Kirjautuminen

4x15 Kevyet Linux-jakelut - Viikon VALO #171

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Kevyellä Linux-käyttöjärjestelmällä voi antaa lisäaikaa vielä hiukan vanhemmallekin tietokoneelle.
valo171-kevyet_linux-jakelut.png Itsenäisistä osista koostuvan rakenteensa, eli modulaarisuutensa, vuoksi Linux-järjestelmistä on mahdollista tehdä kevyitä versioita, jolloin on mahdollista käyttää ajantasaista ja modernia käyttöjärjestelmää myös vanhemmalla ja heikkotehoisemmalla tietokoneella. Useista tavallisesti käytettävistä ohjelmista on erilaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoisia toteutuksia. Esimerkiksi www-selainvaihtoehtoja on monia: Firefox, Chromium, Midori. Tyypillisesti kevyiksi tarkoitetut Linux-jakelut tehdään valitsemalla tai itse ohjelmoimalla järjestelmän mukana oletuksena asennettavat ohjelmakomponentit mahdollisimman keveiksi. Yhtenä suurena tekijänä ovat luonnollisesti itse työpöytää ja ikkunoita hallinnoivat ohjelmat.

Microsoft Windows XP -käyttöjärjestelmän tekninen tuki, kuten automaattiset päivitykset, päättyy 12 vuoden jälkeen 8.4.2014. Tämä voi herättää monet vielä tätä käyttöjärjestelmää käyttävät etsimään vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat useimmiten uudempaan Windows-versioon päivittäminen, uuden tietokoneen hankkiminen taikka jonkin kevyemmän järjestelmän, kuten kevyen Linux-jakelun, asentaminen vanhaan tietokoneeseen. Järkevin vaihtoehto määräytyy yleensä vanhan koneen iän ja tehokkuuden, käytettävien ohjelmien tai ohjelmatyyppien, käyttäjän mieltymysten ja tietenkin käytettävissä olevan rahan mukaan.

Jos tietokone on vanha, voi siihen saada jonkin verran lisää puhtia erityisesti lisäämällä käyttömuistia (eri asia kuin kiintolevyn tallennustila!), mutta kovin vanhan koneen tekohengittäminen kevyelläkin käyttöjärjestelmällä voi olla turhaa työtä. Tällöin uuden tietokoneen hankkiminen voi säästää karvailta kokemuksilta. Edes Linux-järjestelmät eivät tee ihmeitä.

Linux-järjestelmien etuja ovat muun muassa: ilmainen ja helposti ilmaiseksi päivittyvä nykyaikainen käyttöjärjestelmä, tarvittaessa kevyt käyttöliittymä ja keveitä ohjelmia sekä mahdollisuus valita itseään miellyttävä käyttöliittymä.

Jos valintana on Linux-pohjaiseen järjestelmään siirtyminen, joutuu käyttäjä tekemään vielä valinnan erilaisten Linux-järjestelmien välillä. Valikoima voi tuntua laajalta ja hämmentävältä, sillä vaihtoehtoja on kuin ruokalajeja kiinalaisessa ravintolassa. Kiinalaisen ravintolan ruokalistan tapaan Linux-jakelut kuitenkin koostuvat suurimmaksi osaksi samoista raaka-aineista, eli ohjelmista, vain erilaisina valmiiksi paketoituina yhdistelminä. Tyypillisesti suurin ero niiden välillä on käyttöliittymän tyylissä ja tuntumassa. Valinta helpottuu huomattavasti, jos keskittyy yleisimmin käytettyihin, ja siten parhaiten tuettuihin, versioihin. Samoin pieni tuntemus yleisimmin käytetyistä komponenteista helpottaa valintaa. Aloittelijan kannattaa myös selvittää, löytyisikö tuttavapiiristä joku Linux-järjestelmiin jo aiemmin tutustunut tueksi ja turvaksi. Seuraavassa esittelemme muutamia erityisesti keveiksi luokiteltuja vaihtoehtoja.

Ennen järjestelmän valitsemista ja asentamista tietokoneelle, voi kannattaa kokeilla yhtä tai useampaa vaihtoehtoa kyseisellä koneella niin kutsutulla live-CD:llä tai live-tikulla. Linux-jakeluiden asennuslevyt ovat ilmaisia ja ne jaetaan tyypillisesti Internetin kautta CD- tai DVD-levykuvina, jotka ovat .iso-päätteisiä tiedostoja, jotka voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle taikka vaihtoehtoisesti USB-tikulle. Käyttöjärjestelmän voi käynnistää tällaiselta asennuslevyltä niin sanottuun live-tilaan, jossa järjestelmä on täysin käytettävissä asennuslevyltä ilman, että tietokoneen levylle kirjoitetaan vielä mitään. Näin tietokoneessa voi kokeilla useampia käyttöjärjestelmävaihtoehtoja ennen valinnan tekemistä. Useissa Linux-jakeluissa varsinaisen asentamisen voi aloittaa suoraan työpöydällä tai paneelissa olevalla kuvakkeella.

Tarkempia ohjeita käynnistyslevyn tekemiseen löytyy esimerkiksi Ubuntu Suomen sivuilta. Käynnistyslevyn voi vaihtoehtoisesti tehdä myös USB-tikulle, jolloin samaa tikkua voi käyttää useamman järjestelmän kokeilemiseen. Internetistä noudettavaa levykuvaa ladattaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, onko ladattava levykuva 32- vai 64-bittinen. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vanhemmat tietokoneet, joiden muistin määrä on alle 4 gigatavua, vaativat 32-bittisen version käynnistyäkseen.

Seuraavassa esiteltävät jakelut pohjautuvat enemmän tai vähemmän laajalti käytettyyn Ubuntu-jakeluun. Niihin on tyypillisesti asennettavissa sama valikoima ohjelmia kuin Ubuntuun, mutta oletuksena niihin asennettava joukko ohjelmia sekä itse käyttöliittymä on valikoitu kevyemmäksi. Osa jakeluversioista on niin kutsuttuja pitkään tuettuja versioita (LTS, Long Term Support), joille luvataan tarjota tukea, eli tietoturva- ja muita päivityksiä, versiosta riippuen 3-5 vuotta julkaisupäivästä alkaen. Useimmista näistä jakeluista on tulossa seuraava pitkään tuettu versio huhti-toukokuun aikana, kun Ubuntusta tulee huhtikuun 17. päivä uusi pitkään tuettu versio 14.04. Osa näistä kevyemmistä Linux-jakeluista saa uuden versionsa joko samalla kertaa tai hieman Ubuntun jälkeen. Jakelusta saattaakin kannattaa asentaa suoraan nyt julkaistava uusi versio, ettei tarvitse päivittää uuteen versioon heti parin viikon jälkeen. Jos järjestelmästä kuitenkin päättää asentaa nykyisen version, se on helppoa päivittää uudempaan järjestelmän omalla päivitystyökalulla, kun uusi versio julkaistaan. Tyypillisesti tavallisten käyttäjien käyttöön suositellaan pitkään tuettuja versioita.

Osa järjestelmistä ei heti asennuksen jälkeen tue suljettuja tiedostomuotoja, kuten MP3-tiedostoja ja Flash-liitännäisiä, mutta tuki niille on asennettavissa helposti Ubuntun ohjeiden mukaan. Osa järjestelmistä puolestaan tarjoaa asennuslevyistä versioita, joissa tuki näille tiedostomuodoille on mukana oletuksena.

Lubuntu

Lubuntu on erittäin kevyeksi tarkoitettu rinnakkaisversio Ubuntusta. Käyttöliittymänä se käyttää kevyttä LXDE-työpöytää, joka on kokoelma mahdollisimman kevyitä keskenään toimivia komponentteja. Lubuntun työpöytä on Windowsiin tottuneille asettelultaan varsin tutun oloinen.

Kotisivu
http://lubuntu.net/
Lataussivu
https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu
Käyttöliittymä
LXDE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord, Gnumeric)
Nykyinen versio
Lubuntu 13.10
Seuraava versio
Lubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)
Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras

Xubuntu

Xubuntu on kevyt, elegantti ja helppokäyttöinen yhteisövetoinen rinnakkaisversio Ubuntusta. Xubuntun työpöytäympäristönä on Ubuntun normaalia Unity-käyttöliittymää kevyempi XFCE. Xubuntun työpöytä noudattaa perinteistä asettelua, jossa työpöydällä on kuvakkeita ja työpöydän reunalla on palkki, jossa ovat käynnistysvalikko, käynnissä olevien ohjelmien lista sekä ilmoitusalue. Xubuntussa palkki on oletuksena näytön yläreunassa, mutta sen sijainti on asetuksista muutettavissa.

Kotisivu
http://xubuntu.org
Lataussivu
http://xubuntu.org/getxubuntu/
Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord, Gnumeric)
Oletuksena sentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Xubuntu 12.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2015 saakka)
Xubuntu 13.10
Seuraava versio
Xubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2017 saakka)
Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras

Linux Mint - Xfce-versio

Linux Mint on Ubuntuun perustuva, mutta Lubuntua ja Xubuntua "itsenäisempi", Linux-jakelu, jonka asennuslevyistä on tarjolla useampi versio erilaisilla käyttöliittymillä. Xfce-versio käyttää samaa työpöytäympäristöä kuin Xubuntu, mutta sen ulkoasu, oletusasetukset sekä valmiiksi asennettu ohjelmavalikoima poikkeavat jonkin verran Xubuntusta. Työpöydän asettelu Mintin Xfce-versiossa muistuttaa esimerkiksi Windowsista tuttua asettelua, jossa työpöydän alareunassa on paneeli, joka sisältää vasemmassa alanurkassa käynnistysvalikon, käynnissä olevien ohjelmien listan sekä oikean alakulman ilmoitusalueen.

Tämä versio sisältää valmiiksi asennettuina suljettujen tiedostomuotojen, kuten MP3-tiedostojen, soittamiseen tarvittavat multimediakoodekit.

Kotisivu
http://www.linuxmint.com
Lataussivu
Pitkään tuettu versio
Ohjeita asennukseen
Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice
Oletuksena asentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulla 2019 saakka
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan

Linux Mint - MATE-versio

Linux Mintin MATE-työpöydällä varustettu versio on toinen vaihtoehto Linux Mintistä hieman kevyemmällä työpöydällä kuin muina vaihtoehtoina olevat Cinnamon- ja KDE-työpöydillä varustetut versiot. MATE-työpöydän toiminta muistuttaa Mintin Xfce-version tapaan melko paljon Windows-järjestelmistä tuttua logiikkaa työpöydän alareunassa olevine palkkeineen ja vasemman alanurkan käynnistysvalikkoineen.

Myös MATE-versiosta on ladattavissa multimediakoodekeilla varustettu versio.

Kotisivu
http://www.linuxmint.com
Lataussivu
Pitkään tuettu versio
Ohjeita asennukseen
Käyttöliittymä
MATE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice
Oletuksena asentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulla 2019 saakka)
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan

Elementary OS

ElementaryOS on kevyeksi ja selkeäksi tarkoitettu Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu. Sen oman Pantheon-työpöydän ulkoasu ja toiminta muistuttaa melko voimakkaasti Mac OS X:ää. Jos Mac-koneiden ulkoasu ja toimintalogiikka miellyttää, tämä versio saattaa olla kokeilemisen arvoinen.

Kotisivu
http://elementaryos.org/
Lataussivu
http://elementaryos.org/
Käyttöliittymä
Pantheon-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Ei asenneta oletuksena. Voi asentaa itse pakettivarastosta haluamansa.
Oletuksena asentuva www-selain
Midori
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras
Nykyinen versio
Elementary OS 0.2 "Luna"
Seuraava versio
Elementary OS 0.3 "Isis"
Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian Ubuntu 14.04:n julkaisun jälkeen.
Esittelyvideo
Introducing Luna

Ubuntu-pohjaisiin Linux-järjestelmiin tutustumisessa voi käyttää hyödyksi soveltuvin osin Ubuntu tutuksi -wikikirjaa.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x14 TreeSheets - Viikon VALO #170

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

TreeSheets on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja tiedon organisointiin taulukoiksi ja hierarkkisiksi puiksi.
valo170-treesheets.png TreeSheets-työkalulla voi tehdä asioita, joihin on usein käytetty taulukkolaskentaohjelmien taulukoita, miellekarttoja, käsitekarttoja, jäsentimiä (outliner), tehtävälistoja tai muita tiedon organisointiin soveltuvia työkaluja. TreeSheets lähestyy ongelmaa organisoimalla kaiken taulukkoina, eli sisältösoluista koostuvina ruudukkoina, joita voi sijoitella myös sisäkkäin.

Yksinkertaisimmillaan TreeSheetsillä voi muodostaa teksteistä koostuvia taulukoita, joiden soluille voi määrätä erilaisia korostuksia, kuten tekstin ja tausta värejä, lihavointia, alleviivausta, kursivointia ja yliviivausta. Soluun voi tekstin lisäksi lisätä kuvan, joka näytetään tekstin edessä. Ohjelma tarjoaa valikoiman valmiita pikkukuvakkeita, kuten erivärisiä palloja, tähtiä ja sydämiä. Varsinainen hyöty ohjelmasta kuitenkin saadaan, kun soluihin lisätään tekstin lisäksi uusia taulukoita. Tällöin solun teksti toimii eräänlaisena otsakkeena taulukolle, jossa on otsakkeeseen liittyvä asiasisältö. Taulukoita voi upottaa sisäkkäin rajattomasti, jolloin saadaan ohjelman nimen mukaisesti taulukoista muodostuva puu.

Taulukoiden käsittely onkin tehty ohjelmassa mahdollisimman helpoksi. Uusia soluja, rivejä, sarakkeita tai kokonaisia taulukoita on helppo luoda. Ohjelmassa voi näppäimistöllä tai hiirellä valita minkä tahansa solun tai solun jonkin reunan ja enter-näppäimellä siirtyä kirjoitustilaan. Jos valittuna oli solun reuna, luodaan automaattisesti uusi rivi tai sarake ja siirrytään kirjoitustilaan kyseisessä kohdassa olevaan soluun. Soluun voi puolestaan luoda alitaulukon helposti insert-näppäintä painamalla. Solujen taikka kokonaisten rivien ja sarakkeiden poistaminen tapahtuu yhtä helposti valitsemalla poistettava solu ja painamalla delete-näppäintä.

Ohjelman käyttöä monipuolistaa se, että sen sisältämien solujen esitystapaa voidaan vaihtaa muutaman erilaisen asettelun välillä. Ensinnäkin voidaan valita, esitetäänkö solussa oleva teksti ja alitaulukko vertikaalisesti vai horisontaalisesti, eli onko teksti taulukon yläpuolella vai rinnalla vasemmalla puolella. Toiseksi voidaan valita, esitetäänkö taulukot normaaleina ruudukkoina, soluista tehtyinä "kuplina" vai kytkemällä rivit viivoilla isäntäsolunsa tekstiin puumaisen ulkoasun luomiseksi. Esimerkiksi käyttämällä vertikaalista asettelua ja viivoilla kytkemistä, saadaan helposti tehtyä puumaisia listoja. Toisaalta horisontaalinen asettelu viivoilla muistuttaa perinteisiä miellekarttoja. Asettelu voidaan valita solukohtaisesti, jolloin esimerkiksi taulukon yhdessä solussa voi olla tietoa esitettynä taulukkomuodossa ja toisessa puumaisena luettelona.

Taulukoiden solujen, rivien ja sarakkeiden sijoittelua on myös helppo muokata. Valitun solun tai solujoukon voi helposti siirtää rivillä sivusuunnassa tai sarakkeella pystysuunnassa näppäinyhdistelmillä ctrl+nuoli. Valikoista löytyy myös välineet taulukon transponointiin, eli sarakkeiden vaihtamiseen riveiksi ja päinvastoin, sekä taulukon järjestämiseen valitun rivin tai sarakkeen mukaan nousevasti tai laskevasti.

Ohjelman käytön opettelun helpottamiseksi sen mukana tulee tutorialitiedosto, jossa sen toimintaa on esitelty ja johon käyttäjä voi kokeilla esiteltyjä ominaisuuksia.

Ohjelmassa on mahdollista merkitä solujen tekstejä tageiksi, jolloin eri soluissa käytettyinä samat tagien ymmärretään tarkoittavan samaa asiaa. Tämä mahdollistaa sen, että saman hierarkian eri haaroissa esiintyvät arvot voidaan samaistaa ja hierarkiaa voidaan tarkastella eri asioiden mukaan järjesteltyinä. Ohjelman mukana tulevassa tutorialissa tätä havainnollistetaan tilanteena, jossa kaksi työtekijää, Bob ja Fred, työskentelevät molemmat useammassa projektissa. Tällöin tilanteesta voidaan muodostaa puu, jossa on lueteltu projektit, joiden alla on lueteltu työntekijät ja näiden alla työtekijöiden projektiin tekemät suoritukset. Toisaalta samaa tilannetta voitaisiin tarkastella henkilöiden mukaan, jolloin puussa olisikin lueteltuina työntekijät, niiden alla projektit, joihin työntekijät osallistuvat, ja niiden alla työntekijän projektiin tekemät suoritukset. TreeSheets mahdollistaa tagien avulla tämän tyylisten taulukoiden näkymien vaihtamisen helposti. Ohjelma sisältää myös kokeiluasteella olevia laskentaominaisuuksia.

Yksi ohjelman vahvoista toiminnoista on sen zoom-ominaisuus, jolla käyttäjä voi siirtyä tarkastelemaan vain jonkin solun sisältöä. Zoom-toimintoa käytetään joko näppäimistöltä ctrl+PgUp- ja ctrl+PgDn-pikanäppäimillä tai ctrl-näppäintä ja hiiren rullaa yhtä aikaa käyttämällä. Soluun zoomattaessa solun sisältö skaalautuu ikkunaan täysikokoiseksi ja solun taulukon isäntäsolun otsikkoteksti näkyy sen yläpuolella harmaalla. Kaikki muu solun ulkopuolella oleva sisältö jätetään näyttämättä. Toisaalta kokonaisuusnäkymässä voi yksittäisen solun sisällön kokoa pienentää niin, että sen sisällön teksti näkyy pelkkinä pisteinä ja siten solusta näkyy vain sen rakenne, muttei itse sisältöä. Tällöin sisällön näkee vain soluun sisään zoomaamalla. Tämä on toisinaan hyödyllistä, kun päätasolla halutaan nähdä vain kokonaisuuden rakenne ja yksityiskohdat halutaan näkyviin vain niitä tarkasteltaessa.

Ohjelmasta voi tallentaa sen oman tiedostomuodon lisäksi XML-, HTML- ja tekstimuotoisena sekä lisäksi PNG-kuvana. Taulukot on mahdollista myös tulostaa PDF-tiedostoiksi.

Kotisivu
http://treesheets.com
Lähdekoodit: https://github.com/aardappel/treesheets
Lisenssi
Zlib-lisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X (beta)
Asennus
Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta
Käyttöohjeet
Ohjelman mukana tulee tutorialitiedosto, jolla sen eri toimintoihin on helppo tutustua.
Video
Youtube-video ohjelman käytöstä.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x13 Midori - Viikon VALO #169

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.
valo169-midori.png Midori on kevyt ja nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.

Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen Chrome/Chromium tai Applen Safari. Esimerkiksi nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin. Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.

Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan, jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin samanlainen kuin vastaava työkalu Chromium-selaimessa.

Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla. Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa valitun uutisen sisältö.

Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana, jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita, vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin Chromium-sovelluksia.

Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.

Kotisivu
http://midori-browser.org/
Lisenssi
GNU LGPL v2.1+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai BSD-jakelun pakettilähteistä.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x12 Open Camera - Viikon VALO #168

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Open Camera on avoimen lähdekoodin kamerasovellus Android-puhelimille ja -tableteille.
valo168-opencamera.png Open Camera on kamerasovellus, joka sisältää monia edistyneitä toimintoja, joita ei löydy monista muista kamerasovelluksista. Jotkin ohjelman ominaisuudet saattavat toimia vain laitteilla, jotka tukevat kyseistä toiminnallisuutta. Ohjelma vaatii toimiakseen Androidin, jonka versio on vähintään 4.0, mutta se toimii hyvin myös Jolla-puhelimen SailfishOS-käyttöjärjestelmän kanssa. Ohjelmalla voi ottaa sekä still- että videokuvaa. Myös laitteen mahdollista etukameraa voi käyttää "selfieiden" ottamiseen.

Ohjelmaa voi käyttää automaattiasetuksilla taikka monipuolisista säädöistä voi valita kyseiseen tilanteeseen sopivat. Salaman voi kytkeä toimimaan automaattisesti, pakotetusti pois päältä, pakotetusti päälle taikka "soihtu"-tilaan, jossa laitteen led-salama palaa jatkuvasti. Kuvan tarkennustavaksi voi valita automaattisen, jolloin kuva tarkentuu näytöltä sormella valittuun kohtaan, äärettömän, makrotilan taikka jatkuvan tilan, jossa laite säätää tarkennusta jatkuvasti. Kosketusnäytöltä voi helposti säätää liukusäätimellä valotusasetuksia tai zoomia (rajausta). Zoomia voi säätää kosketusnäytöltä myös kahdella sormella nipistämällä.

Lisäasetuksista löytyy automaattisten kuvausasetusten lisäksi valmiita asetuksia erilaisiin tilanteisiin, kuten urheiluun, yökuvaukseen, teatteriin, rannalle, auringonlaskuun, ilotulitukseen tai kynttilänvaloon. Myös asetukset valkotasapainon ja väriefektien, kuten mustavalkoasetuksen tai seepiavärin, valitsemiseen löytyvät. Samoin asetuksista löytyy kuvan automaattinen vakaaminen ("Auto-stabilise"), joka käyttää laitteen omia sensoreita asennon tunnistamiseen, ja joka suoristaa vinossa otetut kuvat. Kasvontunnistus helpottaa kuvaamista tunnistamalla kasvot ja tarkentamalla automaattisesti niihin. Ohjelmassa on käytettävissä myös ajastin ja kuvien ottaminen useamman kuvien sarjoina. Kuvaan voi halutessaan myös tallentaa sijaintitiedot laitteen GPS-toiminnon avulla.

Ohjelman käyttöliittymää voi jonkin verran muokata valitsemalla, mitä tietoja ja toiminnallisuuksia näytöllä näytetään.

Kotisivu
http://opencamera.sourceforge.net/
F-Droidissa
Google Playssa
Lisenssi
GNU GPLv3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa F-Droid-palvelusta tai Google Playsta. Nokia X -puhelinten käyttäjät voivat ladata ohjelman Nokia Storesta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä