Kirjautuminen

4x35 OpenDyslexic - Viikon VALO #191

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

OpenDyslexic on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu helpottamaan dysleksiasta eli lukemisen erityisvaikeudesta kärsivien lukemista.

valo191-opendyslexic.png Tavalliset kirjasintyypit, eli fontit, on yleensä suunniteltu niin, että kirjainten ulkoasu on hyvin yhtenäinen ja kirjaimet muistuttavat tyyliltään toisiaan. Esimerkiksi kirjaimet p, b, d ja q ovat useimmissa kirjasintyypeissä muodoltaan täsmälleen samanlaisia ja eroavat toisistaan vain kierron ja peilauksen suhteen. Samoin esimerkiksi kirjaimissa u, n, m, h ja r on hyvin paljon keskenään yhteisiä muotoja. Sama koskee myös pyöreitä kirjaimia, kuten c, e, ja o.

Lukihäiriöisille suunnitellut kirjasimet pyrkivät rikkomaan tätä eri kirjaimien samanlaisuutta hienovaraisella tavalla niin, että kirjaimet samalla erottuvat paremmin toisistaan, mutta ovat silti selkeitä ja luettavia. Tyypillisesti dysleksiafonttien kirjaimet on suunniteltu alapuoleltaan "painavammiksi", jolloin ne tavallaan eivät "kierähdä" väärään asentoon vaan esimerkiksi p ja d ovat selkeästi erilaiset. Lihavan alareunan lisäksi kirjaimiin on lisätty muita pieniä ja hienovaraisia muutoksia, jotta ne erottuvat toisistaan paremmin.

OpenDyslexic-kirjasintyyppiä voi käyttää omissa julkaisuissa niin paperisena kuin sähköisenä. Sen voi halutessaan asettaa myös oletuskirjasintyypiksi vaikka www-selaimeen. Joihinkin selaimiin, kuten Chromeen, OpenDyslexic löytyy myös selainlaajennoksena.

OpenDyslexic-kirjasimista ovat tarjolla tavallisimmat variaatiot, eli normaali, lihavoitu, kursivoitu sekä tasalevyinen versio. Kirjasintyyppi pohjautuu Bitstream Vera Sans -kirjasimeen ja sen suunnittelussa on käytetty tieteellisissä tutkimuksissa todettua tietoa.

Kotisivu
http://opendyslexic.org/
Lähdekoodi:
https://github.com/antijingoist/open-dyslexic
Lisenssi
CC-BY 3.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Fonttipaketit ovat ladattavissa kotisivulla olevien ohjeiden ja linkkien kautta. Osassa Linux-järjestelmiä, esimerkiksi uusimmassa Ubuntussa, OpenDyslexic on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.
Muita vastaavia:
Eulexia (SIL-OFL -lisenssillä)

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x34 Font Awesome - Viikon VALO #190

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Font Awesome on kirjasintyyppinä jaettava kokoelma kuvakkeita web-käyttöön.
valo190-font_awesome.png Font Awesome on kokoelma skaalautuvia yksivärisiä kuvakkeita, jotka on koostettu kirjasintyypiksi eli fontiksi. Fonttitiedosto sisältää 439 erilaista kuvaketta. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa on mukana tyylitiedostot, joiden avulla kuvakkeita on helppo käyttää www-sivun tai web-sovelluksen tekemisessä. Kirjasimina ja CSS-tyylisääntöinä esitettyjen kuvakkeiden käyttö ei vaadi JavaScriptiä, niiden koko on täysin skaalattavissa ja niiden ulkoasu on tyyliteltävissä muun sivuston tyylin mukaisesti. CSS-tyylisäännöillä voi esimerkiksi määritellä kirjasimina esitettyjen kuvakkeiden kokoa, väriä, varjostuksia ja muita ominaisuuksia, joita ei kuvina esitetyille kuvakkeille voi määritellä. Font Awesomen kuvakkeet eivät myöskään häiritse ruudunlukuohjelmia, kuten jotkin muun muotoiset kuvakkeet saattavat tehdä, vaan ovat niille "näkymättömiä".

Itse fontti on saatavilla viitenä erilaisena tiedostomuotona: OTF, EOT, SVG, TTF ja WOFF. Näitä voidaan käyttää webbifonttina, eli linkittää käytettäväksi www-sivulla tai web-sovelluksessa. Lisäksi ainakin TrueType-tyyppistä fonttia (TTF) voi käyttää myös työpöytäohjelmissa, jos se on asennettu tietokoneen kirjasinvalikoimaan. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa mukana olevalla CSS-tyylitiedostolla kuvakkeet saa käyttöön www-sivulla tai web-sovelluksessa käyttämällä valmiiksi määriteltyjä CSS-luokkia. Näillä halutut kuvakkeet saadaan näkymään oikeissa paikoissa oikean kokoisina ja käyttämällä kuvakkeen nimeä.

Kuvakkeita voi käyttää toki myös suoraan kirjasinmerkkeinä, mutta tällä tavalla halutun merkin koodin löytäminen on jonkin verran hankalampaa kuin valmiiksi nimettyä CSS-luokkaa käyttämällä. Kuvakkeen voi lisätä sivulle yksinkertaisesti lisäämällä HTML-koodiin jonkin inline-tagin, kuten span ja lisäämällä sille luokan, joka koostuu fa-etuliitteestä sekä kuvakkeen nimestä. Esimerkiksi fa-camera-retro. Kuvakkeiden kokoa on mahdollista skaalata muun tekstin suhteen käyttämällä sopivaa luokkaa. Esimerkiksi viisinkertaiseksi skaalaamiseen käytetään luokkaa: fa-5x.

Kuvakkeita voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, kuten listakuvakkeina, kappaleen aloittavana kuvakkeina tai vaikka pyörivinä kuvakkeina. Font Awesome -kuvakkeet toimivat myös hyvin esimerkiksi Bootstrap-komponenttien kanssa. Lisää esimerkkejä löytyy Font Awesomen esimerkkisivulta.

Kotisivu
http://fontawesome.io
Lisenssi
Fontit: SIL OFL 1.1
CSS- ja LESS-koodi: MIT
Dokumentaatio: CC-BY 3.0
Huom! Joukossa on myös joidenkin brändien tuotemerkkejä, jotka kuuluvat niiden omistajille.
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Esimerkkejä käytöstä
http://fontawesome.io/examples/
Luettelo kaikista kuvakkeista
http://fontawesome.io/icons/

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x33 Redshift - Viikon VALO #189

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Redshift säätää näytön värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan.
valo189-redshift.png

Redshift säätää näytön värilämpötilaa yöllä lämpimämmäksi eli punaisemmaksi, ja päivällä kylmemmäksi eli sinisemmäksi. Tietokoneen näytöissä lienee tämmöinen säätö muutenkin, mutta se pitää käsin säätää näytön painikkeista. Redshift tekee säädön automaattisesti.

Redshiftille pitää kertoa maantieteellinen sijainti. Tästä ohjelma laskee, milloin siinä paikassa alkaa iltahämärä ja milloin päivä alkaa valkenemaan. Päivisin näytön värilämpötila on neutraali 5500 °C ja yöllä punasävyinen 3700 °C. Arvot voi muuttaa mieleisikseen tai omalle näytölle paremmin sopiviksi.

Tarkoitus on vähentää silmien rasittumista öiseen aikaan näyttöä tuijotellessa. Kun ympärillä on hämärää, kirkas näyttö on liian suuri kontrasti ympäristölle. Yhden illan kokeilun jälkeen sanoisin tässä voi olla jotain perää. Toisaalta pitäisi ehkä huoneen valaistuskin muuttaa punasävyisemmäksi jotta vaikutus ei menisi piloille. Ehkä myös uni tulee paremmin silmään kun ei ole tuijotellut päivänvalon väristä ruutua juuri ennen nukkumaanmenoa. Redshift säätää värilämpötilaa hiljalleen eikä rusauta sitä suoraan keskipäivästä iltapimeään. Redshift-bulb.png

Tarjolla on komentorivisovellus, joka ainakin Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa on nimellä redshift. Tätä voivat käyttää myös graafista käyttöliittymää näytöllään käyttävät, koska näytön värilämpötila muuttuu siinäkin, vain käyttöliittymä on pelkästään komentorivi. On olemassa myös gtk-redshift, mutta siinäkään ei varsinaisesti ole graafista käyttöliittymää, osaapahan tehdä työkalupalkkiin kuvakkeen josta sovelluksen voi kytkeä päälle tai pois.

Käyttöönotto oli Debian Wheezyssä hieman hankalaa. Asennus ei kysynyt mitään, joten ohjelma ei käynnistynyt kun se ei tiennyt sijaintiaan. Ohjelma piti käynnistää tarkentimen -l kera ja ilmoittaa leveyspiiri ja pituuspiiri. Ohjelma väitti osaavansa katsoa sijainnin muista ohjelmista, muttei se kyllä toiminut. Kun selvittää sijaintinsa koordinaatit voi ohjelman käynnistää seuraavasti:

  $ gtk-redshift -l 61.466667:21.799999
  Käytetään menetelmää 'randr'.
Koordinaatit saa selville esimerkiksi Googlen Maps-palvelulla. Etsii oman paikkakuntansa kartalle näkyviin ja klikkaa hiiren ominaisuuspainikkeella. Esiin tulee ponnahdusikkuna, jossa "Mitä täällä on?" näyttää tietoja paikasta ja koordinaatit leveyspiirille ja pituuspiirille. Toinen mahdollisuus on Gnome Kello ja kalenteri, siinä sijainniksi voi ilmoittaa kaupungin ja se näyttää koordinaatit joilla ilmeisesti voi hienosäätää sijaintiaan.

Ubuntu 12.04:ssä gtk-redshift toimi heti, se osasi katsoa sijainnin itse. Arvaan, että sijainti tuli säätiedotteesta, johon olin pistänyt kotikaupunkini jotta säätiedote tulee lähialueelta. Piti lisätä gtk-redshift käynnistyviin ohjelmiin, jotta se käynnistyy joka sisäänkirjautumisella.

Kuvakaappauksissa värimuutokset eivät näkyneet. En oikein ymmärtänyt miksi. Piti ottaa kameralla kuva näytöstä, tällä kertaa kuvakaappausten tilalla on siis valokuvia.

Kotisivu
http://jonls.dk/redshift/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Windowsille sovellus löytyy kotisivulta.
Käyttöohjeet
Löytyy man-sivu. Lisäksi kotisivulla on selitetty miten ohjelma toimii ja käyttövinkkejä.

Teksti: Taleman
Valokuvaus: Taleman

4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma tekstipohjaisella käyttöliittymällä.
valo188-midnight_commander.png Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton Commander.

Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus, mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden kautta.

Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee olla gpm asennettuna.

MC-Classeur-vertical_ouvert.png MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää, hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää kuvaa.

Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-, .tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen hakemistoa.

X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä, kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.

Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne., ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä. Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.

Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on useita. Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy Wikipediasta.

Kotisivu
https://www.midnight-commander.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version saa Sourceforgesta. Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta Binaries-sivulta.
Käyttöohjeet
Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1. Wikistä löytyy englanninkielinen käsikirja.

Lisätietoja:

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Julkaise syötteitä