Kirjautuminen

4x26 Scratch - Viikon VALO #182

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita paikoilleen raahaamalla.
valo182-scratch.png

Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle Art -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden operaatioihin ja vertailuihin.

Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää, käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan taustakuvan.

Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.

Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin tekeminen ovat mahdollisia.

Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi. Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla CC-BY-SA-lisenssillä.

Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.

Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.

Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4. Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä. Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source Code License:lla ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden mukaan.

Kotisivu
http://scratch.mit.edu
Scratch 2.0:n lähdekoodi
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta.
Linkkejä
Lähdekoodista ja lisensseistä
Ohjelmointia Scratchin kanssa, suomenkielinen opas (Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA)
Peliohjelmointia Scratchilla
Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x25 KGeography - Viikon VALO #181

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

KGeography on ohjelma maantieteen harjoittelemiseen ja opiskeluun.
valo181-kgeography.png Ohjelmalla voi harjoitella maiden, alueiden sekä osavaltioiden sijainteja ja nimiä sekä opetella maiden pääkaupunkeja ja lippuja. Ohjelmassa voi valita harjoiteltavan alueen lukuisista erilaisista maista, maanosista tai alueista, kuten Suomi, Eurooppa, Amerikka tai vaikka koko maapallo. Harjoittelu tapahtuu tekemällä erilaisia testejä, joihin voi valita käytettävän alueen, kysymysten määrän sekä testityypin. Testityyppejä ovat esimerkiksi kysytyn maan paikallistaminen kartalta, annetun maan karttakuvan sijoittaminen suurempaan karttaan sekä monivalintakysymykset, joissa kysytään maalle pääkaupunkia, pääkaupungille maata, maalle lippua taikka lipulle maata.

Ohjelma antaa kustakin vastauksesta palautteen, oliko vastaus oikein, sekä lopuksi testin yhteenvedon, josta näkee, mitkä vastaukset olivat oikein tai väärin ja mitkä olisivat olleet oikeat vastaukset.

Ohjelma on osa KDE-työpöytäympäristöön liittyvää KDE Education Projectia. Näin ollen se on saatavilla ainakin Linux- ja BSD-alustoille, joilla KDE-työpöytä on käytettävissä. Ohjelma on käytettävissä myös suomeksi.

Kotisivu
http://edu.kde.org/kgeography/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. BSD-järjestelmiin asentaminen tapahtuu luultavasti niiden oman paketinhallinnan kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x24 Ylen arkistokuvat - Viikon VALO #180

4
Keskiarvo: 4 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Ylen arkistovalokuvat Yleisradion Flickr-palvelussa vapaalla lisenssillä julkaisemia arkistovalokuvia Yleisradion historiasta.
valo180-ylen_arkistokuvat.png Yleisradio on julkaissut joukon sen historiaa dokumentoivia valokuvia Creative Commonsin vapaalla CC-BY-lisenssillä. Kuvat on julkaistu Flickr-palvelussa. Kuvat ovat Yleisradion omaa tuotantoa 1920–1960-luvulta ja ne ovat niin vanhoja, että niillä ei ole enää tekijänoikeussuojaa. Ne ovat siis vapaasti yleisön katsottavissa, ladattavissa, muokattavissa ja käytettävissä. Myös kuvien kaupallinen käyttö on sallittua. Yleisradio esittää toivomuksensa, että kuvia käytettäisiin hyvän tavan mukaisesti, mutta tämä jää käyttäjien vastuulle. Kuvia käytettäessä pyydetään mainitsemaan lisenssin mukaisesti lähteenä Yle.

Arkisto sisältää valokuvina dokumentaatiota Yleisradion varhaisesta toiminnasta. Joukossa on kuvia Yleisradion henkilökunnasta, rakennuksista ja laitteista. Lisäksi kuvissa esiintyy ajan tärkeitä henkilöitä, kuten presidenttejä ja ministereitä, sekä kuvia ajan tapahtumista sekä niiden raportoinnista. Mukana on muun muassa kuvia radion aikamerkkilaitteesta 60-luvulta. Arkistonkuvien vapauttaminen on tärkeä keino säilyttää aineistoa ja dokumentoida aikakautta. Vapauttaminen sopii myös hyvin Yleisradion tehtävään yhteiskunnan tuottamana palveluna.

Arkistovalokuvillaan Yle haluaa kokeilla kuvien vapaata jakamista sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Osa kuvista on varustettu melko vähillä taustatiedoilla ja Yle toivookin, että kuvista ja niissä esiintyvistä paikoista, henkilöistä tai esineistä jotain tarkempaa tietävä yleisö voisi auttaa kuvatietojen täydentämisessä. Tätä kirjoitettaessa kuvia on toistaiseksi vasta 89 kappaletta, mutta Yle lupaa kokemusten mukaan laajentaa kuvatarjontaa.

Kotisivu
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto (Kuvat)
https://www.flickr.com/people/ylearkisto/ (Tietoa Yle Archives – Yle Arkisto -tilistä)
Lisenssi
CC-BY
Käytetyt arkistokuvat
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14032994238/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14194125901/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14148759858/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14217226281/

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Arkistokuvat: Yle

4x23 Entangle - Viikon VALO #179

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Entangle on vapaa ohjelma järjestelmäkameran etäkäyttöön.
valo179-entangle.png Entangle-ohjelmalla voi etäkäyttää (tether) tietokoneeseen johdolla liitettyä järjestelmäkameraa. Ohjelman käyttö on helppoa. Ohjelman tukema järjestelmäkamera liitetään tietokoneen USB-liittimeen, käynnistetään ohjelma ja aloitetaan kuvien ottaminen. Ohjelmasta voi säätää suurta osaa kameran asetuksista vähän kameran mallista riippuen. Säädettäviä asetuksia ovat esimerkiksi aukko, valotusaika, ISO-arvo, kuvan koko, valkotasapaino, tarkennusasetukset sekä salaman käyttö. Otetut kuvat tallennetaan suoraan tietokoneelle ja ne tulevat näkyviin tietokoneen näytölle. Kameran näkymän saa näkyviin tietokoneen ruudulla myös esikatselukuvana ennen kuvan ottamista, jos käytettävä järjestelmäkamera tukee tätä toimintoa. Ohjelmasta voi valita kuvatiedostojen tallennusmuodon kameran tukemista tiedostomuodoista. Näitä ovat tyypillisesti erilaisilla pakkaustasoilla tallennetut JPEG-tiedostot sekä erityyppiset RAW-raakakuvamuodot.

Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Ikkunan vasemmassa reunassa ovat säädettävät asetukset ja oikealla esikatselukuva tai jo otettu valokuva. Kuvan alla on luettelo otetuista kuvista ja vasemmassa alakulmassa otettua kuvaa kuvastava histogrammi. Kuvan ottaminen tapahtuu ikkunan yläreunan palkissa olevaa laukaisunappulaa painamalla. Otettuja kuvia voi tarkastella myös kokoruutuisessa esitysmuodossa ja kuvalistan kautta voi valitun kuvan avata johonkin muuhun ohjelmaan käsiteltäväksi. Jotkin Linux-työpöydät liittävät tietokoneeseen kytketyt kamerat automaattisesti selattavaksi tiedostojärjestelmäksi. Tällaisessa tapauksessa kamera täytyy "irrottaa" tiedostojärjestelmästä ennen kuin Entangle voi käyttää sitä.

Kuvalistan pikkukuvan voi raahata myös irti listasta. Tällöin kuva irtoaa erilliseksi leijuvaksi ikkunaksi, jota voi hiiren ykköspainikkeella liikutella ja kakkospainikkeella suurentaa ja pienentää. Tällä tavoin otettuja kuvia voi ottaa tarkasteltavaksi rinnakkain. Irrotetun kuvan voi sulkea painamalla esc-näppäintä.

Tuettuina kameratyyppeinä tekijät suosittelevat Nikonin ja Canonin digitaalisia järjestelmäkameroita, sillä niiden toiminnallisuudet ovat monipuolisimpia ja niiden toimintaa on eniten testattu ohjelman käyttämällä libgphoto2-kirjastolla. Ohjelma on toteutettu niin, että siihen on mahdollista lisätä erilaisia lisäosia.

Kotisivu
http://entangle-photo.org/
Lisenssi
GNU GPL v3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelman voi asentaa kotisivulla olevien ohjeiden mukaan tai suoraan Linux-jakelun paketinhallinnan kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä