Kirjautuminen

4x05 NOOBS - Viikon VALO #161

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

NOOBS on helppo työkalu Raspberry Pi -pikkutietokoneen käyttöönoton helpottamiseen.
valo161-noobs.png NOOBS, eli New Out of Box Software on zip-pakettina jaettava kokonaisuus, jolla Raspberry Pi:lle sopivan käyttöjärjestelmän asennus muistikortille on lasten leikkiä. NOOBS luo Raspberry Pi:n muistikortille käynnistyksen yhteydessä näytettävän valikon, josta käyttäjä voi ensimmäisellä käynnistyksellä valita käytettäväksi halutun käyttöjärjestelmän. Valinnan jälkeen NOOBS asentaa valitun järjestelmän ja asettaa sen seuraavilla käynnistyksillä suoraan käynnistettäväksi. NOOBS jää muistikortille talteen ja sen valikko on seuraavilla käynnistyksillä mahdollista ottaa uudelleen esille jonkin muun käyttöjärjestelmän asentamiseksi. Käyttöjärjestelmiä voi asentaa muistikortille myös useampia yhtä aikaa. Asennettavien käyttöjärjestelmien listassa NOOBS näyttää sekä kortilla valmiiksi olevia käyttöjärjestelmien asennuspaketteja että verkosta ladattavissa olevia muita käyttöjärjestelmiä. NOOBSin ideana on olla niin yksinkertainen, että sen asentaminen onnistuu helposti ilman suurempaa kokemusta tietokoneiden käytöstä.

Asentamiseen tarvitaan FAT32-tiedostojärjestelmällä alustettu SD-muistikortti. Käytännössä kaikki muistikortit ovat kaupasta ostettaessa tällaisia. Muistikortin on myös syytä olla mahdollisimman nopea, eli nopeusluokka 10 on suositeltava. Seuraavaksi NOOBS-zip-paketin sisältö yksinkertaisesti vain puretaan muistikortille ja sen jälkeen NOOBS on valmis käytettäväksi. NOOBS-paketti on ladattavissa Raspberry Pi -projektin lataussivulta kahtena erilaisena pakettina. Tavallinen paketti on kooltaan noin 1,4 gigatavua ja sisältää useamman vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän. Tämä sopii käyttöön erityisesti, jos verkko ei ole käytettävissä taikka se on hidas. Toinen NOOBS-paketti on niin sanottu lite-versio, jolla on kokoa vain noin 20 megatavua ja joka ei sisällä valmiiksi yhtään käyttöjärjestelmää. Lite-versiota käytettäessä kaikki asennettavat järjestelmät ladataan suoraan verkosta.

Käytännössä NOOBS ensimmäisellä käynnistyksellä pienentää käytössään olevan osion vain tarvitsemansa kokoiseksi RECOVERY-osioksi tehden tilaa varsinaisille käytettäville järjestelmille. Kun valikosta on valittu yksi tai useampi asennettava järjestelmä sekä haluttaessa data-osio omien tiedostojen tallentamista varten, NOOBS tekee muistikortille tarvittavat osiot ja asentelee järjestelmät niille. Asennuksen tämä vaihe kestää jonkin aikaa. Seuraavilla käynnistyskerroilla Raspberry Pi käynnistyy automaattisesti valittuun järjestelmään. Takaisin NOOBS-valikkoon pääsee painamalla käynnistyksen yhteydessä shift-näppäintä.

Oletuksena NOOBSin valikossa ovat tarjolla ainakin seuraavat käyttöjärjestelmävaihtoehdot:
  • Raspbian (Raspberry Pi:lle sovitettu Debian),
  • Arch (Arch Linux Raspberry Pi:lle sovitettuna),
  • OpenELEC (nopea ja käyttäjäystävällinen XBMC-multimediajärjestelmä),
  • Pidora (Fedora Linux-järjestelmän versio Raspberry Pi:lle),
  • RISC OS (kevyt ja pieni käyttöjärjestelmä),
  • RaspBMC (toinen versio XBMC-multimediajärjestelmästä) ja
  • Raspbian - Boot to Scratch (suoraan ohjelmointia opettavaan Scratch-ohjelmaan käynnistyvä versio Raspbianista)
Kotisivu
https://github.com/raspberrypi/noobs
http://www.raspberrypi.org/downloads
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
Raspberry Pi
Asennus
NOOBS on ladattavissa Raspberry Pi -projektin lataussivulta kahtena versiona. Kaiken sisältävänä noin 1,4 gigatavun pakettina ja minimaalisena kaiken tarvittavan verkosta lataavana 20 megatavun minipakettina.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x04 LLs Video Player - Viikon VALO #160

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

LLs Video Player on SailfishOS:lle tehty videosoitto-ohjelma, joka osaa näyttää myös Youtube-videoita.
valo160-lls_video_player.png LLs Video Player on Jollan SailfisOS-käyttöjärjestelmälle tehty GStreamer-kirjastoa hyödyntävä videosoitin. Tuettuja tiedostomuotoja ja koodekkeja ovat siis kaikki GStreamerin tukemat vaihtoehdot. Soitin osaa soittaa puhelimeen tallennettuja videotiedostoja, videoita verkosta url-osoitteen perusteella sekä videoita suoraan Youtube-palvelusta. Youtube-videoiden katselua varten ohjelma sisältää myös integroidun hakutoiminnon. Suoraan verkosta ohjelma osaa soittaa videoita muun muassa rtsp-, rtmp- ja mms-virtoina. Ohjelma tunnistaa myös url-osoitteena syötetyt Youtube-videot.

Videota katsottaessa näytön alareunassa on aikajana, joka näyttää soittokohdan, ja josta sormella raahaamalla voi siirtyä kohdasta toiseen. Videon päältä vasemmalle pyyhkäisemällä saa esiin sivun, jolla luetellaan videon metatiedot, kuten video- ja audiokoodekit ja mahdolliset muut tiedostoon upotetut tiedot. Soitin tottelee puhelimen asennon tunnistusta, eli kuva kääntyy laitetta kääntämällä vaaka- tai pystyasentoon. Tämä onkin yksi syy, minkä takia LLs Video Playerin käyttö Youtube-käytössä onkin miellyttävämpää kuin Youtuben mobiili-web-käyttöliittymän käyttö Jollan oletusselaimella, joka ei ainakaan toistaiseksi vielä tue vaaka-asentoa.

Youtube-videoiden etsiminen ja toistaminen toimii ohjelmalla hyvin. Kirjautumista vaativien videoiden toistamisessa voi tosin esiintyä hankaluuksia. Googlen julkaisemaan alkuperäiseen Androidille tehtyyn Youtube-sovellukseen verrattuna natiivin Sailfish-sovelluksen etuna on muun muassa se, että sen voi jättää taustalle soittamaan vaikka musiikkia ilman, että videon toisto katkeaa sovellusta vaihtaessa tai näyttöä lukitessa.

Kotisivu
https://openrepos.net/content/llelectronics/lls-video-player
https://github.com/llelectronics/videoPlayer (lähdekoodi)
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Asennuspaketti löytyy openrepos.net-palvelusta ohjelman sivulta.
Video
Esittelyvideo ohjelman käytöstä (Youtube)

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x03 Git - Viikon VALO #159

4
Keskiarvo: 4 (2 arviota)
Oma arviosi: Ei ole

Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä ohjelmointiin ja muuhun tekstintuottamiseen.
valo159-git.png Git on ohjelmointiprojektien tai muiden tekstipohjaisten projektien versioiden hallintaan käytettävä hajautetusti toimiva työkalu. Sen etuina joihinkin muihin versionhallintajärjestelmiin ovat muun muassa hajautettu rakenne, helppo rinnakkaisten versioiden tekeminen ja skaalautuvuus pienistä projekteista jättimäisiin. Git toimii hyvin niin pienissä yhden hengen yhdellä koneella toteutettavissa tuotoksissa kuin suurissa monen tekijän ja monen koneen välillä synkronoitavissa projekteissakin.

Git-järjestelmän ohjelmoi alunperin Linus Torvalds Linux-ytimen versionhallintaa varten tilanteessa, jossa aiemmin käytetyn kaupallisen BitKeeper-ohjelman käyttö kävi mahdottomaksi ja muut vapaat versionhallintajärjestelmät eivät hänen mielestään täyttäneet Linux-projektin vaatimuksia. Sana "git" on brittislangia ja tarkoittaa ääliötä. Linus on itse sanonut olevansa egoisti, joka nimeää projektinsa itsensä mukaan: "I'm an egotistical bastard, and I name all my projects after myself. First Linux, now git."

Git on toteutukseltaan hajautettu versionhallinta, joka tarkoittaa sitä, että toisin kuin Subversionin kaltaisessa keskitetyssä versionhallinnassa, versioiden ylläpito ja varastointi tapahtuukin suoraan käyttäjän koneella projektin omassa kansiossa keskitetyn palvelimen sijaan. Kullakin käyttäjällä on siis oma repository, jossa projektin tiedostojen versiot ovat tallessa. Tämän takia käyttäjä voi hyödyntää versiointia myös ilman verkkoyhteyttä. Hajautetun versionhallinnan kanssa käytössä voi toki olla myös projektiin osallistuvien yhteinen verkossa oleva repository, jonka kanssa paikalliset repositoryt synkronoidaan. Hajautetun toteutuksen avulla käyttäjä voi siis hyötyä versionhallinnan tuomista eduista myös ollessaan verkon tai keskitetyn repositoryn tavoittamattomissa esimerkiksi matkan aikana.

Muita Gitin ominaisuuksia ovat esimerkiksi helppo versiohaarojen (branch) luominen, versiohistorian eheys ja hyvä skaalautuvuus. Gitillä uusien versiohaarojen tekeminen, vertailu ja yhdistäminen on tehty tarkoituksella helpoksi, jotta käyttäjän on helppoa tehdä esimerkiksi erilaisia kokeilevia versioita häiritsemättä päähaaraa (master) tai muita mahdollisia haaroja. Kokeellisen versiohaaran onnistuessa ja valmistuessa se on helppo yhdistää (merge) takaisin päähaaraan. Monissa tilanteissa Git osaa limittää uuden version tiedostoihin tehdyt muutokset automaattisesti oikein päähaaran tiedostoihin. Vaikeammissa tapauksissa se pyytää käyttäjää ratkaisemaan ristiriidat käsin. Ristiriitojen ratkaisemiseen Git osaa ehdottaa käyttäjälle koneelta löytyviä ohjelmia, kuten Meld. Tarkoituksena onkin, että esimerkiksi ohjelmointiprojektissa uuden ominaisuuden toteuttamista varten voidaan luoda oma haaransa, jossa ominaisuus kehitetään valmiiksi häiritsemättä päähaaraa, minkä jälkeen testattu haara yhdistetään takaisin päähaaraan.

Versiohistorian eheydellä tarkoitetaan sitä, että aina kun uusi muutos viedään versionhallintaan (commit), kyseiselle muutokselle lasketaan tarkistussummana nimi, joka on käytännössä yksikäsitteinen koko maailmassa. Tarkistussumman laskemiseen käytetään muun muassa kyseistä muutosta edeltävän muutoksen (tai edeltävien muutosten, jos kyseessä haarojen yhdistäminen) nimiä, käyttäjän sähköpostiosoitetta, itse tiedostoja sekä muutamia muita tietoja. Näin kukin muutos on aina kytketty yksikäsitteisesti edeltäjiinsä eikä muutoshistoriaa voi jälkikäteen väärentää. Eräs tämän käytännön etu on, että jos saman niminen muutos löytyy kahden käyttäjän repositoryistä, voidaan olla varmoja, että kyse on silloin täysin samasta versiosta.

Git soveltuu erityisesti tekstimuotoisen datan versiointiin ja sitä voi hyvin käyttää ohjelmointiprojektien lisäksi myös esimerkiksi oppikirjojen kirjoittamiseen. Myös tieteellisessä tutkimustyössä on mahdollista käyttää versionhallintaa, kun tutkijat kirjoittavat yhdessä tieteellisiä artikkeleita. Tieteelliseen käyttöön onkin kehitetty myös erikoisversio SciGit, jossa on tarkoituksena yksinkertaistaa käyttöliittymää ja tuoda paremmin esille tieteellisessä työssä oleellisia ominaisuuksia ohjelmoinnissa tarvittavien sijaan.

Binäärimuotoisia tiedostoja, kuten kuvia, voi toki myös laittaa mukaan versionhallintaan, mutta niiden versioiden hallinta, esimerkiksi rinnakkaisia versioita yhdistäessä, ei ole yhtä suoraviivaista kuin tekstitiedostoilla. Pelkästään binäärisistä tiedostoista koostuvien projektien versionhallintaan saattaa löytyä parempiakin työkaluja.

Gitin perustyökalut ovat kokoelma komentoriviohjelmia, joista kukin tekee oman tehtävänsä. Git-versionhallinnan käyttöön löytyy kuitenkin myös useita graafisia käyttöliittymiä. Osassa on keskitytty erityisesti versiohistorian selailuun ja graafiseen havainnollistamiseen, kuten esimerkiksi Gitin mukana tuleva yksinkertainen gitk tai hieman "kauniimpi" qgit. Osa taas integroi versionhallinnan komentoja muuten käytössä oleviin tiedostonhallintaohjelmiin, kuten Windowsiin asentuva Tortoisegit tai KDE-ympäristön Dolphin-tiedostoselaimen lisäosana toimiva kdesdk-dolphin-plugins -paketti. GitX on puolestaan Mac OS X -ympäristössä käytettävä vapaa graafinen käyttöliittymä. Myös monet ohjelmointiin käytettävät tekstieditorit, kuten Eclipse, osaavat käyttää Git-versionhallintaa käyttöliittymänsä kautta joko suoraan tai lisäosan avulla. Muita graafisia käyttöliittymiä löytyy sivulta: http://git-scm.com/downloads/guis ja vielä pidempi lista muita käyttöliittymiä ja työkaluja sivulta: https://git.wiki.kernel.org/index.php/InterfacesFrontendsAndTools .

Git-versionhallinta osaa olla yhteydessä palvelimella olevaan repositoryyn useammallakin tavalla, muun muassa ssh-yhteyden tai http-yhteyden kautta. Palvelinkäyttöä varten on olemassa myös ohjelmistoja ja valmiita palveluita. Yksi suosituimmista Gitin kanssa käytetyistä palveluista on GitHub osoitteessa http://github.com . Vastaavia avoimella lähdekoodilla toimivia palveluita ja omallekin palvelimelle asennettavissa olevia ohjelmistoja ovat Gitorius ja Gitlab. Nämä kaikki tarjoavat mahdollisuuden repositoryjen, niiden tiedostojen, haarojen sekä historian selaamiseen www-selaimella sekä paljon muita kehitystyöhön hyödyllisiä toiminnallisuuksia.

Kotisivu
http://git-scm.com/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, PC-BSD, Solaris
Asennus
Git löytyy Linux- ja BSD-järjestelmien paketinhallinnasta. Muille järjestelmille sen voi ladata ohjelmiston kotisivujen kautta.
Käyttöohjeet
Git Linux.fi:ssä
Git tutorial
Git by example (a little tutorial)
Git for ages 4 and up (Youtube) Elokuvan mittainen havainnollinen esitys Gitin toiminnasta

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x02 Mechanical Curator collection - Viikon VALO #158

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

"Mechanical Curator collection" on Yhdistyneen kuningaskunnan kansalliskirjaston Flickr-palvelussa public domainiksi julkaisema kokoelma menneiden vuosisatojen kirjoista automaattisesti digitaaliseksi skannattuja kuvia.

valo158-mechanical_curator.png The British Library julkaisi vuoden 2013 joulukuussa Flickr-palvelussa runsaat miljoona kuvaa, jotka on skannattu digitaaliseen muotoon kirjaston kokoelmissa olevista 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla julkaistuista kirjoista. Kirjaston oman kertoman mukaan kuvat ovat syntyneet osana Microsoftin kanssa tehtyä kirjojen digitointiprojektia. Microsoft on lahjoittanut digitoidun materiaalin kansalliskirjastolle, joka julkaisee sen julkiseen käyttöön public domainina. Kansalliskirjaston British Library Labs -projektin "Mechanical Curator" käy skannattuja sivuja automaattisesti läpi ja poimii niistä kuvat. Mechanical Curator myös julkaisee satunnaisen kuvan kerran tunnissa Tumblr-palvelussa ja Twitterissä.

Kokoelma kattaa suuren joukon monenlaisia kuvia: karttoja, kaavioita, kirjojen kuvituskuvia, koristeltuja kirjaimia, värikuvia, maisemia, seinäkuvia, ornamentteja sekä paljon muuta. Kansalliskirjasto toivoo yleisön käyttävän kuvia vapaasti ja rohkaisee keksimään niille uusiokäyttöä sekä remixaamaan niitä. Myös Wikimedia Commons hyödyntää kokoelmaa Wikipedian kuvittamiseen. Tämän lisäksi kansalliskirjasto toivoo yleisöltä apua kuvakokoelman organisoinnissa. Kuvakokoelma sisältää valtavan määrän erilaisista kirjoista automaattisesti skannattuja kuvia ja kirjastolla on toki tiedossa, mistä ja kenen kirjoittamasta kirjasta, mistä painoksesta ja miltä sivulta mikäkin kuva on otettu, mutta niiden luokittelu ja järjestäminen kuvien sisällön ja aiheen mukaan on valtava työ. Kuvia on jo nyt helppo etsiä Flickrstä tagien avulla kirjan tai sen tekijän mukaan, esimerkiksi kuvia sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -kirjoista, mutta kuvien etsiminen sisällön aiheen mukaan on vielä hankalaa. Kuvien mahdollisimman vapaan julkaisemisen takana onkin yhtenä toiveena, että suuri yleisö innostuisi auttamaan kuvakaaoksen lajittelussa. Kansalliskirjasto etsii "uusia ja kekseliäitä tapoja navigoida, löytää ja näyttää näitä ennenäkemättömiä kuvituksia". Kansalliskirjasto pyrkii myös julkaisemaan itse vuoden 2014 alkupuolella työkalun kuvien sisällön selvittämiseen Joukkouttamisella.

Osa Flickristä löytyvistä kuvista on jo luokiteltu muutamaan hieman rajatumpaan kokoelmaan, kuten: karttoja, lastenkirjojen kuvituksia, science fictiota, koristeltuja kirjaimia ja jouluaiheisia kuvia.

Kukin kuva ja siihen liittyvät kuvaukset ja jo olemassa olevat tagit ovat saatavilla Flickr-palvelun ohjelmointirajapinnan (API) kautta. Lisäksi kansalliskirjasto on julkaissut GitHub-palvelussa vuoden ja kuvien koon mukaan luokiteltuina tekstimuotoisina tiedostoina kuviin liittyvää tietoa. Tiedostoissa kullakin rivillä on yhteen kuvaan liittyvät tiedot, kuten kirjan nimi, painopaikka, sivunumero, linkit Flickr:ssä julkaistun kuvan eri kokoisiin versioihin ja niin edelleen. Myös tämä data on julkaistu public domainina.

Kotisivu
http://www.flickr.com/photos/britishlibrary
Lisenssi
Public domain
Linkkejä
Mechanical Curator Tumblr-palvelussa
Mechanical Curator Twitterissä
British Library Labs

Teksti: Pesasa
Kuvat: The British Library

Julkaise syötteitä