Viikon VALO

Poedit on sovelluksien kieleltä toiselle kääntämistä helpottava työkalu.
Jos on kiinnostunut vapaiden ja avointen ohjelmien kehittämisestä, voi yhteisöä auttaa kääntämällä sovelluksia kieleltä toiselle. Useat ohjelmat hyödyntävät GNU Gettext -kirjastoa, jolloin ohjelman lähdekoodista saadaan eriteltyä omaksi tiedostokseen kääntämistä vaativat tekstikohdat. Näitä katalogeiksi kutsuttaja po-päätteisiä tiedostoja voi muokata valitsemallaan tekstieditorilla. Katalogien käsittelyyn on myös omia työkaluja, joihin kuuluu vapaa käännöstyökalu Poedit.

Kun Poedit-ohjelmalla avataan katalogitiedosto, ohjelma listaa käännettävissä olevat tekstikohdat ja näyttää valitun alkuperäistekstin sekä käännöksen. Poedit riisuu käännöstiedoston merkinnöistä, jotka eivät koske kääntäjän käännöstyötä. Näin näkymä on selkeä ja riski tehdä katalogin rikkovia merkkivirheitä pienenee. Ohjelma kertoo käännöksen edistymisestä ilmoittamalla, kuinka suuri osa tiedostosta on vielä kääntämättä. Kääntämättömät kohdat korostetaan väreillä ja ryhmitellään käännöslistan kärkeen. Tällöin käyttäjä näkee heti, mikä osio vaatii työstämistä. Lisäksi Poedit erottelee sumeasti eli koneellisesti tai heikosti käännetyt kohdat, jotka vaativat tarkistusta.

Poedit-ohjelmassa on useita kääntämistyötä tukevia ominaisuuksia. Tarvittaessa Poedit pitää kirjaa käännetyistä teksteistä (engl. translation memory) ja tarjoaa samaa käännöstä samankaltaisiin tilanteisiin. Näin nopeutetaan ohjelmien kääntämistä, jolle on tyypillistä tekstin toistuvuus. Käännöksen laadun tarkistamista keventää oikolukuohjelman tuki, jolloin kirjoitusvirheet voidaan korostaa.

Poedit osaa käyttää apunaan käännettävän ohjelman lähdekoodia. Tarvittaessa se etsii lähdekoodista sen kohdan, jota käännettävä teksti koskee. Tämä on avuksi silloin, kun kääntäjälle jää epäselväksi tekstin konteksti. Joissakin erityistapauksissa käyttäjä voi haluta päivittää katalogeja. Silloin Poedit hakee lähdekoodista uusia käännettäviä kohtia ja tunnistaa katalogista ne kohdat, joita ei enää tarvita.

Ohjelmassa on ominaisuuksia, jotka ovat hyödyksi käännöksen julkaisu- tai testausvaiheessa. Alkuperäis- ja käännöstekstin lisäksi katalogitiedostoissa on ylätunniste, joka sisältää lisätietoa käännöksestä. Poedit osaa lisätä automaattisesti muokkaajan nimen kääntäjälistan joukkoon. Kun uutta käännöstä halutaan käyttää tai kokeilla, tarvitaan usein konekielelle muutettu käännöstiedosto. Poedit osaa luoda tällaisen mo-päätteisen tiedoston automaattisesti katalogista.

Kotisivu

https://www.poedit.net/

Lisenssi

MIT

Toimii seuraavilla alustoilla

FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, Unix, Windows

Asennus

Asennustiedosto ladataan ohjelman kotisivuilta tai ohjelma asennetaan jakelun pakettienhallintaohjelmistolla

Lisätietoa kääntämisestä

http://linux.fi/wiki/Kotoistus

• Poedit korostaa sinisellä tekstillä kääntämättömät ja keltaisella sumeasti käännetyt kohdat.
• Käännöstyötä voi nopeuttaa hyödyntämällä aiemmin käännettyjä kohtia.
• Katalogin käännöksiin voi lisätä kommentteja.
• Tiettyyn käännöskohtaan voi palata nopeasti kirjanmerkin avulla.
• Poeditin asetusikkuna

Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Komodo Edit on vapaa monipuolinen tekstieditori ohjelmoijille.
Komodo Edit on osittain Mozillan ohjelmakoodin varaan rakennettu tekstieditori, joka sopii useiden ohjelmointi- ja merkkauskielten kirjoittamiseen. Tuettujen kielten joukossa ovat PHP, Python, Ruby, JavaScript, Perl, Tcl, XML, HTML 5, CSS 3, Java, LaTeX sekä useita muita kieliä. Ohjelma näyttää tuntemilleen kielille syntaksikorostuksen käyttäjän valitsemalla tai omaan makuunsa muokkaamalla väriteemalla. Tämän lisäksi ohjelma osaa tarkistaa, että kielen syntaksi on oikein ja varoittaa virheistä. Tämä on erittäin hyödyllistä, koska yksinkertaiset virheet, kuten sulkeiden ja lainausmerkkien puuttumiset, on helppo huomata ja korjata jo ohjelmakoodia kirjoittaessa. Ohjelma osaa myös ehdottaa varattuja sanoja sekä funktioiden ja muuttujien nimiä täydennyksinä ohjelmakoodin kirjoittamisen aikana. Ehdotukset annetaan kirjoitettavan sanan alle ilmestyvänä pudotusvalikkona häiritsemättä käyttäjän kirjoittamista. Täydennys pyritään tekemään älykkäästi siten, että esimerkiksi html-tiedostoa kirjoitettaessa ehdotetaan vain kyseisen tiedoston dokumenttityypin mukaisia vaihtoehtoja. Ohjelmointikielen funktion kutsua kirjoittaessa Komodo osaa näyttää työkaluvihjeenä dokumentaatiota funktiosta ja sen ottamista argumenteista.

Komodo Editiin on määritelty eri kielten rakenteille valmiita lyhenteitä (abbreviations), joilla koodin rutiiniosien kirjoittamista voi nopeuttaa. Lyhenteet toimivat siten, että esimerkiksi JavaScript-tiedostoa kirjoittaessa ohjelmoija voi kirjoittaa lyhenteen "func" ja painaa tämän jälkeen näppäinoikotietä ctrl-t, joka täydentää lyhenteen tilalle pohjan funktion määrittelylle. Pohjassa ovat valmiina tyhjät täydennettävät kentät funktion nimelle, parametrimuuttujille sekä funktion rungolle. Kenttien välillä voi siirtyä sarkainnäppäimellä. Lyhenteet ovat käyttäjän muokattavissa ja niitä voi luoda itse lisää.

Editorin näppäimistöoikotiet ovat varsin monipuoliset ja käyttäjän muokattavissa. Käyttäjä voi luoda oikoteistä omia kokonaisuuksia, jotka voi valita käyttöön ohjelman asetuksista. Oletuksena näppäimistöoikoteiksi on valittavissa kolme kokonaisuutta: Komodon oletus, Emacs ja Vi. Komodo hallitsee, kuten hyvän ohjelmointieditorin kuuluukin, sisennysten, sulkeiden sekä lainausmerkkien käytön älykkäästi, mutta käyttäjää häiritsemättä. Esimerkiksi merkkijonoa kirjoitettaessa ohjelma lisää aloittavan lainausmerkin yhteydessä automaattisesti myös lopettavan lainausmerkin kohdistimen oikealle puolelle. Ohjelman älykkyys näkyy kuitenkin siinä, että jos käyttäjä myös itse kirjoittaa merkkijonon loppuun lainausmerkin, ohjelma ymmärtää sen samaksi jo lisätyksi päättäväksi lainausmerkiksi eikä lisää kolmatta lainausmerkkiä. Sama järjestelmä toimii myös sulkeiden kanssa.

Ohjelman taustalla oleva Mozilla-projektin koodi näkyy muun muassa siinä, että editorin välilehteen voi avata selainnäkymän esimerkiksi luotavan html-tiedoston esikatselua varten. Tämän lisäksi Komodoon voi asentaa Mozilla-laajennoksia samoin kuin Firefox-selaimeen ja Thunderbird-sähköpostiohjelmaan. Komodo tukee myös JavaScriptin käyttöä editorin toimintojen laajentamiseen omilla makroilla. Toinen käytettävissä oleva kieli on Python, jonka tulkki tulee editorin mukana.

Ohjelmassa on lisäksi useita muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi palvelimella olevien tiedostojen editointi, siirtyminen funktion tai muuttujan määrittelyyn klikkaamalla hiirellä funktion kutsua tai muuttujan nimeä control-näppäin (Macissa command-näppäin) pohjaan painettuna ja värin esikatselu css-tiedostossa pitämällä control-näppäin pohjassa ja viemällä hiiri värin nimen tai rgb-koodin päälle. Värin voi myös valita sisäänrakennetulla valitsimella, joka tulee esiin pitämällä control-näppäin pohjassa ja klikkaamalla värin nimeä tai värikoodia. Yleisemminkin control ja hiiren vieminen jonkin avainsanan päälle antaa lisätietoa, kuten dokumentaatiota funktion kutsusta, ja sanan control-klikkaaminen saa sen toimimaan linkityksenä toiseen kohtaan koodia, toiseen tiedostoon tai web-osoitteeseen. Esimerkiksi, jQuery-hakulausekkeen control-klikkaaminen html-tiedostoon upotetussa javascript-koodissa siirtää kohdistuksen hakulausekkeella löytyvän elementin kohdalle. Hiirellä raahaaminen control näppäin pohjassa sen sijaan antaa käyttäjän valita tekstistä suorakaiteen muotoisen osuuden normaalin rivittäisen valinnan sijasta. Lisäksi Komodo tukee muun muassa ohjelmarivien merkitsemistä kirjanmerkeiksi sekä makrojen nauhoittamista ja toistamista.

Komodo Editin maksullinen "isoveli" on Komodo Ide, joka sisältää vapaan Edit-version toiminnallisuuksien lisäksi myös muita erityisesti integroiduille kehitysympäristöille tyypillisiä toimintoja.

Kotisivu

http://www.activestate.com/komodo-edit

http://www.openkomodo.com/ (Open Komodo: Komodo Editin lähdekoodi)

Lisenssi

Mozilla Public License

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, Windows, Mac OS X

Asennus

Ohjelman asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta.

Käyttöohjeet

Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohjejärjestelmä sekä kommentoituja esimerkkitiedostoja muutamalla ohjelmointikielellä.

• Komodo Editin aloitusnäkymä. Start Page -välilehdellä ovat esimerkiksi linkit edellisiin editoituihin tiedostoihin.
• Ohjelman tekstintäydennys antaa tiedoston tyypin mukaiset täydennysvaihtoehdot pudotusvalikkona.
• Ikkunan voi jakaa kahtia ja näkymissä voi olla muokattavana joko eri tiedostoja taikka sama tiedosto eri kohdista.
• Komodo sisältää sisäänrakennetun Mozillan Gecko-moottorilla toimivan web-selaimen.
• Komodon työkalulaatikko (toolbox) sisältää makroja ja erilaisia kielikohtaisia lyhenteitä (abbreviations), joilla voidaan luoda ohjelmointikielen rakenteita valmiista malleista täydentämällä.
• Editori näyttää ohjeita funktion käytöstä sen kutsua kirjoittaessa.
• Sisäänrakennettu syntaksitarkistin merkitsee virheelliset kohdat näkyvästi ja näyttää virheilmoituksen työkaluvihjeenä, kun hiiren vie virheellisen kohdan päälle.
• Ikkunan vasempaan reunaan saa näkymään tiedostoselaimen ja projektityökalun.
• Editorin asetukset ovat monipuolisesti muokattavissa oman mielen mukaiseksi. Syntaksikorostuksen väritykselle on useita valmiita väriteemoja, jotka ovat myös muokattavissa.
• Mozilla-tyylisten lisäosien asentaminen tapahtuu samoin kuin Firefox-selaimessa ja Thunderbird-sähköpostiohjelmassa.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Impress on vapaa avoimeen lähdekoodiin perustuvan toimisto-ohjelmistopaketin, LibreOfficen, esitysohjelma.
LibreOffice-toimisto-ohjelmiston yhtenä osana on esitysgrafiikan luomiseen ja esittämiseen tarkoitettu Impress. Impress on toiminnaltaan ja ominaisuuksiltaan saman kaltainen kuin Microsoft Officen PowerPoint taikka Googlen Docs-palvelun vastaava ohjelma. Impressin oma tallennusmuoto on vapaa OpenDocument-tiedostomuoto, mutta se osaa avata ja tallentaa myös PowerPoint-ohjelman uudempia ja vanhempia tiedostomuotoja.

Oletuksena Impressin käyttöliittymä jakautuu valikoiden ja toimintonappuloiden lisäksi kolmeen näkymään. Näistä vasemmalla on dialista, jossa ovat nähtävissä ja helposti järjesteltävissä pienoiskuvat esityksen diaruuduista. Keskimmäisessä näkymässä on itse muokattava diaruutu ja sen oikealla puolella "haitareihin" jaoteltuina dian pohjatyylin, asettelun, taulukoiden ulkoasun, animoitujen tehosteiden ja diojen välisten siirtymien muokkaamiseen käytettävät työkalut ja valinnat. Muokkausalueella voidaan vaihtoehtoisesti näyttää myös esityksen jäsentämiseen käytettävä rakennenäkymä, esittäjän omien muistiinpanojen tekemiseen soveltuva näkymä, tiivistelmäsivujen suunnittelunäkymä sekä diojen järjestelyyn sopiva yleisnäkymä.

Esitystilassa Impress osaa näyttää itse esityksen ulkoisella näytöllä tai projektorilla ja samanaikaisesti tietokoneen varsinaisella näytöllä näkymän, josta esityksen pitäjä näkee samalla omat muistiinpanonsa sekä muita esityksen pitämistä helpottavia toimintoja. Esitystilassa on lisäksi mahdollista käyttää hiirtä korostuskynänä, jolla esityksestä voi merkitä tärkeitä kohtia.

Uusia esitysten ulkoasuja voi luoda muokkaamalla niin kutsuttuja master-sivuja eli pohjatyylisivuja. Tähän tilaan siirrytään valitsemalla valikosta "Näytä", "Pohja", "Dian pohja" ("View", "Master", "Slide Master"). Tässä tilassa vasemmassa reunassa luetteloidaan esityksen diojen sijaan pohjasivut ja muokkausalueella on muokattavana jokin pohjasivuista. Pohjasivuun tehdyt tyylimuutokset tulevat voimaan kaikkiin niihin dioihin, joiden pohjana kyseistä pohjasivua on käytetty. Tiedoston, johon on luotu halutut pohjasivut ja muut tarvittavat asetukset, voi tallentaa odp-päätteisen esitystiedoston sijasta myös otp-päätteisenä esityspohjana (template), jota voidaan käyttää uusien luotavien esitysten pohjana.

Esitykset on mahdollista tallentaa muiden LibreOffice-ohjelmien tapaan myös pdf-tiedostoksi. Tämä on hyödyllistä siksi, että pdf-tiedosto on tiedostomuodon yleisyyden vuoksi melko varma vaihtoehto, jonka saa todennäköisesti avattua koneessa kuin koneessa. Pdf-tiedosto on myös kätevä jaettavien tiedostojen muodoksi, kun vastaanottajien ei ole tarkoitus muokata niitä.

Helmikuussa 2013 julkaistu versio 4.0 toi LibreOfficeen jonkin verran uusia ominaisuuksia. Näiden mukana tuki CMIS-standardia käyttäville dokumentinhallintajärjestelmille, kuten SharePoint, Alfresco ja Nuxeo, tuki Mozillan Firefox- ja Thunderbird-ohjelmissakin ulkoasun muokkaamiseen käytetyille Personas-teemoille sekä aiempaa parempi tuki muiden toimisto-ohjelmistojen tiedostomuodoille. Impressiin uusi versio tuo tullessaan muun muassa mahdollisuuden käyttää Android-laitetta esityksen kauko-ohjaimena joko langattoman verkon tai bluetooth-yhteyden kautta. Aluksi tämä toiminnallisuus on tarjolla vain joissain Linux-jakeluihin saatavissa versioissa, mutta sen lupaillaan tulevan seuraavien versiopäivitysten myötä kaikille alustoille.

Kotisivu

https://www.libreoffice.org

http://fi.libreoffice.org/ (Suomenkielinen sivusto)

Lisenssi

GNU LGPL

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus

Linux-jakeluista LibreOffice Impress löytyy paketinhallinnan kautta. Juuri julkaistu versio 4 on ladattavissa ohjelmiston kotisivuilta. LibreOfficea voi käyttää myös suomeksi asentamalla suomenkieliset kielipaketit.

VALO-CD

LibreOffice-toimistopaketti löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.

Esimerkkitiedostoja:

Viikon_valo.odp

Viikon_valo.pdf

• Ohjelman aloitusnäkymä ja versiotiedot.
• Dialuettelo vasemmalla, asetteluvalikoima oikealla ja tyylittelemätön dia keskellä.
• Pohjatyylisivuksi valittuna punaisella taustalla ja valkoisella tekstillä oleva pohja. Käytettävissä olevat pohjat tarjolla oikeassa reunassa.
• Valittuna toinen pohjatyylisivu. Oikealla valikoima siirtymiä diojen välillä. Keskellä siirtymän esikatselu.
• Impress pohjatyylisivun muokkaustilassa.
• Kullekin listan tasolle voidaan asettaa omat asetukset.
• Linkin lisääminen esitykseen.
• Muistiinpanonäkymässä voidaan kirjoittaa lisäselityksiä ja muistiinpanoja diaa varten. Muistiinpanot ovat esityken pitäjän nähtävissä esityksen aikana. Muistiinpanonäkymästä voi myös tulostaa kuulijoille laajennetun materiaalin esityksestä.
• Ohjelman ulkoasua voi muokata Mozillan ohjelmista tutuilla Personas-teemoilla (nykyisin Firefox-teema).

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

GitHub on erityisesti ohjelmoijille suunnattu sosiaalisen median tavoin toimiva lähdekoodinjakopalvelu, jossa on tarjolla paljon vapaasti lisensoituja ohjelmia ja muuta materiaalia.
GitHub on Linus Torvaldsin kehittämää avoimen lähdekoodin Git-versionhallintaa hyödyntävä lähdekoodin hallinta- ja jakopalvelu. Kuka tahansa voi tehdä itselleen käyttäjätunnuksen palveluun ja luoda sinne projektikohtaisia lähdekoodivarastoja, repositoryja eli repoja. Repo voi olla julkinen tai yksityinen. Julkisen repon luominen on ilmaista ja yksityisen repon luominen vastaavasti maksullista. Palvelussa on valtava määrä julkisia repoja, joista suurin osa on lisensoitu avoimen lähdekoodin lisenssillä. GitHub luokittelee repot automaattisesti ohjelmointikielen mukaan. Tällä hetkellä suosituin kieli on JavaScript 21 prosentin osuudella, mutta myös Ruby, Java, Python, Shell, PHP, C, C++, Perl ja Objective-C ovat runsaasti edustettuina.

Git on versionhallinta, kuten Subversion, mutta se on uudempi ja hajautetulla arkkitehtuurilla toteutettu. GitHub toimii taustalla olevan Git-versionhallinnan graafisena käyttöliittymänä, jolla voi helposti tarkastella eri lähdekooditiedostojen sisältöjä ja niiden muutoksia versioiden edetessä. Repon muutokset ovat selattavissa committeina, eli lähdekoodiin tehtyinä muutoskokonaisuuksina. Versionhallintaan tehtyjen vaihtoehtoisten ja kokeellisten haarojen, branch, selaaminen on myös helppoa GitHubin käyttöliittymällä. GitHubissa voi olla myös binäärimuotoisia tiedostoja, kuten ohjelmien tarvitsemia kuvatiedostoja, mutta erityisen hyödyllistä versionhallinta on tekstimuotoisten tiedostojen kanssa, sillä niiden muutokset ovat helposti esitettävissä. Ohjelmakoodin lisäksi GitHub sopiikin myös muun tekstimuotoisen materiaalin versionhallintaan ja jakamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta projektista on Oppikirjamaraton ja sen Vapaa matikka -kirjasarja.

GitHub sisältää sosiaalisen median kaltaisia ominaisuuksia. Kuka tahansa käyttäjä pystyy forkkaamaan minkä tahansa julkisen repon, eli tekemään itselleen kopion haluamastaan reposta ja aloittamaan oman version kehittämisen. Omaan versioon tehtyjä committeja voi puolestaan tarjota alkuperäiselle kehittäjälle pull requestien muodossa. Alkuperäisen repon ylläpitäjä voi sitten päättää, ottaako vastaan tarjotun toteutuksen. Juuri vapaan kopioinnin ja osallistumisen vuoksi GitHubin julkiset repot sopivatkin erityisen hyvin avoimen lähdekoodin projekteille. Omaan julkiseen projektiin onkin syytä epäselvyyksien välttämiseksi merkitä selkeästi lisenssi, jolla se on käytettävissä. Tämä tapahtuu tyypillisesti LICENSE- tai COPYING-nimisellä tiedostolla. Muita sosiaalista mediaa muistuttavia ominaisuuksia ovat repojen seuraaminen, committien kommentointi vaikka koodirivikohtaisesti sekä ohjelmasta löytyvien virheiden tai muiden huomioiden raportointi repon Issues-osiossa.

GitHubissa on lisäksi tarjolla yksinkertainen repokohtainen wiki projektin dokumentointia varten, erilaisia graafeja havainnollistamaan projektin haaroja ja tapahtumia sekä mahdollisuus tehdä ohjelman toimintaa esittelevä tai demoava web-sivusto html-tiedostoina gh-pages-nimiseen haaraan. Esimerkkinä Viikon VALO -sivustolla käytetyn galleriaohjelman gh-pages-haarasta muodostuva demo-sivu.

GitHub helpottaa avoimelle lähdekoodille luonteenomaista jakamista ja yhteistyötä. Hajautettuna versionhallintajärjestelmänä Git mahdollistaa samanaikaisesti ohjelmankehityksen tekemisen toisaalta omassa rauhassa omaan repoon ja toisaalta yhteistyössä muiden kanssa. GitHub on erinomainen työkalu, joka helpottaa tätä yhteistyötä madaltamalla kynnystä osallistua kehittämiseen joko vain kommentoimalla tai jopa aloittamalla kokeilut omalla kopiolla ja tarjoamalla tuotoksia takaisin alkuperäiseen projektiin.

Kotisivu

https://github.com/

Käyttöohjeet

Ohjeita GitHubin käyttöönottoon

• GitHubin käytön aloitus askel askeleelta. 1) Git käyttövalmiiksi 2) Luodaan repository 3) Forkataan muiden projekteja 4) Sosiaalinen verkosto
• Oppikirjamaratonin Avoin matikka 1 -kirjan raakamateriaali GitHubissa.
• Yksittäisen lähdekooditiedoston sisältöä. (Opinsys / Walma)
• Viimeisimmät ohjelmaan tehdyt commitit.
• Commitissa tehtyjen muutosten tarkastelu. Lisätyt rivit vihreällä, poistetut punaisella.
• Muutoksia voi kommentoida rivi kerrallaan.
• Muiden kuin alkuperäisen tekijän lähettämiä muutosehdotuksia, "pull requesteja".
• Committien määrät viikonpäivän ja kellonajan suhteen graafisesti esitettynä.
• Projektille tehtyjä huomioita, eli "issueita". Ohjelmointivirheitä, ominaisuustoiveita jne.
• Projektin dokumentointiin käytettävä wiki.
• Projektin demoamista varten voidaan käyttää "gh-pages"-haaran pohjalta luotavaa sivustoa.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa