Viikon VALO

3x05 UNetbootin - Viikon VALO #109

Kirjoittaja: pesasa 26. Tammikuu 2013 - 22:56

UNetbootin-ohjelman avulla voi käyttää useita GNU/Linux-jakeluita tai muita järjestelmiä suoraan muistitikulta.
Useimpia Linux-jakeluja voi polttaa CD-levylle ja niitä voi käyttää tietokoneessa ilman asentamista. Tällainen Live-CD on hyödyllinen etenkin GNU/Linux-jakelujen koekäytössä. Jakelua voi testata, eikä tietokoneen tiedostoihin tehdä muutoksia. Live-CD on myös hyödyllinen tilanteissa, joissa halutaan ratkoa tietokoneen ongelmatilanteet, mutta käyttöjärjestelmää ei saada käynnistettyä. Joissakin tapauksissa CD-asemaa ei ole tai sitä ei muista syistä haluta käyttää. UNetbootinin avulla voi helposti siirtää jakelun CD-levyn sijaan muistitikulle tai muulle tallennusmedialle.

UNetbootinia voi käyttää yksinkertaisella graafisella käyttöliittymällä tai komentokehotteesta. Ohjelman käyttö on suoraviivaista: joko levykuva ladataan itse jakelun kotisivuilta tai sitten UNetbootin etsii oikean levykuvan. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjä valitsee valikosta sopivan jakelun nimen (esimerkiksi Debianin), ja ohjelma hakee oikean levykuvan asennettavaksi. UNetbootinin valikkoon määriteltyjen jakelujen määrä on rajallinen, mutta monet listan ulkopuoliset jakelut toimivat, kunhan niiden levykuva haetaan itse.

CD:lle tai DVD:lle siirretyn jakelun käytön aikaiset muutokset häviävät sammuttaessa, jos niitä ei tallenna ulkoiselle medialle. Kun käytetään muistitikkua, muutokset on tiettyjen jakelujen kanssa mahdollista tallentaa käytössä olevalle tikulle. Tähän tarkoitukseen UNetbootinin alareunassa on levytilan määrittelyyn tarkoitettu kenttä. Se soveltuu vain tietyille GNU/Linux-jakeluille (Ubuntulle ja joillekin sen johdannaisille).

Muistitikun lisäksi jakelun voi siirtää muulle massamuistille. Vaatimuksena on, että levy on alustettu FAT32-tiedostojärjestelmällä, jota käytetään muistitikuissa oletuksena. UNetbootin purkaa levykuvan sisällön tälle valitulle osiolle ja tekee muutoksia osion alkulatausohjelmaan. Kun Live-CD:n siirto on valmis, voi koneen käynnistää uudelleen. Käynnistyksen aikana on siirryttävä BIOS-asetuksiin (esimerkiksi painamalla ESC, F1, F2 tai F12) ja valittava käynnistettäväksi laitteeksi USB-muisti. Ohjelmalla tehtyjä live-tikkuja ei voi käynnistää Mac-koneilla, mutta Mac-koneita voi käyttää tikkujen tekemiseen.

Kotisivu: http://unetbootin.sourceforge.net/
Lisenssi: GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla: Linux, Mac OS X, Windows
Asennus: Ohjelmiston voi ladata Unetbootin kotisivuilta tai vaihtoehtoisesti Linux-jakelun paketinhallintaohjelmistosta.
Käyttöohjeet: Englanninkielisiä lisäohjeita voi lukea projektin wiki-sivustolta.

Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

3x04 Avoin Elämä - Viikon VALO #108

Kirjoittaja: pesasa 19. Tammikuu 2013 - 23:49

kirja

"Avoin Elämä: Näin toimii Open Source" on avoin kirja, joka kertoo avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja järjestelmien toimintatavoista sekä taustoista.
Avoin Elämä -kirja on Henrik Ingon kirjoittama vuonna 2005 julkaistu avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti julkaistu kirja avoimesta lähdekoodista. Kirja ja sen muokattavissa oleva raakamateriaali on ladattavissa sen kotisivuilta. Kirjan voi myös ostaa painettuna. Kirja valottaa avoimen lähdekoodin projektien periaatteita, toimintatapoja ja taustoja sekä pohtii samojen menetelmien ja arvojen soveltamista muuhunkin kuin ohjelmointiin. Kirja aloittaa pohtimalla ihmisten usein vaistomaistakin halua nostaa osaamisensa ja omistamiensa asioiden arvoa pihtaamalla niitä. Kirjoittaja vertaa jakamisen antamia mahdollisuuksia pihtaamisen vaikutuksiin. Kirja herättää kysymyksen: "Mitä hyötyä on kaikista niistä pihdatuista tiedoista, taidoista ja materiaaleista, joista kukaan ei koskaan pääse hyötymään vain sen takia, ettei niiden omistaja halua kenenkään hyötyvän niistä ilmaiseksi?"

"Ovatko ranskalaiset maanviljelijät hyypiöitä? Nörtitkö rohkeita? Laiskuus on hyvä asia? Miksi Stephen King jätti jännärin viimeisen luvun kirjoittamatta? Mitkä bisnesmallit selvisivät hengissä internet-kuplan puhjettua? Muurahaiset sähläävät ja Harry Potterista taiotaan saksalainen ja monta muuta mielenkiintoista ja opettavaista tarinaa." – kirjan takakansi

Kirjoittaja esittelee, miten avoimen lähdekoodin maailmassa monet toimintatavat poikkeavat perinteisistä, mutta näyttävät toimivan omassa ympäristössään erinomaisesti. Miten esimerkiksi diktatuuri onkin varsin toimiva hallintotapa monessa avoimen lähdekoodin projektissa juuri vapaiden lisenssien vuoksi. Projektin johtaminen voi olla suoraviivaista ilman turhia äänestyksiä, mutta toisaalta johtajan linjaan tyytymättömät ovat vapaita kopioimaan projektin, jatkamaan omaa haaraansa itse toivomaansa suuntaan ja jättämään kelvottoman diktaattorin johtamaan tyhjää projektia.

Kirjassa käydään myös läpi useita bisnesmalleja, joita voidaan soveltaa avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa. Malleja käydään läpi useiden esimerkkitapausten kanssa eräänlaisina tapausanalyyseinä. Kirjan tämä osuus valottaakin samalla myös aika hyvin avoimen lähdekoodin historiaa. Tässä kohtaa kirjasta huomaa, että sen kirjoittamisesta on jo useampi vuosi, sillä maailma on noista vuosista ehtinyt muuttua jo jonkin verran. Silti avoimen lähdekoodin periaatteet ovat hyvin säilyttäneet ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja on alkanut löytyä entistä useammista paikoista. Esimerkiksi suurin osa älypuhelimista pohjautuu Linuxiin ja yleisimmät selaimet pohjautuvat joko Mozillan Geckoon tai WebKit-selainmoottoriin.

Kirjassa pohditaan lopuksi mahdollisuutta soveltaa avoimen lähdekoodin toimintamalleja muille aloille ja esitellään muun muassa Creative Commons -lisenssit, jotka sopivat ohjelmistoille suunnattuja lisenssejä paremmin muiden alojen teosten lisensointiin. Kirjassa mainitaan myös oppimateriaalit, joiden tekemiseen ja käyttöön avoimen lähdekoodin mallit sopivat erinomaisesti. Myös sähköisistä kirjoista kertovassa osuudessa näkyy, miten nopeasti kehitys on mennyt eteenpäin, sillä kirjan kirjoittamisen jälkeen markkinoille on tullut suuri joukko erilaisia lukulaitteita ja tablettitietokoneita, joiden avulla sähköisten kirjojen lukeminen on nykyään huomattavasti mukavampaa kuin kirjassa mainittu tietokoneen näytöltä lukeminen.

Kotisivu: http://avoinelama.fi/; http://openlife.cc/ (englanniksi)
Lisenssi: Public domain (tekstit pois lukien epilogi); CC-BY-SA (kannen kuva)
Kirjan ostaminen: Kirjan kotisivuilta; BookPlus

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

3x03 VDR - Viikon VALO #107

Kirjoittaja: pesasa 13. Tammikuu 2013 - 22:26

Linux

VDR on vapaa digiboxi-ohjelmisto, jolla tietokoneesta voi tehdä tallentavan digiboxin.
Tallentava digiboxi on pohjimmiltaan vain erikoistarkoitukseen tehty tietokone, jolla on yksinkertainen kauko-ohjaimella ohjattava käyttöliittymä. VDR-ohjelmistolla (Video Disk Recorder) on mahdollista rakentaa oma muokattavissa oleva digiboxi, joka on vapaa laitevalmistajan asettamista rajoituksista. Ohjelmiston toiminta ja käyttöliittymän ulkoasu ovat muokattavissa esimerkiksi ohjelmaan asennettavilla lisäosilla sekä monipuolisilla asetusvaihtoehdoilla.

Ohjelma tukee useampaa tietokoneeseen asennettua digi-tv-viritintä, jolloin usean, eri kanavanipuissakin olevan, kanavan yhtäaikainen katsominen ja tallennus on mahdollista. VDR:llä onnistuu ohjelman katsominen suorana, ajastetut tallennukset, katsottavana olevan ohjelman pysäyttäminen (pause) ja jatkaminen sekä tallennusten ja muiden mediatiedostojen katsominen. VDR:ää voi käyttää asiakas-palvelin-periaatteella, jolloin itse VDR toimii taustalla ja tv-ohjelmien katsominen tapahtuu erillisellä asiakasohjelmalla joko samalla koneella tai toisella samassa lähiverkossa olevalla koneella.

Ohjelmaan voi myös luoda hakusanapohjaisia hakuja, joilla se etsii tallennettavia tv-ohjelmia digi-tv-lähetyksen mukana tulevasta sähköisestä ohjelmaoppaasta. Hakutoiminnolla voi esimerkiksi ohjelmoida digiboxin tallentamaan kaikki suosikkisarjan jaksot, muttei niiden uusintoja. Hakutoiminto on hyödyllinen myös silloin kun pitkään tauolla ollut sarja palaa jälleen ohjelmistoon. Digiboxi huomaa ohjelman automaattisesti ohjelmaoppaasta ja tallentaa sen, vaikka käyttäjä ei sitä itse huomaisi. Haku on varsin monipuolinen ja tukee myös muun muassa säännöllisiä lausekkeita.

Ohjelman Live-lisäosa luo sille selainpohjaisen käyttöliittymän, jonka kautta on helppoa selata ohjelmaopasta ja merkitä tallennettavia ohjelmia sekä luoda hakusanatallennuksia. Selainkäyttöliittymällä joidenkin toimintojen suorittaminen, kuten juuri hakujen tekeminen, on selvästi helpompaa kuin kaukosäätimellä. Selainkäyttöliittymän kautta on myös mahdollista katsoa VLC-mediasoittimella tv-lähetyksiä suorana samassa sisäverkossa olevalta VDR-digiboxilta.

Android-laitteille löytyy kaukosäädinohjelmia, joilla on mahdollista ohjata samassa lähiverkossa olevaa VDR-digiboxia. Näin puhelimella tai tabletilla on helppoa vaikka selata ja lukea ohjelmatietoja ja merkitä tallennuksia.

VDR:ää voi käyttää myös koneelle tallennettujen musiikki- ja videotiedostojen soittamiseen ja näyttämiseen. DVD-polttolisäosalla voi myös luoda tallennetuista tv-ohjelmista yksinkertaisella valikolla varustettuja DVD-levyjä.

Kotisivu: http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page
Lisenssi: GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla: Linux
Asennus: VDR-löytyy ohjelman kotisivuilta, mutta helpoimmin se on asennettavissa suoraan oman Linux-jakelun pakettivarastosta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

3x02 Trelby - Viikon VALO #106

Kirjoittaja: pesasa 5. Tammikuu 2013 - 21:42

Trelby on työkalu näytelmien käsikirjoitusten kirjoittamiseen.
Trelby on elokuva- ja näytelmäkäsikirjoitusten kirjoittamiseen tarkoitettu kevyt tekstinkäsittelyohjelma. Trelby poikkeaa tavallisesta tekstinkäsittelyohjelmasta siinä, että siitä on karsittu tähän käyttöön tarpeettomat ominaisuudet, kuten kirjasinvalinnat, lihavoinnit ja muut muotoilut ja toisaalta lisätty erilaisia käsikirjoitusten kanssa tarvittavia toiminnallisuuksia. Trelby ohjaa käsikirjoituksen rakenteiseen muotoon, jossa näytösten tapahtumapaikat, niiden sisältö, roolihahmojen nimet ja vuorosanat sekä muut vastaavat käsikirjoituksen osat on merkitty ja esitetty oikealla tavalla. Kirjoitettavan osan tyypin voi valita hiiren oikean nappulan takaa saatavasta valikosta ja yleisimmin käytetyt tyypit on helppo saada aikaan enter- ja sarkainnäppäimillä. Sisällön rakenteisuuden ansiosta ohjelma pitää kirjaa kohtauksista, niiden tapahtumapaikoista, roolihahmoista sekä dialogeista niin, että siltä on helppo pyytää käsikirjoituksesta erilaisia raportteja. Raportteina voidaan saada esimerkiksi luetteloita roolihenkilöistä tai kohtauksista taikka tietoa dialogien rivimääristä. Tiedon rakenteinen tallennus helpottaa kirjoittamista mahdollistamalla vaikkapa automaattisen tekstin täydennyksen. Esimerkiksi vuorosanoja kirjoitettaessa voi puhuvan roolihenkilön nimen valita täydennyslistalta jo käytetyistä nimistä.

Ohjelma sisältää työkaluna varsin kattavan nimitietokannan, josta voi etsiä roolihahmoilleen nimiä. Tietokannassa on useita tuhansia nimiä, jotka on luokiteltu maiden, kielten ja kulttuurien mukaan. Työkalu on hyödyllinen erityisesti, jos näytelmään on tarkoitus lisätä ulkomaisia roolihahmoja. Ennen vieraskielisten nimien käyttämistä kannattaa ehkä kuitenkin tarkistaa, että nimet ovat oikeasti käytössä olevia, sillä ainakin suomalaisten nimien listassa näyttäisi olevan esimerkiksi nimi "Finland", jota ainakaan väestörekisterin nimipalvelu ei tunnista käytössä olevaksi nimeksi.

Työkalujen joukossa on myös vertailutyökalu, jolla on mahdollista nähdä helposti käsikirjoituksen kahden version erot. Muita työkaluja ovat oikoluku, joka oletuksena sisältää englanninkielisen sanaston, erikoismerkkityökalu sekä vesileimatyökalu, jolla voi generoida käsikirjoituksesta joukon yksilöllisillä vesileimoilla merkittyjä pdf-tiedostoja. Vesileimatuilla käsikirjoituksilla voidaan esimerkiksi seurata, kuka on vuotanut luottamuksellisen käsikirjoituksen julkisuuteen.

Trelbyyn voi tuoda käsikirjoituksia seuraavissa tiedostomuodoissa: muotoiltu teksti, Final Draft XML (.fdx), Celtx (.celtx), Fountain (.fountain), Adobe Story (.astx) ja Fade In Pro (.fadein). Valmiin käsikirjoituksen voi viedä Trelbystä useaan eri tiedostomuotoon. Näitä ovat: pdf, muotoiltu teksti, html, rtf, Final Draft XML ja Fountain.

Kotisivu: http://www.trelby.org/
Lisenssi: GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla: Linux, Windows (Mac OS X -versio ilmeisesti vielä kesken)
Asennus: Ohjelman asennuspaketit Windowsille (XP ja 7) ja Linuxille (.deb-paketti tai .tar.gz) löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Käyttöohje: Trelby-käsikirja