Kirjautuminen

4x01 Noto - Viikon VALO #157

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Noto on yksinkertainen työkalu muistiinpanojen ja TODO-listojen tekemiseen Jollalla.
valo157-noto.png Noto on SailfishOS-käyttöjärjestelmässä, eli Jolla-puhelimessa, toimiva muistiinpanotyökalu, jolla voi tehdä vapaamuotoisia muistiinpanoja tai listamuotoisia tehtäväluetteloita. Kullekin tehtävälle tai luettelolle annetaan otsikko, jotka näytetään luettelona ohjelman päänäkymässä. Ohjelman alasvetovalikosta voi lisätä uusia muistiinpanoja tai tehtävälistoja. Päänäkymän luettelossa näkyvän muistiinpanon tai tehtävälistan voi poistaa painamalla sitä pitkään ja valitsemalla "Delete"-toiminnon. Poistolla on Sailfish-ohjelmien tapaan viiden sekunnin katumisaika, jonka aikana sen voi perua.

Muistiinpanot ovat täysin vapaamuotoista tekstiä ja soveltuvat hyvin lyhyiden muistettavien asioiden ylös kirjaamiseen. Tehtävälista puolestaan koostuu luettelosta muistettavia ja tehtäviä asioita. Kunkin asian kohdalla on SailfishOS:n Silica-tyyppinen "rastiruutu", eli pieni sytytettävä "valo", jolla voi merkitä kyseisen tehtävän tehdyksi. Kun tehtävä merkitään tehdyksi, sen teksti muuttuu samalla himmeämmäksi ja se putoaa listan loppuun, jolloin tekemättömät tehtävät pysyvät aina listan kärjessä. Tehtävälista soveltuu hyvin esimerkiksi kauppalistaksi, johon on helppo merkitä ostoskoriin jo kerätyt tuotteet.

Ohjelman etusivu (cover), eli SailfishOS:n moniajonäkymässä näkyvä käynnissä olevaa ohjelmaa edustava kuva sisältää kaksi pyyhkäisemällä käytettävää toimintoa: muistiinpanon ja tehtävälistan lisäämiset.

Ohjelman lähdekoodi on julkaistu GitHub-palvelussa ja sen lisenssinä on ohjelman about-sivulla ilmoitettu kolmekohtainen BSD-lisenssi.

Kotisivu
https://github.com/llelectronics/noto
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jolla-puhelimen sovelluskaupasta.
Muita esiteltyjä muistiinpano- ja tehtävätyökaluja
Emacs Org-mode
Tomboy
TiddlyWiki

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

3x52 DOSBox - Viikon VALO #156

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

DOSBox on emulaattoriohjelmalla, jolla voi ajaa nostalgisia DOS-aikakauden ohjelmia ja pelejä.
valo156-dosbox.png DOSBox mahdollistaa vanhojen DOS-ohjelmien ja erityisesti -pelien käyttämisen useilla nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä. Se löytyy ainakin Windows-, Linux-, Mac OS X-, FreeBSD-, BeOS-, OS/2-, RISC OS- ja Solaris-järjestelmille. Itse DOS-alustan emuloinnin lisäksi DOSBox emuloi myös 286/386-suorittimia, tiedostojärjestelmiä, erilaisia DOS:in kanssa käytettyjä muistijärjestelmiä, näyttötyyppejä sekä DOS-aikakauden yleisimpiä äänikortteja. Prosessoriemuloinnin ansiosta DOSBox toimii myös Arm-pohjaisessa Raspberry Pi -minikoneessa.

DOSBox käynnistyy omaan ikkunaansa, jossa näytetään DOS-järjestelmän komentokehotetta matkiva käyttöliittymä. Ohjelma käynnistyy Z-asemalta, joka sisältää muutamia järjestelmän perusohjelmia. Muiksi asemiksi DOSBoxiin voi liittää mount-komennolla isäntäjärjestelmän hakemistoja taikka esimerkiksi cd- tai dvd-aseman. Koska DOSBox osaa matkia tarvittavia muistityyppejä ja yleisimpiä äänikortteja, käynnistyvät monet ohjelmat jopa helpommin kuin aikoinaan aidoilla DOS-versiolla. Myös esimerkiksi näppäimistöasetusten muuttaminen suomalaiseksi tapahtuu helposti keyb fi -komennolla.

DOS-ajan näyttöjen pienen resoluution vuoksi DOSBox-ikkuna on varsin pieni, mutta sen voi alt+enter-näppäinyhdistelmällä suurentaa koko näytön kokoiseksi. Ohjelmat, joissa käytetään hiirtä, kaappaavat hiiren oletuksena omaan käyttöönsä ensimmäisellä hiiren klikkauksella, mutta hiiren voi vapauttaa taas isäntäjärjestelmän käyttöön painamalla ctrl+F10-yhdistelmää. Muita näppäinyhdistelmiä ohjelmasta löytyy esimerkiksi ohjelmien suorituksen nopeuttamiseen ja hidastamiseen tai vaikka kuvakaappausten ja videokaappausten ottamiseen.

Vanhoja DOS-pelejä voi joiltakin löytyä vielä varastoista. Myös verkosta löytyy lukuisia "abandonwareksi" kutsuttuja pelejä ja ohjelmia. Abandonwareksi mainittujen ohjelmien kanssa kannattaa muistaa, että vaikka niiden tekijät ovakin hylänneet ne ja lopettaneet niiden kehittämisen ja myynnin, eivät niiden tekijänoikeudet ole silti välttämättä päättyneet. Osa tällaisista ohjelmista on saatettu vapauttaa avoimeksi lähdekoodiksi tai pelkästään vapaasti käytettäväksi freewareksi. Joidenkin hylätyiltä vaikuttavien pelien tai ohjelmien käyttöön ei puolestaan ole virallista lupaa.

Kotisivu
http://www.dosbox.com
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, BeOS, FreeBSD, OS/2, RISC OS, Solaris
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivuilta. Linux-jakeluissa DOSBox on asennettavissa suoraan paketinhallinnasta.
Ohjeita
DOSBox-projektin wiki
Linkkejä peleihin
http://www.classicdosgames.com/

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

3x51 PC-BSD - Viikon VALO #155

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

PC-BSD on työpöytäkäyttöön suunnattu FreeBSD-pohjainen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä.
valo155-pc-bsd.png PC-BSD on FreeBSD:n, vapaan Unix-käyttöjärjestelmän, pohjalta kehitetty käyttöjärjestelmä, jonka tavoitteena on olla käyttäjäystävällinen erityisesti työpöytäkäytössä. Sen pyrkimyksenä on yhdistää FreeBSD:n vakaus ja turvallisuus helppoon käytettävyyteen. PC-BSD:n oletuskäyttöliittymänä on Linux-jakeluistakin tuttu KDE-työpöytäympäristö, mutta muidenkin käyttöliittymien asentaminen on mahdollista. PC-BSD:n järjestelmäasetusten muokkaamiseen on tarjolla helppokäyttöinen graafinen Ohjauspaneeli-sovellus, jolla voidaan muokata esimerkiksi palomuurin ja erilaisten laitteiden asetuksia.

Ohjelmistojen asentamiseen on käytettävissä AppCafe-sovellus, joka tarjoaa suuren joukon kategorioittain luokiteltuja pbi-paketteina asennettavia sovelluksia. Pbi-pakettivarasto seuraa FreeBSD:n ports-pakettijärjestelmän tarjoamia ohjelmia, jotka käännetään automaattisesti pbi-paketeiksi. Linux-järjestelmistä ja muista Unixeista poiketen PC-BSD:n paketit asennetaan sovelluskohtaisesti /usr/pbi -hakemiston alle kukin paketti kokonaisuudessaan omaan hakemistoonsa. Tämä siis muistuttaa esimerkiksi Mac OS X:n ohjelmapakettien asentamista. Pbi-paketteja voi asentaa ja hallita myös komentoriviltä käsin. Pbi-pakettien lisäksi ohjelmistoja voi asentaa myös suoraan FreeBSD:n ports-järjestelmästä.

PC-BSD:n käyttöliittymä on tuttu niille, jotka ovat käyttäneet KDE-työpöytää aiemmin jossain Linux-jakelussa. Myös suuri osa valmiiksi asennetuista ohjelmista tai paketinhallinnan kautta asennettavista ohjelmista on täsmälleen samoja sovelluksia, jotka ovat käytettävissä myös Linux-jakeluiden kanssa. Tämä on luonnollista, sillä monien avoimen lähdekoodin ohjelmien siirtäminen Unix-tyyppisestä käyttöjärjestelmästä toiseen tapahtuu vain kääntämällä ohjelma uudelleen kohdejärjestelmään lähdekoodeista. Erityisesti esimerkiksi Gnome- ja KDE-työpöytäjärjestelmiin tarkoitetut ohjelmat toimivat hyvin samalla tavoin eri alustoilla.

Erityisesti jo Linux-järjestelmiin tutustuneille PC-BSD voi olla mielenkiintoinen tutustuttava. Suuri osa järjestelmän toiminnoista on samanlaisia molemmilla alustoilla, mutta osa niistä on puolestaan toteutettu hieman eri tavalla, mikä vaatii pientä opettelua ja totuttelua. Esimerkiksi komentotulkkina BSD-järjestelmissä on usein käytetty oletuksena csh:ta, kun Linux-järjestelmissä käytetään tyypillisesti bash:ia. Tämäkin on toki muokattavissa oman mieltymyksen mukaan. PC-BSD:n käytön opettelun voi aloittaa vaikka lukemalla sen käsikirjaa. PC-BSD:n voi asentaa myös VirtualBox-virtuaalikoneeseen, johon asennettuna se osaa automaattisesti ottaa käyttöön VirtualBoxin vieraslisäosat ja siten esimerkiksi skaalata työpöydän ikkunan koon mukaan.

Kotisivu
http://www.pcbsd.org/
Lisenssi
Ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
PC-BSD:n asennuslevyn ISO-levykuva on ladattavissa sen kotisivuilta.
Käyttöohje
PC-BSD 9.2 handbook (pdf, englanniksi)

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

3x50 LibreOffice Base - Viikon VALO #154

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

LibreOfficen Base on täysin varusteltu tietokantaohjelma, joka on suunniteltu täyttämään monenlaisten käyttäjien tarpeet.
valo154-libreoffice_base.png

LibreOffice on avoimeen lähdekoodiin perustuva ilmainen toimisto-ohjelmisto, joka sisältää tekstinkäsittelyohjelman (Writer), taulukkolaskentaohjelman (Calc), esitysgrafiikkaohjelman (Impress), tietokantaohjelman (Base), vektorigrafiikan tuottamiseen tarkoitetun piirto-ohjelman (Draw) sekä matemaattisten kaavojen kirjoittamiseen tarkoitetun ohjelman (Math). Nige_Database.png Writer ja Impress on valotettu jo aiemmin, nyt on vuorossa Base. Base on vapaa tietokantaohjelma, saman tapainen kuin kaupallinen Microsoft Access. Basella voi luoda ja muokata tietokantoja. Base toimii myös edustaohjelmana muille tietokantaohjelmille kuten MariaDB, MySQL ja PostgreSQL. Basessa on velhot, joiden avulla on helppo tehdä raportteja tietokannasta. Henkilökohtaisessa tietokantakäytössä riittää Basen oma HSQL-tietokantamoottori, joka tallentaa tiedot suoraan Base-tiedostoon. Lisäksi voit tallentaa ja lukea tietoja dBase-tiedostoista, jotka toimivat myös monissa muissa vastaavissa ohjelmistoissa.

Tehokäyttäjiä ja yrityksiä kiinnostaa mahdollisuus käyttää ulkoisia tietokantoja. Base tukee suoraan yleisimpiä tietokantaohjelmistoja: MySQL, Adadas D, MS Access ja PostgreSQL. Lisäksi JDBC- ja ODBC-ajureiden avulla voi käyttää lähes mitä tahansa muutakin olemassa olevaa tietokantaa.

LibreOffice on käännetty suomen lisäksi yli 30 kielelle, ja se on asennettavissa kaikkiin yleisesti käytössä oleviin käyttöjärjestelmiin, joita ovat Microsoft Windows, Mac OS X (PPC ja Intel) ja Linux (Debian, Ubuntu, Fedora, Mandriva, Suse jne).

Windowsille on saatavilla myös mukana kulkeva versio LibreOfficesta PortableApps.com-muodossa. Voit kuljettaa asiakirjoja ja ohjelmistoa USB-tikulla tai säilyttää niitä verkossa. Lisää tietoa löydät osoitteesta Portableabbs.com.

Linuxissa oikoluku ja tavutus toimivat parhaiten käytettäessä käyttöjärjestelmän mukana tulevaa LibreOfficea. Esimerkiksi uusimmissa Ubuntuissa Voikkoon perustuva oikoluku ja tavutus ovat käytettävissä heti käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen, jos asennuksen yhteydessä on valittu asennettavaksi suomen kielen tuki.

Debian Wheezyssä jouduin asentamaan paketin libmyodbc jotta MySQL-tietokantayhteys toimi. Lisäksi LibreOfficen Java-asetuksissa piti valita käytettävä Java. Sitten sain käytettyä aiemmin etäpalvelimelle tekemääni MySQL-tietokantaa.

Ohjeita löytyy netistä, esimerkiksi miten laskentataulukosta (eli Calc) saadaan tehtyä tietokanta, jossa kenttien nimeksi tulee laskentataulukon sarakkeiden nimet. Tämä on kätevää, jos on pitänyt kortistoa taulukkolaskimella ja projekti on kasvanut liikaa. Silloin on raporttien tuottaminen työlästä ja ylipäätään työskentely tämän "tietokannan" kanssa hankalaa.

Basen tietokantaa voi SQL -kielellä muokata, tehdä hakuja tai tuottaa raportteja.

LibreOfficen kehitystyötä koordinoi riippumaton The Document Foundation -säätiö. LibreOfficen kehittely aloitettiin OpenOfficen versiosta 3.2. LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011. Uusin versio 4.1.3 julkaistiin 1. marraskuuta 2013. The Document -säätiön tavoitteena on julkaista uusi LibreOffice puolen vuoden välein ja aikanaan ajoittaa julkaisu tärkeimpien vapaan koodin projektien maaliskuu/syyskuu aikatauluun.

Kotisivu
http://www.libreoffice.org/features/base/
Lisenssi
GNU LGPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windowsille Base on saatavilla myös VALO-CD:ltä. Muiden käyttöjärjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
VALO-CD
LibreOffice Base löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeet
Keskeneräinen englanninkielinen käsikirja
Suomenkielinen ohje
Youtube video tietokannan luonnista
Kätevä ohjelappu pikanäppäimistä
Suomenkielinen luento Basen käytöstä

Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman

Julkaise syötteitä