Kirjautuminen

4x34 Font Awesome - Viikon VALO #190

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Font Awesome on kirjasintyyppinä jaettava kokoelma kuvakkeita web-käyttöön.
valo190-font_awesome.png Font Awesome on kokoelma skaalautuvia yksivärisiä kuvakkeita, jotka on koostettu kirjasintyypiksi eli fontiksi. Fonttitiedosto sisältää 439 erilaista kuvaketta. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa on mukana tyylitiedostot, joiden avulla kuvakkeita on helppo käyttää www-sivun tai web-sovelluksen tekemisessä. Kirjasimina ja CSS-tyylisääntöinä esitettyjen kuvakkeiden käyttö ei vaadi JavaScriptiä, niiden koko on täysin skaalattavissa ja niiden ulkoasu on tyyliteltävissä muun sivuston tyylin mukaisesti. CSS-tyylisäännöillä voi esimerkiksi määritellä kirjasimina esitettyjen kuvakkeiden kokoa, väriä, varjostuksia ja muita ominaisuuksia, joita ei kuvina esitetyille kuvakkeille voi määritellä. Font Awesomen kuvakkeet eivät myöskään häiritse ruudunlukuohjelmia, kuten jotkin muun muotoiset kuvakkeet saattavat tehdä, vaan ovat niille "näkymättömiä".

Itse fontti on saatavilla viitenä erilaisena tiedostomuotona: OTF, EOT, SVG, TTF ja WOFF. Näitä voidaan käyttää webbifonttina, eli linkittää käytettäväksi www-sivulla tai web-sovelluksessa. Lisäksi ainakin TrueType-tyyppistä fonttia (TTF) voi käyttää myös työpöytäohjelmissa, jos se on asennettu tietokoneen kirjasinvalikoimaan. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa mukana olevalla CSS-tyylitiedostolla kuvakkeet saa käyttöön www-sivulla tai web-sovelluksessa käyttämällä valmiiksi määriteltyjä CSS-luokkia. Näillä halutut kuvakkeet saadaan näkymään oikeissa paikoissa oikean kokoisina ja käyttämällä kuvakkeen nimeä.

Kuvakkeita voi käyttää toki myös suoraan kirjasinmerkkeinä, mutta tällä tavalla halutun merkin koodin löytäminen on jonkin verran hankalampaa kuin valmiiksi nimettyä CSS-luokkaa käyttämällä. Kuvakkeen voi lisätä sivulle yksinkertaisesti lisäämällä HTML-koodiin jonkin inline-tagin, kuten span ja lisäämällä sille luokan, joka koostuu fa-etuliitteestä sekä kuvakkeen nimestä. Esimerkiksi fa-camera-retro. Kuvakkeiden kokoa on mahdollista skaalata muun tekstin suhteen käyttämällä sopivaa luokkaa. Esimerkiksi viisinkertaiseksi skaalaamiseen käytetään luokkaa: fa-5x.

Kuvakkeita voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, kuten listakuvakkeina, kappaleen aloittavana kuvakkeina tai vaikka pyörivinä kuvakkeina. Font Awesome -kuvakkeet toimivat myös hyvin esimerkiksi Bootstrap-komponenttien kanssa. Lisää esimerkkejä löytyy Font Awesomen esimerkkisivulta.

Kotisivu
http://fontawesome.io
Lisenssi
Fontit: SIL OFL 1.1
CSS- ja LESS-koodi: MIT
Dokumentaatio: CC-BY 3.0
Huom! Joukossa on myös joidenkin brändien tuotemerkkejä, jotka kuuluvat niiden omistajille.
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Esimerkkejä käytöstä
http://fontawesome.io/examples/
Luettelo kaikista kuvakkeista
http://fontawesome.io/icons/

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x33 Redshift - Viikon VALO #189

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Redshift säätää näytön värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan.
valo189-redshift.png

Redshift säätää näytön värilämpötilaa yöllä lämpimämmäksi eli punaisemmaksi, ja päivällä kylmemmäksi eli sinisemmäksi. Tietokoneen näytöissä lienee tämmöinen säätö muutenkin, mutta se pitää käsin säätää näytön painikkeista. Redshift tekee säädön automaattisesti.

Redshiftille pitää kertoa maantieteellinen sijainti. Tästä ohjelma laskee, milloin siinä paikassa alkaa iltahämärä ja milloin päivä alkaa valkenemaan. Päivisin näytön värilämpötila on neutraali 5500 °C ja yöllä punasävyinen 3700 °C. Arvot voi muuttaa mieleisikseen tai omalle näytölle paremmin sopiviksi.

Tarkoitus on vähentää silmien rasittumista öiseen aikaan näyttöä tuijotellessa. Kun ympärillä on hämärää, kirkas näyttö on liian suuri kontrasti ympäristölle. Yhden illan kokeilun jälkeen sanoisin tässä voi olla jotain perää. Toisaalta pitäisi ehkä huoneen valaistuskin muuttaa punasävyisemmäksi jotta vaikutus ei menisi piloille. Ehkä myös uni tulee paremmin silmään kun ei ole tuijotellut päivänvalon väristä ruutua juuri ennen nukkumaanmenoa. Redshift säätää värilämpötilaa hiljalleen eikä rusauta sitä suoraan keskipäivästä iltapimeään. Redshift-bulb.png

Tarjolla on komentorivisovellus, joka ainakin Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa on nimellä redshift. Tätä voivat käyttää myös graafista käyttöliittymää näytöllään käyttävät, koska näytön värilämpötila muuttuu siinäkin, vain käyttöliittymä on pelkästään komentorivi. On olemassa myös gtk-redshift, mutta siinäkään ei varsinaisesti ole graafista käyttöliittymää, osaapahan tehdä työkalupalkkiin kuvakkeen josta sovelluksen voi kytkeä päälle tai pois.

Käyttöönotto oli Debian Wheezyssä hieman hankalaa. Asennus ei kysynyt mitään, joten ohjelma ei käynnistynyt kun se ei tiennyt sijaintiaan. Ohjelma piti käynnistää tarkentimen -l kera ja ilmoittaa leveyspiiri ja pituuspiiri. Ohjelma väitti osaavansa katsoa sijainnin muista ohjelmista, muttei se kyllä toiminut. Kun selvittää sijaintinsa koordinaatit voi ohjelman käynnistää seuraavasti:

  $ gtk-redshift -l 61.466667:21.799999
  Käytetään menetelmää 'randr'.
Koordinaatit saa selville esimerkiksi Googlen Maps-palvelulla. Etsii oman paikkakuntansa kartalle näkyviin ja klikkaa hiiren ominaisuuspainikkeella. Esiin tulee ponnahdusikkuna, jossa "Mitä täällä on?" näyttää tietoja paikasta ja koordinaatit leveyspiirille ja pituuspiirille. Toinen mahdollisuus on Gnome Kello ja kalenteri, siinä sijainniksi voi ilmoittaa kaupungin ja se näyttää koordinaatit joilla ilmeisesti voi hienosäätää sijaintiaan.

Ubuntu 12.04:ssä gtk-redshift toimi heti, se osasi katsoa sijainnin itse. Arvaan, että sijainti tuli säätiedotteesta, johon olin pistänyt kotikaupunkini jotta säätiedote tulee lähialueelta. Piti lisätä gtk-redshift käynnistyviin ohjelmiin, jotta se käynnistyy joka sisäänkirjautumisella.

Kuvakaappauksissa värimuutokset eivät näkyneet. En oikein ymmärtänyt miksi. Piti ottaa kameralla kuva näytöstä, tällä kertaa kuvakaappausten tilalla on siis valokuvia.

Kotisivu
http://jonls.dk/redshift/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Windowsille sovellus löytyy kotisivulta.
Käyttöohjeet
Löytyy man-sivu. Lisäksi kotisivulla on selitetty miten ohjelma toimii ja käyttövinkkejä.

Teksti: Taleman
Valokuvaus: Taleman

4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma tekstipohjaisella käyttöliittymällä.
valo188-midnight_commander.png Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton Commander.

Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus, mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden kautta.

Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee olla gpm asennettuna.

MC-Classeur-vertical_ouvert.png MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää, hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää kuvaa.

Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-, .tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen hakemistoa.

X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä, kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.

Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne., ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä. Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.

Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on useita. Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy Wikipediasta.

Kotisivu
https://www.midnight-commander.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version saa Sourceforgesta. Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta Binaries-sivulta.
Käyttöohjeet
Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1. Wikistä löytyy englanninkielinen käsikirja.

Lisätietoja:

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

4x31 Dolphin - Viikon VALO #187

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Dolphin on selkeä ja monipuolinen tiedostonhallintaohjelma.
valo187-dolphin.png Dolphin on KDE-työpöydän hyvin monipuolinen, mutta selkeä tiedostonhallintaohjelma. Sillä voi hoitaa paikallisen levyn tiedostonhallintatehtävät, mutta myös tiedostojen siirtämiset verkon koneiden tai multimedialaitteiden välillä. Dolphinin toiminta nojaa paljolti KDE-työpöydän KIO-slave-järjestelmään (KDE Input/Output), joka tarjoaa KDE-ohjelmille modulaarisesti pääsyn eri protokollilla tarjottaviin palveluihin. Dolphinissa ovat käytettävissä KIO-protokollina muun muassa tavallisia tiedostoja käsittelevä file, ssh-yhteyden yli toimiva SFTP, Windows-verkkojen selaamiseen käytettävä Samba, eli SMB sekä useat muut protokollat.

Ohjelman käyttöliittymä on varsin yksinkertainen ja selkeä. Se kehitettiin, kun KDE-työpöydälle haluttiin erillinen yksinkertainen tiedostonhallintaohjelma aiemmin sekä tiedostonhallintana että www-selaimena käytetyn Konquerorin rinnalle. Yksinkertaisesta käyttöliittymästään huolimatta Dolphin on varsin monipuolinen juuri KIO-slave-toiminnallisuuden sekä hyödyllisten sivupaneeliensa ansiosta. Ohjelman yläpalkissa on vain muutama nappula, joilla navigoidaan selaushistoriaa eteen- ja taaksepäin, valitaan tiedostojen näyttömuoto, avataan hakutoiminnallisuus, kytketään päälle tiedostojen esikatselu sekä jaetaan tiedostoalue kahteen rinnakkaiseen näkymään. Ohjelman kaikki muut toiminnallisuudet on piilotettu yhden napin takaa esiin saatavaan valikkoon. Valitun näyttömuodon Dolphin muistaa kansiokohtaisesti.

Valitun kansion sijainti näytetään ikkunan yläreunassa hiirellä navigoitavana polkuna vähän samaan tapaan kuin monilla www-sivuilla. Vaihtoehtoisesti polkua voi tarkastella tai muokata puhtaasti tekstinä klikkaamalla polun oikealta puolelta tai painamalla näppäimistöltä yhdistelmää ctrl+L. Ikkunan sivuille voi lisäksi avata lisätoiminnallisuuksia tarjoavia paneeleja. "Places"-, eli "Paikat"-paneeli antaa näkyville järjestelmän ja käyttäjän luomat kirjanmerkit, luettelot viimeksi käytetyistä tiedostoista, tiedostojen haun niiden tyypin mukaan sekä pääsyn eri laitteisiin, kuten usb-levyihin. Tiedostopuupaneeli tarjoaa puunäkymän tiedostojen selaamiseen. Infopaneeli puolestaan näyttää tietoa valitusta tiedostosta sekä esikatselun. Ääni- ja videotiedostojen esikatselu on soitettavissa suoraan infopaneelissa.

Tiedostonäkymän jakaminen kahteen osaan mahdollistaa Dolphinin käytön perinteisen kaksipaneelisen tiedostonhallinnan tavoin, jolloin tiedostojen siirtäminen kahden eri kansion välillä sujuu helposti. Dolphiniin voi avata useita kansioita myös erillisiin välilehtiin. Dolphin-ikkunan alareunaan voi lisäksi avata terminaalinäkymän, johon voi syöttää normaaleja komentorivikäskyjä. Aktiivisena oleva tiedostonäkymä sekä terminaalinäkymä seuraavat toisiaan, joten kansion vaihtaminen jommassakummassa vaihtaa sitä myös toisessa.

Verkkoa Dolphinilla voi selata esimerkiksi SMB- tai SFTP-protokollaa käyttäen. Medialaitteiden, kuten puhelimen tai kameran sisältöön pääsee käsiksi PTP- tai MTP-protokollilla. Dolphin näyttää linkit medialaitteisiin suoraan Places-paneelin laiteosuudessa, johon ilmestyvät näkyviin myös koneeseen liitetyt usb-levyt ja -tikut. Tiedostojärjestelmien sekä verkko- ja usb-laitteiden lisäksi Dolphinilla voi selata myös erilaisten paketoitujen tiedostojen sisältöjä. Esimerkiksi ZIP-paketit voi avata näkyviin suoraan Dolphinilla ja selata niiden sisältämiä tiedostoja samaan tapaan kuin mitä tahansa kansiota. Jos Dolphin ei automaattisesti avaa tiedostopakettia itse, sen voi ottaa käyttöön Dolphinin asetuksista. Dolphinilla voi selata myös ISO-levykuvia käyttämällä iso-protokollaa, eli tiedoston osoitteena 'iso:/'-alkuista polkua. Dolphiniin saa lisättyä myös uusia protokollia ja toiminnallisuuksia lisäosina. Tällaisia lisäosia ovat esimerkiksi tuet erilaisille versionhallintajärjestelmille.

Audio-CD-levyt Dolphin osaa näyttää virtuaalisena levyjärjestelmänä, jonka sisältönä näytetään levyllä olevat kappaleet WAV-tiedostoina sekä omiin kansioihinsa jaoteltuina CDA-, FLAC-, MP3- sekä Ogg Vorbis -tiedostoina. Nämä eivät siis ole todellisia cd-levyllä olevia tiedostoja vaan virtuaalisia tiedostoja, jotka voi Dolphinilla kopioida tietokoneen levyllä oikeiksi tiedostoiksi. KDE-työpöydän järjestelmät hoitavat levyn raitojen muuntamisen ja pakkaamisen haluttuun tiedostomuotoon kopioinnin yhteydessä. Lisäksi, kun cd-levy avataan Dolphinilla, se käy automaattisesti hakemassa verkosta mahdollisuuksien mukaan levyn kappaleiden tiedot, eli muun muassa esittäjän, raidan numeron ja kappaleen nimen. Nämä näytetään kopioitavien tiedostojen tiedostonimissä sekä id3-tagien tiedoissa. Tiedostonimien muodot ja tiedostomuotojen pakkausasetukset ovat säädettävissä KDE-järjestelmän multimedia-asetuksista.

Dolphinin hakutoiminnolla tiedostoja voi etsiä KDE:n muodostamasta tietokannasta tiedostonimen, tyypin sekä sisällön perusteella. Places-paneelissa ovat valmiit haut asiakirja-, kuva, audio- ja video-tiedostotyypeille. Hakukriteereinä voi tekstin ja tyypin lisäksi käyttää myös luontiaikaa sekä KDE:n tietokantaan tallennettua arvostelua haettavasta tiedostosta.

Kotisivu
http://dolphin.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa järjestelmän omista pakettivarastoista. Se asentuu automaattisesti, jos KDE-työpöytäjärjestelmä on asennettuna.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä