Maemo

2x32 MyPaint - Viikon VALO #84

Kirjoittaja: pesasa 4. Elokuu 2012 - 22:56

MyPaint on vapaa avoimen lähdekoodin piirto- ja maalausohjelma.
MyPaint on paineen tunnistavan piirtopöydän kanssa käytettäväksi suunniteltu piirto- ja maalausohjelma. Käyttöliittymä on ohjelmassa pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä. Ohjelma ei ole kuvankäsittelyohjelma vaan piirto-ohjelma, joten siitä puuttuvat kuvankäsittelyohjelmalle tyypilliset toiminnot ja siinä on keskitytty piirtotyökaluihin. Esimerkiksi "view"-valikosta löytyvät peilaukset ja kierrot eivät muuta itse kuvaa vaan vain sitä, miten kuva näytetään. Työkalun, piirtovärin ja työkalun keskeisimpien ominaisuuksien kuten jäljen paksuuden valinnat ovat ohjelmassa helposti tehtävissä ja käyttäjä voi keskittyä piirtämiseen ja maalaamiseen. Viimeisimmäksi käytetyt viisi väriä ovat nopeasti hiiren toisella nappulalla valittavissa ja työkaluhistoriakin on nopeasti nähtävissä ja valittavissa työkaluvalikossa. Myös suurin osa muista ohjelman toiminnoista on käytettävissä piirtämistä helpottavilla hiiri- tai näppäimistöoikopoluilla. Esimerkiksi piirtoalustaa voi siirtää nuolinäppäimillä ja työkalun piirtojälkeä suurentaa ja pienentää f- ja d-näppäimillä vastaavasti.

MyPaint sisältää valmiina lukuisia erilaisia piirtovälineitä ja niitä voi ladata verkosta lisää tai määritellä itse oman tarpeen mukaan. Valmiiden piirtotyökalujen joukosta löytyvät muun muassa lyijykyniä, hiiliä, vahaliituja, mustekyniä ja vesivärejä. Kustakin piirtotyökalusta voi nopeasti säätää muutamaa oleellisinta asetusta, kuten piirtojäljen paksuutta, läpinäkyvyyttä, kovuutta, hiiren seuraamisen hitautta sekä värien sekoittuvuutta. Pensselieditorilla on mahdollista muokata kaikkia kyseisen työkalun piirtojälkeen vaikuttavia muuttujia ja halutessaan tallentaa lopputulos uutena piirtotyökaluna.

MyPaintia voi käyttää tavallisella hiirellä, mutta oikeuksiinsa se pääsee, kun käytössä on paineen tunnistava piirtopöytä, jolloin eri työkalujen piirtojäljen paksuutta, tummuutta tai peittävyyttä voi säätää painamalla piirtoalustaa kynällä kevyemmin tai voimakkaammin. Esimerkiksi lyijykynäntyökalun käyttäminen piirtopöydällä antaa varsin aidon näköisen jäljen.

Varsinaisten piirtotyökalujen ja niihin vaikuttavien valintojen lisäksi MyPaint sisältää tuen tasoille, "luonnoslehtiön", pensselilistaeditorin sekä laajemman värityökalun. Tasoilla piirroksen osat voi piirtää toisistaan erillisille läpinäkyville piirtopinnoille, jotka näytetään päällekkäin ja joista osan voi halutessaan poistaa, piilottaa tai muuttaa läpikuultavaksi. Luonnoslehtiöön voi tehdä luonnoksia, värikokeiluja sekä muuta kokeilua ennen varsinaista piirtämistä. Laajemmalla värityökalulla voi valita värejä hieman monipuolisemmin kuin ikkunan yläreunassa tarjolla olevalla yksinkertaisemmalla väriympyrällä. Työkalulla voi muun muassa löytää värien vastavärejä tai muuten harmonisia värejä. Kunkin näistä työkaluista voi avata omaksi ikkunakseen tai telakoida pääikkunan reunaan.

MyPaint käyttää rajoittamatonta piirtoaluetta, joten piirtotila ei lopu eikä sitä tarvitse suurentaa kesken piirtämisen. MyPaint käyttää tallennusmuotonaan oletuksena OpenRaster-muotoa, eli .ora-päätteisiä tiedostoja. OpenRaster-tiedostomuoto on avoin vaihtoehto Adoben suljetulle PSD-tiedostomuodolle monitasoisten kuvatiedostojen tallennukseen ja vaihtoon eri ohjelmien välillä. Kuvat on mahdollista tallentaa myös PNG- tai JPG-muodossa.

Kotisivu: http://mypaint.intilinux.com/
Lisenssi: GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla: Linux, Windows, FreeBSD, Mac OS X, Maemo
Asennus: MyPaint löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta ja Windows-järjestelmiin asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. FreeBSD-alustalle ohjelma löytyy ports-kokoelmasta. Mac OS X:lle ohjelmasta löytyy myös jonkinlainen versio sen kotisivujen kautta. Ohjelma löytyy kotisivujen kautta myös Maemo-alustalle, eli esimerkiksi N900-puhelimelle.
Käyttöohjeet: Tutoriaali opastaa alkuun MyPaintin käytössä.; Lisää ohjeita ja materiaalia löytyy MyPaintin wiki-sivustolta.
Esimerkkikuvia: Rihanna by ~ChandanB; To the Hub by ~Nrekkvan; Keira Knigtley by =Thubakabra; African sad girl by ~Psymfonius; buffy by ~Ncmprhnsbl; Lisää MyPaintilla piirrettyjä kuvia

Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa

Viikko 36 - Marble

Kirjoittaja: pesasa 3. Syyskuu 2011 - 22:26

Marble on vapaa karttaohjelmisto, jolla maapalloa voi tarkastella joko pallona tai litteänä karttatasona usealla eri karttapohjalla.
Marble karttaohjemisto soveltuu maapalloon tutustumiseen monella eri tasolla. Ohjelmassa on mahdollista valita kartaston projektioksi joko pallon, litteä kartan tai Mercatorin projektion. Toisaalta myös karttapohja, eli teema, on valittavissa useista vaihtoehdoista. Yleiskuvaa maanosista, valtioista ja valtameristä voi tarkastella vaikkapa karttakirjoista tutun näköisellä "Atlas"-teemalla. Kaupunki- ja tiekartoiksi taas soveltuu paremmin "OpenStreetMap"-teema, jonka kartat ovat peräisin OpenStreetMap-palvelusta, jonka kartat on koostettu vapaaehtoisvoimin Wikipedian tavoin. Muita vaihtoehtoisia teemoja ovat muun muassa maata yöllä havainnollistava "Earth at Night", satelliittikartta, historialliset kartat eri vuosisadoilta sekä maapallon sääoloja kuvaavat kartat. Lisää karttoja on ladattavissa ohjelman versiosta riippuen joko suoraan ohjelman valikoista tai ohjelman kotisivulta. Lisäteemojen joukossa ovat esimerkiksi pyöräily- ja patikointikartat. Myös tarkasteltavan taivaankappaleen voi vaihtaa vaikka kuuksi, Venukseksi tai Marsiksi.

Marblesta löytyy "selaus"-välilehdeltä (navigation) hakutoiminto, jolla voi etsiä kartalta nimettyjä kohteita. Lista käytetyistä karttasymboleista löytyy "selite"-välilehdeltä (legends) ja sieltä voi myös kytkeä osan näytettävistä symboleista pois päältä niin halutessaan. Lisäksi ohjelmasta löytyy "reititys"-välilehdeltä (routing) työkalu, jolla voi Marblelta pyytää reittiohjeet annettujen kohteiden välille. Kulkutavaksi voi valita auton (nopein tai lyhin reitti), polkupyörän tai kävelyn.

Marblessa on liitännäisjärjestelmä, jonka avulla se voi esimerkiksi haluttaessa hakea verkosta kartan sijainteihin liittyvää lisäinformaatiota. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa "näytä"-valikosta päälle ja pois päältä laitettavat kuva-, sää- ja Wikipedia-verkkopalvelut. Rastimalla käyttöön kuvapalvelun, näyttää Marble kartalla kuvalinkkejä Flickr-palvelun kuviin niihin merkittyjen sijaintitietojen mukaan. Samoin Wikipedia-palvelu lisää kartalle linkkejä Wikipedia-artikkeleihin ja sääpalvelu säätietoja erinäisiltä sääasemilta.

Jos Marblea aikoo käyttää ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi matkalla, on kartoista mahdollista ladata haluttu alue etukäteen omalle koneelle. Näin Marblea voi käyttää navigointiin myös yhteydettömässä tilassa.

Kotisivu: http://edu.kde.org/marble/
Lisenssi: GNU LGPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla: Linux, Windows, Mac OS X, Maemo
Asennus: Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta. Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivuilta.

Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Viikko 35 - Freeciv

Kirjoittaja: pesasa 26. Elokuu 2011 - 19:54

Freeciv on vuoropohjainen strategiapeli. Pelaaja on heimopäällikkö joka johtaa väkensä vuodesta 4000 eKr. härkävankkurien ajasta avaruusteknologiaan ja maailmanvallaksi.

Pelaaja perustaa kaupunkeja, rakentaa kaupunkeihin viljasiiloja, temppeleitä, kirjastoja jne. Rakentamalla laivoja voi valtakuntaansa laajentaa saarille ja naapurimantereelle. Kehittämällä teknologioita saa käyttöönsä lisää rakentamiskohteita ja parempia laivoja. Pelin voittaa perussäännöillä se, jolla sovittuna pelin loppumisvuonna on eniten pisteitä, tai ainoa jäljelle jäänyt pelaaja tai pelaaja joka ensiksi saa avaruusaluksensa perille Alfa Centaurin aurinkokuntaan. Youtubesta löytyy videoita pelistä selostuksen kera (englanniksi tosin).

Freeciv osaa yksinpelin ja moninpelin. Moninpeliä voi pelata netissä kaikki osallistujat samaan aikaan tietokoneensa äärellä tai pitkänä pelinä, jossa pelataan yksi pelivuoro vuorokaudessa tai muuta sovittua tahtia. Nämä pitkät pelit kestävät puolesta vuodesta vuoteen.

Freeciv on käännetty 32 kielelle, myös suomeksi. Heimoksi voi valita suomalaiset, tai jonkun muun kymmenistä kansakunnista.

Kaupallinen vastine Freeciville on Civilization -pelisarja, erityisesti Civilization II. Toki käyttöliittymää on uudistettu monipuolisemmaksi ja "nykyaikaisemmaksi". Freecivissä pelin säännöt ovat muokattavissa, saatavilla on grafiikkapaketteja joilla pelin ulkonäköäkin voi muokata, valmiita karttoja pelattavaksi on saatavilla ja muitakin valmiita modauspaketteja on tehty.

Pelistä oli myös HTML5:ttä tukevassa selaimessa pelattava versio Freeciv.net, mutta se lienee nyt lopetettu. Vapaana ohjelmana sen lähdekoodi on kuitenkin yhä saatavilla Github-palvelussa. Youtubesta löytyy esittelyvideo.

Moninpeliin löytyy vastustajia, esimerkiksi freeciv.fi on aloittamassa pitkää peliä syyskuun 5. päivä. Valitsemalla käynnistyksessä "Yhdistä verkkopeliin" ja välilehti Internet-metapalvelin saa luettelon peleistä joihin voi liittyä. Peliä voi pelata myös paikallisverkossa LAN-pelinä, tällöin käynnistetään pelipalvelin ja pelaajat valitsevat välilehdellä Paikallisverkko palvelimen johon liittyvät. Pelaamaan voi opetella tietokonevastustajia vastaan pelaamalla, sitten kun ne tuntuvat liian helpolta saattavat ihmisvastustajat olla tiukempi vastus. Pelissä voi olla ihmispelaajia ja tietokonepelaajia samaan aikaan, suurin pelaajamäärä on 128.

Osallistuessasi moninpeliin varmistu etukäteen voivasi pelata peli loppuun asti. On hyvin epäkohteliasta lopettaa peli kesken, koska se pilaa muiden pelin.

Pelissä voi joutua sotimaan naapurivaltioita vastaan, mutta sotimista voi pyrkiä välttämään. Pelin voi voittaa käymättä yhtään sotaa. Hyvät suhteen naapurivaltioihin auttavat menestymään, toki pitää kilpailla jotta menestyy paremmin kuin naapurit.

Freeciviä kehitetään koko ajan, uusin versio 2.3.0 julkaistiin 8. elokuuta. Ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1996.

Kotisivu: http://freeciv.wikia.com
Lisenssi: GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla: Linux, Windows, Unixit, Mac OS X, OS/2, Cygwin, AmigaOS ym. http://en.wikipedia.org/wiki/Freeciv#Compatibility
Asennus: Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta. Ubuntulle löytyy Playdebistä. Voi myös kääntää itse, esimerkiksi Debian GNU/Linuxille onnistuu näin helposti kunhan käännin ja tarvittavat kehityskirjastot on asennettu.
Käyttöohjeet: http://freeciv.fi/wiki/Opas Suomenkielisen Freeciv -yhteisön lyhyt opas; http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual Kattava käsikirja, saatavilla seitsemällä kielellä (muttei suomeksi).; http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials Aloitusoppaita peliin, englanninkielisiä; Civilization ja Civilization II pelien ohjekirjat pätevät aika hyvin, jos semmoinen sattuu olemaan käsillä

Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman

Viikko 13 - Firefox

Kirjoittaja: pesasa 26. Maaliskuu 2011 - 23:24

Mozilla Firefox on suosittu avoimen lähdekoodin www-selain, josta on juuri julkaistu uusi, entistäkin parempi versio 4.

Mozilla-projektin Firefox-selain on saavuttanut vakiintuneen aseman Suomessa. Tilastojen mukaan noin puolet suomalaisesta www-selailusta tapahtuu Firefox-selaimella. Firefox onkin erinomainen ja hyvin standardeja noudattava selain. Vasta julkistetussa Firefox 4 -versiossa on monia uusia tai uusittuja ominaisuuksia.

Käyttöliittymä

Uuden version ulkoasun ehkä silmiinpistävin muutos on se, että välilehdet on siirretty osoiterivin yläpuolelle, kuten esimerkiksi Googlen Chrome-selaimessa. Tämä onkin loogista, koska osoite on aina välilehdessä avoinna olevan sivun ominaisuus. Jos välilehtien aiempi asettelu miellyttää kuitenkin enemmän, on siihen helppo palata. Muutenkin ulkoasu on entistä helpompi muuttaa minimalistiseksi, jolloin itse sivun sisällölle jää enemmän tilaa. Esimerkiksi kaikki valikkotoiminnot saa yhden Firefox-painikkeen taakse, jolloin tilaa säästyy. Tämä on erityisen hyödyllistä minikannettavissa, joissa näytöllä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa. Tilaa on pyritty myös säästämään yhdistämällä "päivitä"- ja "pysäytä"-painikkeet yhdeksi napiksi.

Usein taustalla auki olevien web-sovellusten (sähköposti, Twitter, jne.) välilehdet on nyt mahdollista muuttaa vähemmän tilaa vieviksi sovellusvälilehdiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niiden välilehdissä näkyy vain sivun kuvake ilman otsikkotekstiä. Jos välilehtiä on auki paljon voi niitä järjestellä ryhmiin Panoramalla. Välilehtien välillä siirtyminen onnistuu myös kirjoittamalla osoiteriville hakusanan, jolloin Firefox näyttää hakutuloksia selaimen historiasta, kirjanmerkeistä sekä avoinna olevista välilehdistä. Välilehden vaihtaminen tätä kautta voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, jos niitä on auki monta yhtä aikaa ja oikean välilehden löytäminen selaamalla olisi hankalampaa.

Windows 7 -ympäristössä käyttöliittymää on lisäksi tehostettu kosketusnäyttöä käytettäessä monikosketustuella, joka siis mahdollistaa esimerkiksi sivujen zoomaamisen kahdella sormella vetämällä.

Suorituskyky

Selaimen toimintaa on nopeutettu ja tämä näkyy muun muassa nopeampana käynnistymisenä ja sivujen graafisten esityksen nopeampana piirtämisenä. Lisäksi javascriptin käsittely on nopeutunut uuden JägerMonkey-JavaScript-moottorin myötä. Testit osoittavat javascriptin suorituksen olevan monta kertaa nopeampaa kuin aiemmissa versioissa. Huomiota on kiinnitetty myös tavallisen selaamisen sujuvuuteen. Esimerkiksi uusien välilehtien avaamista on nopeutettu.

Firefoxin kaatumissuoja tarkoittaa lisäosien parempaa kapselointia, joka suojaa itse selainta lisäosan (Flash, Quicktime, Silverlight,...) mahdolliselta kaatumiselta. Pelkän lisäosan huono käyttäytyminen ei siis vaikuta itse selaimeen.

Uusia ominaisuuksia

Uusista ominaisuuksista suuri osa keskittyy html5-nimen ympärille. Itse html5:n tukea on kehitetty entisestään sekä siihen liittyviä css3-tyylien käsittelyä sekä ECMAScript5-tukea. Uusista html5-ominaisuuksista yksi näkyvimmistä on varmaankin video-tagin tuki WebM-videoille, joka mahdollistaa esimerkiksi Youtuben käytön html5:llä ilman Flash-laajennosta. Myös äänen käsittelyn mahdollisuudet lisääntyvät, kun äänidataa voi lukea ja tuottaa suoraan javascriptillä.

Firefox on osannut jo pitkään näyttää skaalautuvaa vektorigrafiikkaa (svg). Nyt kuitenkin tuki on laajentunut svg:n käyttöön suoraan html5:n seassa, erillisinä kuvatiedostoina img-tagillä (jpg-, png- ja gif-kuvien tapaan) sekä taustakuvina. Suoraan html5:n sekaan upotettua svg-kuvaa voidaan käyttää esimerkiksi graafien ja tilastojen näyttämiseen. Siis tilanteisiin, joihin nykyisin usein käytetään erillisiä Flash-sovelluksia. Tuki svg-tiedostoille img-tagissa avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Esimerkiksi Wikipediassa suuri osa kaavioista, kartoista, lipuista yms. piirtokuvista on toteutettu svg-kuvina, mutta selainten rajoitusten takia ne tällä hetkellä muunnetaan png-kuviksi sivuilla käytettäessä. Tulevaisuudessa svg-kuvia voitaisiin siis alkaa käyttää suoraan. Taustakuvina svg-tiedostot mahdollistava korkealaatuisten, mutta tallennustilaltaan kompaktien ja hyvin skaalautuvien kuvien käytön.

Firefox tukee myös avoimia kirjasintiedostomuotoja (mm. WOFF, TrueType ja OpenType). Näin www-sivun tai web-sovelluksen tekijän ei tarvitse enää rajoittua sivun käyttäjän koneelle varmasti asennettuihin fontteihin vaan käytettävät fontit voidaan ladata palvelimelta muun sisällön mukana. Vaarana toki on, että sivujen tekijät innostuvat tekemään huonosti luettavia sivuja mitä ihmeellisemmillä kirjasimilla. Toisaalta palvelimelta ladattavat kirjasimet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia muun muassa matemaattisen tai jonkin muun erikoisalan erikoismerkkejä vaativan tekstin esittämiseen.

Matematiikan esittäminen verkossa on kehittynyt myös MathML-kielen esityksen parantumisen kautta. Firefox on jo ennestään ollut edelläkävijä MathML-muotoisten matemaattisten kaavojen näyttämisessä, mutta nyt tuota osa-aluetta on kehitetty edelleen. Esimerkiksi sisäkkäisten neliöjuurten sekä murtoluvun ympärillä olevan neliöjuuren esittäminen on muuttunut selvästi paremmaksi.

Kotisivu: http://www.mozilla.com/firefox/
Lisenssi: MPL/GPL/LGPL -kolmoislisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla: Linux, Windows, Mac OS X, Android, Maemo
Asennus: Asennuspaketit löytyvät Firefoxin omilta kotisivuilta. Linux-jakeluissa selain löytyy jakelun omasta pakettivarastosta joko Firefox-brändillä tai brändäämättömänä nimellä IceWeasel (mm. Debianissa). Firefox 4 ilmaantuu Linux-jakeluihin joko uusien jakeluversioiden ilmestymisen myötä taikka jo aiemmin riippuen jakelun päivityspolitiikasta.
VALO-CD: VALO-CD:n versiolla 6 on vielä vanhempi Firefox, mutta seuraavan VALO-CD:n version myötä mukaan tulee todennäköisesti uusi Firefox 4.
Lisää luettavaa: Ominaisuudet