Kirjautuminen

4x18 Freesound.org - Viikon VALO #174

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Freesound.org on kokoelma lyhyitä Creative Commons -lisensoituja ääninäytteitä.
valo174-freesoundorg.png Freesound.org on sivusto, jolla on tarjolla laaja kirjo erilaisia ääninäytteitä, jotka on lisensoitu Creative Commons -lisensseillä niin, että niitä on mahdollista käyttää omissa projekteissa. Ääniä voi käyttää lisenssien mukaisesti esimerkiksi omien ääni- ja videotuotantojen taustoissa, puhelimen soittoääninä tai tietokoneen huomioääninä. Sivusto mainitsee erityisesti äänten käytön tutkimustyössä esimerkiksi äänenkäsittelyalgoritmien testauksessa. Ääninäytteet ovat käyttäjien palveluun lisäämiä. Kun käyttäjä lisää sivustolle ääninäytteen, hän voi valita sille yhden kolmesta Creative Commons -lisenssistä: CC0, CC-BY tai (epävapaa) CC-BY-NC. CC0 antaa luvan käyttää käytännössä mihin tahansa, kunhan ei väitä ääninäytettä itsensä tekemäksi. CC-BY-lisensoituja ääniä voi käyttää myös mihin tahansa tarkoitukseen, mutta ääninäytteen tekijä täytyy mainita. CC-BY-NC-lisenssillä merkityt äänet ovat käytettävissä samoin kuin CC-BY-lisensoidut, mutta vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin.

Ääninäytteitä voi etsiä sivustolta hakusanoilla tai avainsanapilven (tag cloud) avulla. Avainsanoja käytettäessä kunkin avainsanan klikkaaminen lisää sen hakusuodattimeksi. Suotimia voi puolestaan poistaa hausta klikkaamalla niitä suodinlistasta. Ääninäytteitä voi suodattaa myös muun muassa lisenssin, tiedostomuodon, näytteenottotarkkuuden sekä kanavien määrän perusteella. Ääniä voi myös selata äänen sivustolle ladanneiden käyttäjien mukaan. Tämä on hyödyllistä, sillä usein samat käyttäjät lataavat laadukkaita näytteitä. Käyttäjät voivat myös koostaa palveluun lataamistaan äänistä paketteja, jotka toiset käyttäjät voivat ladata itselleen zip-paketiksi koostettuina kokonaisuuksina. Palvelun suositellut tiedostomuodot ovat häviöttömät wav, aif sekä flac, mutta myös mp3 ja ogg vorbis ovat tuettuja.

Sivuston käyttöliittymä on yksinkertainen ja hakutuloksissa lueteltuja ääninäytteitä on helppo kuunnella suoraan listasta. Kiinnostavan ääninäytteen voi avata omalle sivulleen tarkempaa tarkastelua varten. Latauslinkit ovat tarjolla vain käyttäjäksi rekisteröityneille. Rekisteröityminen on kuitenkin vapaata ja vaatii vain sähköpostiosoitteen sekä käyttöehtojen hyväksymisen. Käyttöehdoista on käyttäjäystävällisesti tarjolla sekä lakikielinen versio että yksinkertaistettu, todellisen tarkoituksen kuvaava versio. Sivusto pitää käyttäjäkohtaisesti kirjaa sieltä ladatuista äänitiedostoista, mikä helpottaa ainakin silloin, kun pitää merkitä lisenssin vaatimat lähdemaininnat omiin tuotoksiin.

Palveluun ladatut äänitiedostot moderoidaan, eli tarkistetaan niiden täyttävän palvelun käyttöehdot. Äänitiedoston palveluun lataava käyttäjä on kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, että hänellä on oikeudet luovuttaa ääninäyte käytettäväksi valitulla lisenssillä. Ääninäytteitä palveluun lataavien on myös hyvä muistaa, että palvelu on tarkoitettu lyhyille ääninäytteille eikä esimerkiksi kokonaisille musiikkikappaleille.

Kotisivu
http://freesound.org
Lisenssit
CC0,
CC-BY,
CC-BY-NC (epävapaa lisenssi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Esimerkkejä
Mustarastas
Sonar

Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

4x17 Ubuntu 14.04 LTS - Viikon VALO #173

3
Keskiarvo: 3 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Ubuntu 14.04 LTS ”Trusty Tahr” on keväällä 2014 julkaistu versio suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.
2014-valo-173-ubuntu1404lts.png

Ubuntu 14.04 LTS on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa 2014. LTS tarkoittaa pitkään tuettua versiota (Long Term Support), joka on Ubuntun tärkein ja käytetyin julkaisu tavallisille käyttäjille, palvelimille ja pilvikäytössä. Ubuntua julkaiseva yhtiö, Canonical, lupaa tukea ja päivittää järjestelmää viiden vuoden ajan. LTS-Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein myös päivitetty asennusmedia, joka sisältää uusimman laitetuen. Tällä tavoin "vanhemmankin" Ubuntun voi asentaa uusimpiin tietokoneisiin tulevina vuosina. Esimerkiksi helmikuussa 2014 julkaistu 12.04.4 LTS sisältää laitetukea uusimmille oheislaitteille, Intel Haswell- ja AMD Kaveri -suorittimille ja niin edelleen.

Myös suomenkielinen Finnish Remix on saatavilla. Ubuntu Finnish Remix on Ubuntun asennusmedia, joka sisältää koko suomen kielen tuen valmiiksi ja suomi on asetettu oletuskieleksi. Muita eroja viralliseen asennusmediaan ei ole. Tästä on etua, jos tarkoituksena on esitellä Ubuntua suoraan USB-tikulta tai DVD-levyltä, tai asentaa Ubuntu Internet-yhteydettömään laitteeseen. Myös viralliselta Ubuntu-asennusmedialta asentuu suomen kielen tuki, jos suomi valitaan kieleksi ja Internet-yhteys on käytettävissä.

Uutta Ubuntussa

Unity 7 -käyttäjäkokemus on hiottu 14.04 LTS:ssä huippuunsa, ennen seuraavan sukupolven Unity 8:aa. Useaa visuaalista yksityiskohtaa on parannettu, ja nopeutta ja virheettömyyttä lisätty sadoin korjauksin. Korkean tarkkuuden (HiDPI) näyttöjä tuetaan nyt laaja-alaisesti näyttökohtaisella skaalausasetuksella. Paljon kaivattuna lisänä ikkunoitujen sovellusten valikot saa nyt integroitua ikkunaan itseensä, eli niitä ei tarvitse hakea näytön yläreunasta silloin kun sovellusta ei käytetä koko näytön kokoisena.

Uusi Chromium-pohjainen nopea ja tietoturvallinen Oxide-webmoottori vauhdittaa Ubuntuun integroituja webpalveluja. Oxide on tarjolla myös itsenäisten sovelluskehittäjien uuden sukupolven sovelluksien kehittämiseen sekä Ubuntun työpöydällä että tulevissa Ubuntu-puhelimissa.

Tuttuun tapaan tuoreimmat sovellukset ovat löytäneet tiensä uuteen Ubuntuun, esimerkkeinä: LibreOffice 4.2, Shotwell 0.18, GIMP 2.8, Inkscape 0.48.4 sekä aina tuoreimpiin versioihin päivittyvät Firefox- ja Chromium-selaimet. Linux-ytimenä toimii herra Linus Torvaldsin julkaisema 3.13 Ubuntun lisäyksien kera.

Ubuntu Touch

Ubuntu Touch tarjoaa kosketusnäytöllisille laitteille upouuden Unity 8 -käyttökokemuksen sovelluskehittäjille ja kokeilunhaluisille.

Aktiivisesti tuettuja laitteita ovat puhelimista LG Nexus 4 sekä tableteista Asus Nexus 7 (2013) ja Samsung Nexus 10. Lisäksi yhteisö työstää tukea kymmenille muille alun perin Androidia ajaneille laitteille.

Ubuntun kehittäjäyritys on julkistanut, että ensimmäiset Ubuntu-puhelimet saapuvat myyntiin BQ- ja Meizu-valmistajilta myöhemmin tänä vuonna.

Rinnakkaisjakelut

Unity-käyttöliittymällä varustetun Ubuntun lisäksi on saatavilla koko joukko valmiita, joko Canonicalin tai muun yhteisön ylläpitämiä rinnakkaisjakeluita. Jakelut käyttävät samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta poikkeavat toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien suhteen. Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin näistä. Saatavilla ovat:
 
  • Ubuntu Unity-työpöydällä,
  • Kubuntu vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
  • Ubuntu GNOME vaihtoehtoisella GNOME-työpöydällä,
  • Koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu Edubuntu,
  • Kevyellä XFCE-työpöydällä varustettu Xubuntu
  • Erittäin kevyellä LXDE-työpöydällä varustettu Lubuntu,
  • Multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu Studio,
  • Kotiteatterisoittimeksi sopiva Mythbuntu,
  • Kiinalaiseen kulttuuriin mukautettu Ubuntu Kylin
  • Palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu Server
  • Hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core, tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion erikoistarkoituksiin

Kubuntu 14.04 LTS sisältää KDE 4.13 -työpöytäympäristön, jonka mukana tulee muun muassa uusi sovelluskauppa ja viestintäparannuksia. Ubuntu GNOME 14.04 LTS sisältää aidon GNOME 3 -kokemuksen niille, jotka jäivät sitä kaipaamaan Ubuntun siirryttyä oman näköiseensä Unityyn. Uusia sovelluksia ovat muun muassa sää, kartat, valokuvat ja musiikki.

Ubuntu Server palvelimille sisältää muun muassa seuraavat teknologiat: OpenStack 2014.1, Puppet 3, Xen 4.4, Qemu 2.0, LXC 1.0, Juju 1.18, MySQL 5.5 & MariaDB 5.5.

Rinnakkaisjakelut ovat itsenäisiä projekteja. Ubuntu 14.04 LTS:ssä viiden vuoden tuen tarjoavat Ubuntu, Ubuntu Server, Ubuntu Core, Kubuntu, Edubuntu ja Ubuntu Kylin. Kolmen vuoden tukeen tyytyvät GNOME, Xubuntu, Mythbuntu, Ubuntu Studio ja Lubuntu. Kolmenkin vuoden tuki riittää hyvin siihen, että seuraavaan pitkäaikaisen tuen 16.04 LTS:ään ehtii päivittää.

Mikä Ubuntu valita?

Ubuntu Suomi tarjoaa pikaoppaan Ubuntu-version valintaan seuraavasti, mikäli ei halua kokeilla erityisesti jotain rinnakkaisversiota:

  • Mikäli tietokone on valmistettu 2007 tai myöhemmin, valitse tuorein Ubuntu 14.04 LTS
  • Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, mutta RAM-keskusmuistia on 1GB tai enemmän, valitse tuoreimman Ubuntu 14.04 LTS:n 32-bittinen versio joka toimii vanhemmillakin tietokoneilla – näytönohjaimen tulee kuitenkin tukea OpenGL 2.0 -standardia
  • Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, ja RAM-keskusmuistia on alle 1GB, tai jos joka tapauksessa halutaan kevyin mahdollinen vaihtoehto, valitse Lubuntu 14.04 LTS

Nykyiset Ubuntu-käyttäjät

Ubuntu 12.04 LTS:n tuki jatkuu vuoteen 2017 asti. Nykyisille 12.04 LTS -version käyttäjille aletaan tarjota päivitystä 14.04 LTS:ään heinä-elokuussa 2014, kun päivitetty 14.04.1-versio julkaistaan asennusmediasta.

Muuta

Ubuntulla on alusta saakka ollut jokaisella julkaisulla jonkinlainen leikkisä kutsumanimi, joka koostuu adjektiivista ja jostakin samalla kirjaimella alkavasta eläimestä. Ubuntu 14.04 LTS on kutsumanimeltään Trusty Tahr, eli Luotettava Tari (puolivuohi). Ubuntu 12.04 LTS esiteltiin Viikon Valona numero 70, ja myös Ubuntun versio 11.04 esiteltiin numero 18:na. Ubuntun ideologiasta ja perusasioista kannattaa lukea ensimmäisestä artikkelista, tässä artikkelissa keskityttiin uuden Ubuntun uutuuksiin.

Ubuntusta julkaistaan edelleen myös tehokäyttäjille ja kokeilijoille puolivuosittainen välijulkaisu, jonka tukiaika on lyhentynyt vain yhdeksään kuukauteen. LTS-versio on siis helposti suositeltavin käytettävä useimmille kotikäyttäjillekin yritys- ja palvelinkäytön lisäksi.

Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen
Käyttöohjeet
Ubuntun käyttöopas
Kokeile Ubuntun käyttöä selaimella
Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita moneen Linux-aiheiseen asiaan.
Ubuntu Suomen keskustelualueet
Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 desktop: trusted OS for consumers and business
Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 LTS: the cloud platform of choice
Ubuntu Suomen lehdistötiedote

Teksti: Tjyrinki
Kuvakaappaukset: Tjyrinki

4x16 PurpleDock - Viikon VALO #172

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Autonäyttö Android-laitteille käytettäväksi autotelineessä ajon aikana.
valo172-purpledock.png PurpleDock on yksinkertaistettu käyttöliittymä puhelimen tai tabletin joidenkin toimintojen käyttämiseen ajon aikana. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla GPS-signaalista laskettavan nopeuden, kellonajan ja akun lataustilan. Lisäksi näytöllä on joukon suuria ja yksinkertaisia kuvakkeita muutamien perussovellusten, kuten puhelimen, kartan, navigoinnin ja musiikkisoittimen käynnistämiseen. Tarkoituksena on tarjota yleisimmin ajon aikana tarjottavat toiminnot, mutta vähentää ajoa häiritsevää laitteen kanssa naputtelua.

Näytön taustavärinä on musta, joka häiritsee näkökentässä mahdollisimman vähän varsinkin pimeällä. Näytöllä näkyvien tekstien ja ikonien värin voi valita oman mieltymyksen mukaan muutamasta vaihtoehdosta. Oletuksena teksteillä, eli kellolla, nopeudella ja akun latauksella, on värinä mustalta taustalta selkeästi erottuva valkoinen. Sovelluskuvakkeiden oletusväri on ohjelman nimen mukaisesti violetti.

Oletusasetuksilla ohjelman kuusi sovelluskuvaketta ovat: puhelin, kartta, paikat, musiikki, äänihaku sekä kotinäyttö. Näistä kolme, eli puhelin, kartta ja kotinäyttö on kytketty kiinteästi puhelinsovellukseen, Googlen Maps-sovellukseen ja PurpleDockin lopettamiseen sekä kotinäytölle palaamiseen. Loput kolme kuvaketta on kytketty oletuksena Googlen karttasovelluksen lähistöltä palveluita etsivään Places-toimintoon, Googlen Musiikkisoittimeen sekä Googlen puhehakuun, mutta näiden kuvakkeiden toiminnot on mahdollista muuttaa painamalla kuvaketta pitkään ja syöttämällä haluttujen sovellusten ja toimintojen tiedot.

PurpleDock osaa asetuksista valittuna näyttää kellonajan 24 tunnin muodossa ja nopeuden valinnan mukaan joko maileina tai kilometreinä tunnissa. Monet Android-puhelimet tarjoavat valmiiksi jonkinlaisen räätälöidyn tilan autotelinekäyttöä varten ja onkin makuasia, onko PurpleDock parempi vai ei. Ainakin se on minimaalisen selkeä ilman ylimääräisiä häiriöitä.

Kotisivu
http://pfdock.purplefoto.com/
Google Play -sivu
F-Droid-sivu
Lähdekoodit GitHubissa
Lisenssi
Apache2-lisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidilla tai Googlen Play-kaupasta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x15 Kevyet Linux-jakelut - Viikon VALO #171

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Kevyellä Linux-käyttöjärjestelmällä voi antaa lisäaikaa vielä hiukan vanhemmallekin tietokoneelle.
valo171-kevyet_linux-jakelut.png Itsenäisistä osista koostuvan rakenteensa, eli modulaarisuutensa, vuoksi Linux-järjestelmistä on mahdollista tehdä kevyitä versioita, jolloin on mahdollista käyttää ajantasaista ja modernia käyttöjärjestelmää myös vanhemmalla ja heikkotehoisemmalla tietokoneella. Useista tavallisesti käytettävistä ohjelmista on erilaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoisia toteutuksia. Esimerkiksi www-selainvaihtoehtoja on monia: Firefox, Chromium, Midori. Tyypillisesti kevyiksi tarkoitetut Linux-jakelut tehdään valitsemalla tai itse ohjelmoimalla järjestelmän mukana oletuksena asennettavat ohjelmakomponentit mahdollisimman keveiksi. Yhtenä suurena tekijänä ovat luonnollisesti itse työpöytää ja ikkunoita hallinnoivat ohjelmat.

Microsoft Windows XP -käyttöjärjestelmän tekninen tuki, kuten automaattiset päivitykset, päättyy 12 vuoden jälkeen 8.4.2014. Tämä voi herättää monet vielä tätä käyttöjärjestelmää käyttävät etsimään vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat useimmiten uudempaan Windows-versioon päivittäminen, uuden tietokoneen hankkiminen taikka jonkin kevyemmän järjestelmän, kuten kevyen Linux-jakelun, asentaminen vanhaan tietokoneeseen. Järkevin vaihtoehto määräytyy yleensä vanhan koneen iän ja tehokkuuden, käytettävien ohjelmien tai ohjelmatyyppien, käyttäjän mieltymysten ja tietenkin käytettävissä olevan rahan mukaan.

Jos tietokone on vanha, voi siihen saada jonkin verran lisää puhtia erityisesti lisäämällä käyttömuistia (eri asia kuin kiintolevyn tallennustila!), mutta kovin vanhan koneen tekohengittäminen kevyelläkin käyttöjärjestelmällä voi olla turhaa työtä. Tällöin uuden tietokoneen hankkiminen voi säästää karvailta kokemuksilta. Edes Linux-järjestelmät eivät tee ihmeitä.

Linux-järjestelmien etuja ovat muun muassa: ilmainen ja helposti ilmaiseksi päivittyvä nykyaikainen käyttöjärjestelmä, tarvittaessa kevyt käyttöliittymä ja keveitä ohjelmia sekä mahdollisuus valita itseään miellyttävä käyttöliittymä.

Jos valintana on Linux-pohjaiseen järjestelmään siirtyminen, joutuu käyttäjä tekemään vielä valinnan erilaisten Linux-järjestelmien välillä. Valikoima voi tuntua laajalta ja hämmentävältä, sillä vaihtoehtoja on kuin ruokalajeja kiinalaisessa ravintolassa. Kiinalaisen ravintolan ruokalistan tapaan Linux-jakelut kuitenkin koostuvat suurimmaksi osaksi samoista raaka-aineista, eli ohjelmista, vain erilaisina valmiiksi paketoituina yhdistelminä. Tyypillisesti suurin ero niiden välillä on käyttöliittymän tyylissä ja tuntumassa. Valinta helpottuu huomattavasti, jos keskittyy yleisimmin käytettyihin, ja siten parhaiten tuettuihin, versioihin. Samoin pieni tuntemus yleisimmin käytetyistä komponenteista helpottaa valintaa. Aloittelijan kannattaa myös selvittää, löytyisikö tuttavapiiristä joku Linux-järjestelmiin jo aiemmin tutustunut tueksi ja turvaksi. Seuraavassa esittelemme muutamia erityisesti keveiksi luokiteltuja vaihtoehtoja.

Ennen järjestelmän valitsemista ja asentamista tietokoneelle, voi kannattaa kokeilla yhtä tai useampaa vaihtoehtoa kyseisellä koneella niin kutsutulla live-CD:llä tai live-tikulla. Linux-jakeluiden asennuslevyt ovat ilmaisia ja ne jaetaan tyypillisesti Internetin kautta CD- tai DVD-levykuvina, jotka ovat .iso-päätteisiä tiedostoja, jotka voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle taikka vaihtoehtoisesti USB-tikulle. Käyttöjärjestelmän voi käynnistää tällaiselta asennuslevyltä niin sanottuun live-tilaan, jossa järjestelmä on täysin käytettävissä asennuslevyltä ilman, että tietokoneen levylle kirjoitetaan vielä mitään. Näin tietokoneessa voi kokeilla useampia käyttöjärjestelmävaihtoehtoja ennen valinnan tekemistä. Useissa Linux-jakeluissa varsinaisen asentamisen voi aloittaa suoraan työpöydällä tai paneelissa olevalla kuvakkeella.

Tarkempia ohjeita käynnistyslevyn tekemiseen löytyy esimerkiksi Ubuntu Suomen sivuilta. Käynnistyslevyn voi vaihtoehtoisesti tehdä myös USB-tikulle, jolloin samaa tikkua voi käyttää useamman järjestelmän kokeilemiseen. Internetistä noudettavaa levykuvaa ladattaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, onko ladattava levykuva 32- vai 64-bittinen. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vanhemmat tietokoneet, joiden muistin määrä on alle 4 gigatavua, vaativat 32-bittisen version käynnistyäkseen.

Seuraavassa esiteltävät jakelut pohjautuvat enemmän tai vähemmän laajalti käytettyyn Ubuntu-jakeluun. Niihin on tyypillisesti asennettavissa sama valikoima ohjelmia kuin Ubuntuun, mutta oletuksena niihin asennettava joukko ohjelmia sekä itse käyttöliittymä on valikoitu kevyemmäksi. Osa jakeluversioista on niin kutsuttuja pitkään tuettuja versioita (LTS, Long Term Support), joille luvataan tarjota tukea, eli tietoturva- ja muita päivityksiä, versiosta riippuen 3-5 vuotta julkaisupäivästä alkaen. Useimmista näistä jakeluista on tulossa seuraava pitkään tuettu versio huhti-toukokuun aikana, kun Ubuntusta tulee huhtikuun 17. päivä uusi pitkään tuettu versio 14.04. Osa näistä kevyemmistä Linux-jakeluista saa uuden versionsa joko samalla kertaa tai hieman Ubuntun jälkeen. Jakelusta saattaakin kannattaa asentaa suoraan nyt julkaistava uusi versio, ettei tarvitse päivittää uuteen versioon heti parin viikon jälkeen. Jos järjestelmästä kuitenkin päättää asentaa nykyisen version, se on helppoa päivittää uudempaan järjestelmän omalla päivitystyökalulla, kun uusi versio julkaistaan. Tyypillisesti tavallisten käyttäjien käyttöön suositellaan pitkään tuettuja versioita.

Osa järjestelmistä ei heti asennuksen jälkeen tue suljettuja tiedostomuotoja, kuten MP3-tiedostoja ja Flash-liitännäisiä, mutta tuki niille on asennettavissa helposti Ubuntun ohjeiden mukaan. Osa järjestelmistä puolestaan tarjoaa asennuslevyistä versioita, joissa tuki näille tiedostomuodoille on mukana oletuksena.

Lubuntu

Lubuntu on erittäin kevyeksi tarkoitettu rinnakkaisversio Ubuntusta. Käyttöliittymänä se käyttää kevyttä LXDE-työpöytää, joka on kokoelma mahdollisimman kevyitä keskenään toimivia komponentteja. Lubuntun työpöytä on Windowsiin tottuneille asettelultaan varsin tutun oloinen.

Kotisivu
http://lubuntu.net/
Lataussivu
https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu
Käyttöliittymä
LXDE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord, Gnumeric)
Nykyinen versio
Lubuntu 13.10
Seuraava versio
Lubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)
Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras

Xubuntu

Xubuntu on kevyt, elegantti ja helppokäyttöinen yhteisövetoinen rinnakkaisversio Ubuntusta. Xubuntun työpöytäympäristönä on Ubuntun normaalia Unity-käyttöliittymää kevyempi XFCE. Xubuntun työpöytä noudattaa perinteistä asettelua, jossa työpöydällä on kuvakkeita ja työpöydän reunalla on palkki, jossa ovat käynnistysvalikko, käynnissä olevien ohjelmien lista sekä ilmoitusalue. Xubuntussa palkki on oletuksena näytön yläreunassa, mutta sen sijainti on asetuksista muutettavissa.

Kotisivu
http://xubuntu.org
Lataussivu
http://xubuntu.org/getxubuntu/
Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord, Gnumeric)
Oletuksena sentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Xubuntu 12.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2015 saakka)
Xubuntu 13.10
Seuraava versio
Xubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2017 saakka)
Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras

Linux Mint - Xfce-versio

Linux Mint on Ubuntuun perustuva, mutta Lubuntua ja Xubuntua "itsenäisempi", Linux-jakelu, jonka asennuslevyistä on tarjolla useampi versio erilaisilla käyttöliittymillä. Xfce-versio käyttää samaa työpöytäympäristöä kuin Xubuntu, mutta sen ulkoasu, oletusasetukset sekä valmiiksi asennettu ohjelmavalikoima poikkeavat jonkin verran Xubuntusta. Työpöydän asettelu Mintin Xfce-versiossa muistuttaa esimerkiksi Windowsista tuttua asettelua, jossa työpöydän alareunassa on paneeli, joka sisältää vasemmassa alanurkassa käynnistysvalikon, käynnissä olevien ohjelmien listan sekä oikean alakulman ilmoitusalueen.

Tämä versio sisältää valmiiksi asennettuina suljettujen tiedostomuotojen, kuten MP3-tiedostojen, soittamiseen tarvittavat multimediakoodekit.

Kotisivu
http://www.linuxmint.com
Lataussivu
Pitkään tuettu versio
Ohjeita asennukseen
Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice
Oletuksena asentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulla 2019 saakka
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan

Linux Mint - MATE-versio

Linux Mintin MATE-työpöydällä varustettu versio on toinen vaihtoehto Linux Mintistä hieman kevyemmällä työpöydällä kuin muina vaihtoehtoina olevat Cinnamon- ja KDE-työpöydillä varustetut versiot. MATE-työpöydän toiminta muistuttaa Mintin Xfce-version tapaan melko paljon Windows-järjestelmistä tuttua logiikkaa työpöydän alareunassa olevine palkkeineen ja vasemman alanurkan käynnistysvalikkoineen.

Myös MATE-versiosta on ladattavissa multimediakoodekeilla varustettu versio.

Kotisivu
http://www.linuxmint.com
Lataussivu
Pitkään tuettu versio
Ohjeita asennukseen
Käyttöliittymä
MATE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice
Oletuksena asentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulla 2019 saakka)
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan

Elementary OS

ElementaryOS on kevyeksi ja selkeäksi tarkoitettu Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu. Sen oman Pantheon-työpöydän ulkoasu ja toiminta muistuttaa melko voimakkaasti Mac OS X:ää. Jos Mac-koneiden ulkoasu ja toimintalogiikka miellyttää, tämä versio saattaa olla kokeilemisen arvoinen.

Kotisivu
http://elementaryos.org/
Lataussivu
http://elementaryos.org/
Käyttöliittymä
Pantheon-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Ei asenneta oletuksena. Voi asentaa itse pakettivarastosta haluamansa.
Oletuksena asentuva www-selain
Midori
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras
Nykyinen versio
Elementary OS 0.2 "Luna"
Seuraava versio
Elementary OS 0.3 "Isis"
Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian Ubuntu 14.04:n julkaisun jälkeen.
Esittelyvideo
Introducing Luna

Ubuntu-pohjaisiin Linux-järjestelmiin tutustumisessa voi käyttää hyödyksi soveltuvin osin Ubuntu tutuksi -wikikirjaa.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä