Kirjautuminen

3x01 Avoin Oppikirja.fi - Viikon VALO #105

4.5
Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

Avoin Oppikirja.fi on sivusto, jolle kootaan oppikirjoja avoimella lisenssillä kaikkien vapaaseen käyttöön.
valo105-avoinoppikirja.fi_.png Avoin Oppikirja.fi -sivustolla on jo julkaistu pieni joukko matematiikan ja ohjelmoinnin alkeiden oppikirjoja, jotka kaikki on julkaistu avoimella lisenssillä kaikkien käytettäviksi ja muokattaviksi. Kirjat on suunnattu ala- ja yläkouluun sekä lukiokursseille. Osa kirjoista on yksittäisiä kursseja varten, osa muodostaa kirjasarjan, kuten yläkoulukäyttöön tarkoitetut Avoin matematiikka -kirjat. Osaa on jo käytetty opetuskäytössä ja osa materiaalista on niin tuoretta, että se odottaa vielä ensimmäistä käyttöönottajaansa.

Kirjoista Vapaa matikka 1 ja Vapaa matikka 2 ovat ensimmäiset kirjat uudessa lukion pitkän matematiikan kirjasarjassa. Näiden kirjojen ensimmäiset versiot kirjoitettiin syksyn ja talven 2012 aikana kahdessa Oppikirjamaratoniksi kutsutussa viikonlopun mittaisessa pyrähdyksessä. Kirjojen kirjoittajina toimi joukko matematiikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Kirjat ja niiden raakamateriaali julkaistiin Github-palvelussa vapaasti saataville ja niiden viimeistely ja kohennus jatkuu yhteisöllisesti. Tämän palvelun kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kirjasta löytämästään virheestä sekä myös ehdottaa korjausta tai muuta parannusta kirjaan. Kolmantena kirjana tässä sarjassa on Vapaa matikka 11, joka kirjoitettiin alun perin kustantajalle, mutta joka jäikin lopulta sitä kautta julkaisematta. Jatkoa tälle kirjasarjalle on luvassa seuraavassa Oppikirjamaratonissa.

Osa kirjoista on siis jo varsin valmiita teoksia ja osa hyviä ensimmäisiä versioita, jotka kehittyvät ajan saatossa. Avoin Oppikirja.fi -sivuston ja -projektin takana toimii Avoimet oppimateriaalit ry, joka lupautuu mielellään auttamaan avoimien oppikirjojen julkaisemisessa ja levittämisessä. Asiasta kiinnostuneita kehotetaankin osallistumaan joko käyttämällä, oikolukemalla, muokkaamalla ja kehittämällä jo julkaistuja kirjoja tai tuomalla julkisuuteen ja avoimeksi pöytälaatikosta löytyviä oppimateriaaleja.

Kotisivu
http://avoinoppikirja.fi/
Lisenssit
CC-BY ja CC-BY-SA

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

2x52 Tieteen termipankki - Viikon VALO #104

5
Keskiarvo: 5 (5 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

Tieteen sanasto koolla Tieteen kansallisessa termipankissa.
valo104-tieteentermipankki.png

Tieteen termipankin tavoitteena on kerätä eri tieteenalojen sanastot yhteen paikkaan vapaasti käytettäväksi. Tähän mennessä kasvitieteen ja kielitieteen aloilta löytyy tuhansia termejä. Termipankin sisältö tuotetaan pääosin terminologisin menetelmin. Perinteisissä sanakirjoissa tietueet ovat sanoja, joilla voi olla useita eri merkityksiä. Termistössä lähtökohtana on käsitteet ja niiden muodostamat hierarkiat. Tällöin esimerkiksi "lehti (leaf)" ja "lehti (magazine)" ovat kaksi eri käsitettä, vaikka niillä onkin suomen kielessä sama ilmaisu. Ilmaisujen lisäksi käsitteillä on sen toisista käsitteistä erottava määritelmä ja mahdollisesti selventävä selite sekä käännösvastineita eri kielillä.

Tieteen termipankin määritelmät auttavat opiskelijoita ymmärtämään tieteellisiä tekstejä ja käännösvastineet auttavat kääntäjää käännöksien valinnassa. Tieteen parissa toimiville termipankki helpottaa keskustelua eri tieteenalojen välillä, kun tiedetään mitkä eri aloilla käytetyt ilmaisut tarkoittavatkin samaa ja mitkä samat ilmaisut tarkoittavatkin eri asioita. Monilla aloilla suomenkielinen termistö on vielä puutteellinen tai vakiintumaton. Vaikka tieteen termipankki onkin tarkoitettu kuvailevaksi, voi siellä myös käydä keskustelua, ehdottaa uusia ilmaisuja ja vaikuttaa mitä sanoja tullaan käyttämään.

Ajatus kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat kattavasta termipankista on peräisin vuonna 2009 julkaistusta kielipoliittisesta toimintaohjelmasta Suomen kielen tulevaisuus. Hanke käynnistyi 2011 ja itse wikialustaa on kehitetty vuoden 2012 ajan. Sisältöä on tuotu ja tuotettu kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen pilottihankkeissa. Myös muille aloille on perustettu työryhmiä hiljattain; ja mukaan pääsee milloin tahansa.

Semanttisen MediaWikin ansiosta tietoja voi syöttää helposti lomakkeilla, ja tiedot ovat myös koneellisesti luettavissa eri muodoissa.

Kotisivu
http://tieteentermipankki.fi
Lisenssi
CC-BY-SA (muutamin poikkeuksin)
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkoselaimet
Kohderyhmä
Tutkijat, opiskelijat, kääntäjät

Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

2x51 WordPress - Viikon VALO #103

5
Keskiarvo: 5 (2 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

WordPress on helppokäyttöinen työkalu verkkosivujen luomiseen. valo103-wordpress.png
WordPress on palvelimelle asennettava sisällönhallintaohjelmisto, jota erityisesti blogin kirjoittajat käyttävät. Ohjelmisto on helposti muovattavissa ja laajennettavissa, jolloin sitä voi käyttää myös muunlaisen sisällön julkaisuun. Sen avulla voi kirjoittaa blogiviestejä tai luoda staattisia Web-sivuja. Lisäykset ja muutokset tehdään nettiselaimella. Kirjoittaja kirjautuu nettisivuille käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, jonka jälkeen avautuu ohjausnäkymä. Valikoissa on toimintoja uusien artikkelien ja sivujen kirjoittamiseen sekä kommenttien, käyttäjien ja asetusten hallintaan.

Ohjelmiston kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat keskittyä sisällön tuottamiseen ilman että tekniset asiat häiritsevät työntekoa. Suunnittelussa on pyritty siihen, että WordPress on helppo asentaa ja käyttää. Käyttäjän tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia oletusasetuksiin. Tekijöiden tavoitteena on, että asennusaika pysyy alle viidessä minuutissa. Jatkossa WordPress päivittyy hallintapaneelin nappulaa painamalla. Tekijät ovat julkaisseet ison ohjelmistopäivityksen noin puolen vuoden välein.

Käyttöliittymässä on pyritty selkeyteen ja turhia ominaisuuksia on yritetty rajata. Sivuston sisältöä voi hallita yksin tai yhdessä muiden käyttäjien kanssa ja käyttäjäprofiileilla määritellään, minkälaisia muutoksia kukin saa tehdä. Sisältö voidaan julkaista kaikille nähtävinä, yksityisinä tai salasanalla suojattuina sivuina. Sivustojen ulkoasua voi muuttaa teemoilla, ja muutokset näkyvät heti koko sivustolla. Teemoja voi ladata WordPressin kotisivuilta tai tehdä ja muokata itse. Syntyneet sivut mukailevat W3C:n standardeja ja skaalautuvat erikokoisille ruuduille. Oletuksena kommenttikenttä on aktivoitu, jolloin lukijat voivat lähettää palautetta kirjoittajalle.

WordPress-ohjelmistoon on saatavilla kattava valikoima lisäosia. Lisäosan avulla voi esimerkiksi suodattaa kommenttien roskapostiviestejä, optimoida sivut hakukonetta varten tai yhdistää sosiaalisen median palveluita omille sivuilleen. Lisäosia voi ladata WordPressin kotisivuilta tai suoraan ohjelman oman hallintapaneelin avulla. Käyttäjät voivat arvostella lisäosia, jolloin sopivan löytäminen kymmenientuhansien joukosta helpottuu.

Asentaminen vaatii PHP:tä ja MySQL:ää tukevan palvelimen. Monet webhotellit tarjoavat palvelun, jossa WordPressin voi aktivoida yhdellä hiiren napsautuksella. Jos WordPress-ohjelmistoa haluaa kokeilla ilman omaa palvelinta, voi käyttää sitä hyödyntäviä Web-sivustoja. Esimerkiksi WordPress.com käyttää alustanaan WordPress-ohjelmistoa, mutta toiminnot ovat rajallisempia.

Kotisivu
https://fi.wordpress.org/
Lisenssi
GNU GPL v2
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Ohjelman voi ladata WordPressin kotisivuilta tai useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Useilla webhotelleilla on yhden klikkauksen asennus.

Teksti: Mikko Harhanen
Kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

2x50 Subversion - Viikon VALO #102

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Subversion on versionhallintajärjestelmä, varsin suosittu vapaissa ohjelmistoprojekteissa.
valo102-subversion.png Versionhallinnalla hallitaan muutosta. Erityisesti ohjelmistoprojekteissa on tarpeen pitää kirjaa ohjelmakoodiin tehdyistä muutoksista. Versionhallintajärjestelmä näyttää milloin ja mikä muutos on tehty, kuka sen teki ja mahdollisesti muutakin tietoa. Versionhallintajärjestelmästä on saatavilla halutun tiedoston vanhakin versio, tai voi verrata tiedoston kahta versiota. Tästä on hyötyä, jos ohjelma toimi toissapäivänä mutta ei toimi nyt, ja halutaan nähdä mitä on muuttunut.

Ohjelmistoprojektien lisäksi mitä tahansa projektia, jossa käsitellään tiedostoja voi pyrkiä saamaan ruotuun versionhallinnalla. Erityisesti versionhallinta sopii, jos tiedostot ovat tekstitiedostoja, koska tällöin versionhallintajärjestelmä pystyy muodostamaan deltan, eli kahden peräkkäisen tiedostoversion välisen eron. Tästä on hyötyä tallennustilan säästönä, voidaan esimerkiksi tallentaa tiedoston ensimmäinen versio kokonaan ja sen jälkeen vain deltat, joista sitten pystytään muodostamaan tiedoston haluttu versio.

Versionhallintajärjestelmiä on useita. Yksi varsin suosittu on Subversion. Subversion kehitettiin alun perin CVS:n korvaajaksi. Tavoitteena oli lisätä CVS:tä puuttuvat ominaisuudet ja korjata kiusaavat viat. Projekti keskittyi tavoitteeseensa eikä alkanut kehittämään versionhallintajärjestelmää joka korvaisi kaikki versionhallintajärjestelmät, niinpä projekti valmistuikin ajallaan ja lopputulos oli hyvä. Wikipedia vertailee versionhallintajärjestelmiä: Comparison_of_revision_control_software.

Toinen tunnettu ja suosittu vapaa versionhallintajärjestelmä on Git. Toisin kuin Subversion, Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä, ts. jokainen "asiakas" tallentaa kaiken projektin tiedon ja voi toimia myös "keskuspalvelimena". Git suunniteltiin nimenomaan Linux-ytimen kehitysprojektille, mutta käyttäjiä on hyvin paljon muitakin. Tässä pikakurssissa näytetään miten sama asia tehdään Git:llä ja Subversionilla.

Käytettäessä versionhallintaa noudetaan ensin työkopio versionhallinnan varastoalueelta (check-out). Terminologia vaihtelee hieman eri versionhallintajärjestelmissä, mutta Subversionissa varastoalue nimetään repositoryksi. Työkopiota muokataan, eli tiedostoja muutetaan, lisätään tai poistetaan. Tässä vaiheessa tulisi tarkistaa työkopion tiedostojen olevan kunnossa, esimerkiksi ohjelmoitaessa katsotaan ettei kääntäjä ilmoita virheistä tiedostoissa. Työkopio tallennetaan varastoalueelle toiminnolla commit (eli tehdään check-in). Tästä työnkulusta on kaavio kuvassa SVN Työnkulkukaavio.

Projektin muut työntekijät menettelevät samalla tavalla. Muiden tekemät muutokset saa omaan työkopioonsa tekemällä svn update, se noutaa varastoalueelta muutokset omaan työkopioon. Tämän jälkeen varastoalue ja oma työkopio ovat synkronissa.

Halutun version voi merkitä, eli tehdään sille tag. Komennolla svn copy luodaan nimetty snaphot, jossa on halutun version mukaiset tiedostot koko projektista. Esimerkiksi julkaistaessa versio halutaan myöhemminkin päästä käsiksi tiedostoihin juuri sellaisina kuin ne olivat versiota julkaistaessa.

 $ svn copy http ://svn.example.com/repos/calc/trunk \ 
    http ://svn.example.com/repos/calc/tags/release-1.0 \ 
    -m "Tagging the 1.0 release of the 'calc' project."
 Committed revision 902.
Kun julkaisun jälkeen jatketaan projektin kehittämistä, tarvitaan kehityshaaroja. Seuraavaa versiota kehitetään päähaarassa (joka Subversionissa on trunk), vanhaan versioon tehdään korjauksia sivuhaarassa joka nimetään julkaistun version mukaan tai miten nyt halutaan. Vanhan version vikoja korjaavat ohjelmoijat noutavat työkopiokseen sivuhaaran, uutta versiota kehittävät käyttävät päähaaraa. Tarvittaessa voidaan limittää muutoksia haarojen välillä, esimerkiksi sivuhaarassa on korjattu vika joka on myös päähaarassa, tällöin limitetään muutos päähaaraan (svn merge).

Subversion ja muutkin versionhallintajärjestelmät toimivat myös varmuuskopiona. Kun käsiteltävät tiedostot on tallennettu versionhallintaan, ovat tiedostot sieltä saatavissa jos onnistuu hävittämään ne työkopiostaan. Mikäli versionhallinnan varastoalue on etäkoneella, saa versioidut tiedostot takaisin vaikka oma tietokone tuhoutuisi kokonaan.

Subversionin ensimmäinen versio julkaistiin 12 vuotta sitten 20. lokakuuta vuonna 2000. Hieman historiaa Subversionista. Uusin versio 1.7.7. julkaistiin 9. lokakuuta 2012, varsin tuore siis. Kehitys jatkuu.

Kotisivu
http://subversion.apache.org
Lisenssi
Apache License, versio 2.0.
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, Linux, Mac OS X, Unix, Windows, luultavasti kaikille muillekin käyttöjärjestelmille.
Asennus
Linux-jakeluissa löytyy jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille kotisivulta tai muualta, Androidille esimerkiksi Google Play tarjoaa ilmaisia ja maksullisia subversion-ohjelmia.
Käyttöohjeet
Erinomaiset käyttöohjeet ovat saatavilla vapaana kirjana, joka on julkaistu samalla ASL käyttöoikeudella kuin ohjelmakin
Youtubessa on viiden minuutin video Subversionin olemuksesta ja versionhallinnan tarpeellisuudesta

Teksti: Taleman
kuvat: Taleman, Pesasa

Julkaise syötteitä