelyohjelmien tukema odt-tiedostomuoto, MS Wordin doc- ja docx-muodot, MS Worksin tiedostomuoto, WordPerfectin tallennusmuoto, rich text format (rtf) sekä html. Tallennuksen AbiWord osaa tehdä lisäksi useassa muussakin muodossa, kuten esimerkiksi pdf-, latex- ja epub-muodoissa. Osa tiedostomuotojen tuista on toteutettu lisäosana ja sitä kautta niitä on mahdollista asentaa tai luoda lisää. Ohjelmaa on mahdollista käyttää myös suoraan komentoriviltä muuntamaan tiedostoja yhdestä tiedostomuodosta toiseen. Tällä tavoin on mahdollista automatisoida vaikka doc-tiedostojen muuntoa esimerkiksi odt- tai pdf-muotoon.

Tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksista AbiWord tukee muun muassa muista vastaavista ohjelmista tuttuja tyylejä, listoja, taulukoita, kuvia, sisällysluetteloa, alaviitteitä sekä ylä- ja alatunnisteita. AbiWordiin voi kirjoittaa myös matemaattisia kaavoja, jotka syötetään LaTeX-kielellä. Ohjelma osaa oikoluvun valitulla kielellä. Tekstin eri osille voi olla valittuna eri kieliä. AbiWord tukee länsimaisen vasemmalta oikealle kirjoitettavan tekstin lisäksi myös oikealta vasemmalle kirjoittavaa tekstiä, joten sillä voi kirjoittaa myös vaikka arabiaa tai hebreaa. Ohjelman käyttöliittymä on käännetty useille kielille, mukaan lukien suomi.

AbiWordilla on mahdollista kirjoittaa myös esimerkiksi kirjepohjia, joissa on muuttuvia kenttiä, kuten vastaanottajan nimi ja osoite. Kenttiin täytettävät tiedot se osaa noutaa esimerkiksi tietokannasta tai vaikka pilkuin erotellusta tekstitiedostosta, csv-tiedostosta. Näin saadaan tulostettua vastaanottajille henkilökohtaiset kirjeet helposti. Ohjelman lisäosilla on mahdollista toteuttaa erilaisia hyödyllisiä toimintoja. Lisäosina löytyvät esimerkiksi BabelFish-käännöstyökalu, Wikipedia-lisäosa, jolla pystyy hakemaan kohdistimen kohdalla olevaa sanaa Wikipediasta, epub-tallennussuodatin, erilaisia yhteenvetotyökaluja sekä sanastoja.

Yhtenä AbiWordin erikoisuutena on sen yhteistyötoiminto, jota käyttämällä on mahdollista jakaa asiakirja toisen käyttäjän kanssa verkon yli ja muokata sitä yhdessä yhtä aikaa. Yhteismuokkaus voi tapahtua valinnan mukaan esimerkiksi AbiCollab-palvelun kautta, Xmpp-pikaviestiyhteyden (Jabber/GoogleTalk) kautta taikka lähiverkossa suoraan koneiden välille luodun yhteyden kautta.

Kotisivu

http://www.abisource.com/

Lisenssi

GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Mac OS X, Solaris, QNX

Asennus

Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin AbiWord löytyy suoraan paketinhallinnan kautta.

Esimerkkitiedostoja

Viikon_valo-65.abw

Viikon_valo-65.pdf

• AbiWord on kevyt tekstinkäsittelyohjelma, joka tukee oleellisimpia tekstinkäsittelyohjelman toiminnallisuuksia.
• Otsikkotyylin ominaisuuksien muokkausta.
• Teksti kiertää asiakirjaan liitettyjä kuvia. Oikoluku on alleviivannut sanat, joita se ei ole tunnistanut.
• Kuvan asetukset: teksti kiertää kuvan vasemmalta puolelta ja kuva on kiinnitetty suhteessa tekstikappaleeseen.
• Matemaattisen kaavan syöttäminen tapahtuu erilliseen kaavaikkunaan LaTeX-kielellä.
• Yhteistyötoiminnallisuudella kaksi käyttäjää voi muokata yhtä aikaa samaa asiakirjaa yhteistyössä verkon yli.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa